BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 28 lintutieteellisen yhdistyksen ja näiden yli 7 000 jäsenen keskusjärjestö sekä valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö. Jäsenyhdistysten linjaamaa käytännön toimintaa toteuttaa liiton toimiston henkilökunta. Liitto edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja - tutkimusta sekä toimii luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän kehityksen puolesta. Liitto on maailmanlaajuisen, yli 100 maassa toimivan BirdLife International -järjestön partneri. Vuosi 2001 on liiton 28. toimintavuosi.
Vuoden 2001 päätavoitteet ovat:
Linnustonsuojelussa tärkein tehtävä on edistää BirdLife Internationalin suojeluohjelmien tavoitteita maassamme. BirdLife International toteuttaa suojelua kolmella eri suojeluohjelmalla. Uhanalaisimpia lajeja suojellaan lajikohtaisesti laatimalla ja toteuttamalla lajisuojelusuunnitelmia (Species Action Plans -ohjelma). Tietyille alueille ja elinympäristöille keskittyviä lajeja suojellaan kartoittamalla ja suojelemalla tärkeimmät lintupaikat (Important Bird Areas -ohjelma). Monien lajien suojelu onnistuu vain suojelemalla niiden elinympäristöjä luonnonvaroja hyödynnettäessä (Habitats for Birds -ohjelma).
Järjestetään vuoden lintu -projekti, jonka kohteena on peltosirkku. Projektin pääpaino on tiedotuksessa, peltosirkun avulla kiinnitetään suuren yleisön huomiota peltolinnuston vähenemiseen. Projekti liittyy myös maatalouden monimuotoisuus -projektiin.
Edistetään tunturihaukan, kaulushaikaran ja allihaahkan kansainvälisen suojelusuunnitelman toimeenpanoa Suomessa.
Jatketaan Kuusamon luontokerhon kanssa hanketta maakotkan muuton seuraamiseksi satelliitin välityksellä.
Ruisrääkän suojeluprojektin radiolähetinseuranta toteutetaan kesällä 2001 Bongariliiton tuen avulla. Projektinvetäjä Petri Parkko kokoaa edelleen yhteenvedon havaituista ruisrääkistä. Projektin loppuraportti julkaistaan talvella 2001/2002 Linnut-lehdessä.
Tärkeät lintualueet -ohjelman (Important Bird Areas, IBA) kakkosvaiheen edistäminen on vuoden tärkeimpiä hankkeita. IBA-alueilla aloitetaan linnuston seuranta, tavoitteena on laskea kukin alue noin 5-10 vuoden välein, mikä tarkoittaa noin 10-20 IBA-alueen laskentoja vuosittain. IBA-kohdevastaava etsitään jokaiselle IBA-alueelle ja vastaaville järjestetään koulutustilaisuus. Tiedot IBA-alueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmista kootaan yhteen ja laaditaan viidelle puuttuvalle avainkohteelle suunnitelma. Koko jatkohankkeelle haetaan rahoitusta ympäristöministeriöstä, osa toiminnoista voidaan toteuttaa vain jos ulkopuolista rahoitusta saadaan.
Osallistutaan Porin Kokemäenjoen suiston Life-hankkeeseen. Päähakijana on Porin kaupunki ja muina partnereina on Lounais-Suomen ympäristökeskus, Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus, Satakunnan riistanhoitopiiri ja Porin riistanhoitoyhdistys. Liitto osallistuu hankkeen rahoitukseen 5.000 mk/vuosi koko hankkeen ajan (4 vuotta). Hankkeen linnustoselvitykset tilataan liitolta, ja ne toteutetaan yhteistyössä Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa.
Osallistutaan Parikkalan Siikalahden Life-hankkeeseen yhdessä Etelä-Karjalan Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa. Päähakijana on Metsähallitus ja muut partnerit ovat Parikkalan kunta, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Kaakkois- Suomen tiepiiri. Hankkeen tavoitteena on jatkaa Siikalahden kunnostustöitä linnuston ja kasviston elinmahdollisuuksien parantamiseksi.
Osallistutaan Hailuodon Life-hankkeen suunnitteluun ja tarvittaessa jätetään hakemus syksyllä. Hankkeen tavoitteena on edistää luonnonsuojelua, elinympäristöjen kunnostusta ja ympäristökasvatusta Hailuodon Natura-alueilla. Liiton roolina olisivat linnustoasiantuntijan ja linnustonseurannan tehtävät (yhdessä Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa) ja joitakin ympäristökasvatus- ja tiedotusasioita.
Edistetään FINIBA-hankkeen valmistumista käytettävissä olevien resurssien mukaan.
Jatketaan maatalouden monimuotoisuushanketta, jossa tavoitteena on tiedottaa viljelijöitä ympäristötuella toteutetuista, onnistuneista monimuotoisuutta edistäneistä hankkeista. Tavoitteeseen pyritään erityisesti viljelijöiden oman koulutusjärjestelmän kautta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen WWF:n, Suomen luonnonsuojeluliiton, Metsästäjäin Keskusjärjestön ja Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen kanssa. Hankkeelle on rahoitus olemassa helmikuun loppuun asti, jatkorahoitusta haetaan ympäristöministeriöltä. Hankkeessa toimii palkattuna työntekijänä FM Marjo Heikkilä.
BirdLife Suomi on hakenut metsien sertifiointijärjestön FSC:n (Forest Stewardship Council) jäsenyyttä. FSC-sertifikaatin edistäminen Suomessa on tärkeimpiä metsäalan suojelutavoitteita.
Liiton tavoitteena on edistää metsien suojelua myös BirdLife Internationalin kautta. Liiton edustaja osallistuu BirdLifen metsiensuojelun arviointityöryhmän työskentelyyn. Työryhmä laatii vuoden aikana ehdotuksen, miten BirdLifen tulisi edistää metsiensuojelua.
Seurataan tiiviisti kevätmetsästysasian etenemistä EU:ssa / EY- tuomioistuimessa ja lähetetään tarvittaessa tietoja komissiolle. Liiton tavoitteena on kestävän metsästyksen edistäminen ja kevätmetsästyksen kieltäminen. Osallistutaan Metsästäjäin Keskusjärjestön pienpetokampanjaan, jonka tarkoituksena on erityisesti minkin ja supikoiran aiheuttamien linnustotuhojen vähentäminen.
Jatketaan edullisen linnunruoan välittämistä jäsenyhdistyksille.
Jatketaan yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa linturikoksia koskevassa seurantatyössä.
Liitto maksaa jokaisesta henkilöjäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksuna 1 USD. Liiton jäsenmaksut käytetään BirdLife Internationalin kansainvälisten suojeluhankkeiden tukemiseen. BirdLife Internationalin kansainvälisiin linnustonsuojelukokouksiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan.
Aloitetaan yhteistyössä WWF:n kanssa kolmessa Baltian maassa arvokkaiden metsien kartoitustyö. Baltian maiden BirdLife-järjestöt sekä Viron ja Latvian WWF-järjestöt ovat hankkeen muut osallistujat. Hanke toteutetaan mikäli siihen saadaan rahoitusta ulkoministeriöltä.
Välitetään BirdLife Internationalille tietoja lintujen suojelutilanteesta Suomessa tarpeen mukaan. Edistetään BirdLifen suojeluohjelmien tunnettavuutta suomalaisten päättäjien keskuudessa ja BirdLife Internationalin tunnettavuutta jäsenistön ja suuren yleisön keskuudessa.
Suojeluklubin tuotolla tuetaan liiton suojeluprojekteja ja BirdLife Internationalin kansainvälisiä hankkeita. Hankitaan uusia yhteisöjäseniä uuden jäsenkategorian avulla (Yhteisöjäsen 1500 mk). Suojeluklubin tukijoille lähetetään vähintään kaksi suojelutiedotetta. Jäsenkategoriat henkilöjäsenille ovat 100 mk, 350 mk ja 1000 mk.
Tutkimustoiminnan tavoite on tuottaa luotettavaa tietoa linnuston- ja muun luonnonsuojelun perustaksi. Tutkimukset toteutetaan vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. Jäsenjärjestöistä Suomen Lintutieteellinen Yhdistys vastaa erityisesti lintutieteellisestä tutkimuksesta ja tutkimustulosten julkaisemisesta. Liiton jäsenyhdistysten jäsenet jatkavat valtakunnallisia linnustonseurantatutkimuksia yhteistyössä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa.
Osallistutaan MYTVAS2 -hankkeeseen, jossa tutkitaan maatalouden ympäristöohjelman vaikutuksia pesimälinnustoon. Hankkeessa on mukana 40 peltoaluetta eri puolilta Suomea. Alueiden linnusto lasketaan 3 kertaa kesän aikana.
Kartoitetaan metsähanhien esiintyminen Suomessa suojelutoimien pohjaksi. Jorma Pessa Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisestä Yhdistyksestä toimii hankkeen vetäjänä. Hankkeen tavoitteena on saada ajantasainen käsitys siitä, mikä on Suomen metsähanhipopulaatio. Hankkeessa pyritään yhteistyöhön Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa.
Vanhojen linnunnimien keruuprojektia jatketaan Rauno Laineen vetämänä. Hankkeelle pyritään löytämään rahoitusta eri säätiöistä.
Julkaistaan kotisivuilla lintutorniopas, jossa esitellään kaikki Suomen lintutornit perustietoineen. Tiedot on koottu vuoden 2000 aikana jäsenyhdistyksiltä. Selvitetään mahdollisuus julkaista tiedot myös painetussa muodossa.
Liitto järjestää useita lintuharrastukseen liittyviä tapahtumia ja päiviä, joista merkittävimmät ovat:
Teemapäivien lisäksi jäsenyhdistykset järjestävät opastettuja retkiä suurelle yleisölle.
Liitto on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö ja sen jäsenistä suuri osa on nuoria. Nuorisotyön tehostaminen on yksi vuoden 2001 painopisteistä.
Retkikummitoiminta on liiton nuorisotyön tärkein muoto. Toiminnan tavoitteena on koota kaikki nuorisotyötä tekevät jäsenyhdistysten jäsenet yhteen. Retkikummit järjestävät monenlaisia tapahtumia, kursseja ja opetusta lintuharrastukseen liittyen. Koululuokille ja koulujen luontokerhoille järjestetään opastettuja linturetkiä. Vuoden 2001 tavoitteena on saada retkikummitoiminta kaikki jäsenyhdistykset kattavaksi ja yhteensä 70 retkikummia mukaan vuoden loppuun mennessä. Retkikummeille järjestetään koulutustapahtuma tammikuussa ja tuotetaan materiaalia erityisesti lasten ja nuorten opetuskäyttöön. Hankkeelle haetaan avustusta opetusministeriöltä.
Jäsenyhdistyksiä kannustetaan edistämään nuorisotyötä ehdottamalla jäseniään vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi. Valinta julkistetaan Vuoden nuori lintuharrastaja valitaan syksyn edustajiston kokouksessa.
Yhteistyössä Karjalan Lomahovin, Skaftung Naturen, Finnaturen, Suomen Matkatoimiston, Osuustyö Auran ja OK-opintokeskuksen kanssa järjestetään kotimaassa ja lähialueilla lintumatkoja ja -kursseja, joiden kohderyhmänä ovat kaikki lintuharrastuksesta kiinnostuneet.
Järjestökehityshankkeessa järjestetään jäsenyhdistysten toimihenkilöiden koulutustapahtuma edustajiston syyskokouksen yhteydessä.
Jatketaan 1999 alkanutta järjestökehityshanketta, jonka tavoitteena on jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen onnistuneiden esimerkkien avulla. Keskeisimmät kehitettävät asiat ovat jäsenhankinnan edistäminen sekä retkikummijärjestelmän hyödyntäminen jäsenyhdistyksissä. Jäsenyhdistyksiä avustetaan jäsenhankinnassa niiden järjestämien tempausten ja tapahtumien yhteydessä. Vuoden aikana pyritään siihen, että jokaisella jäsenyhdistyksellä on oma esite. Hankkeen tavoitteena on tuottaa 1 000 uutta jäsentä vuonna 2001.
Liitto välittää jäsenyhdistysten kokouksiin ohjelman tarjoajia, samoin lintulehtipaketin välittämistä jäsenille jatketaan. Myös jäsenrekisteripalveluja tarjotaan niitä haluaville jäsenyhdistyksille. Uuden jäsenrekisteriohjelman myötä parannetaan yhteistyötä jäsenrekisterien pidossa. Jäsenyhdistysten käyttöön laaditaan uusi määrityskilpailu.
Erilaisia järjestöpalveluja tehostetaan liiton kotisivuja käyttämällä. Toimihenkilöiden vierailuilla jäsenyhdistyksissä lisätään ajankohtaisista asioista tiedottamista.
Kannustetaan jäsenyhdistyksiä aktiivisuuteen valitsemalla vuoden lintuyhdistys. Valinta julkistetaan edustajiston kevätkokouksessa.
Julkaisutoiminnan tavoitteena on antaa liiton toiminnasta monipuolinen kuva niin omalle jäsenistölle kuin suurelle yleisölle. Liiton tavoitteena on myös tulla tunnetuimmaksi ja luotettavimmaksi lintutiedon lähteeksi Suomessa.
Linnut-lehti on neljästi ilmestyvä lintuharrastuksen, -suojelun ja - tutkimuksen aikakauslehti. Lehden tilaajamäärää kasvatetaan edelleen, tavoitteena 2 750 tilaajaa vuoden loppuun mennessä. Lehden ilmoitusmyynti on ulkoistettu, ja tavoite on 23 000 mk:n nettomääräinen ilmoitustuotto.
Tiira-lehti on liiton jäsenlehti ja se tukee liiton tiedotustoimintaa sekä palvelee jäsenyhdistyksiä niiden tiedotustoiminnassa. Lehti ilmestyy neljänä numerona. Henkilökunta toimittaa lehteä ja lehdellä on taittaja. Lisäksi lehdellä on useita avustavia toimittajia. Tiira-lehden ilmoitusmyynti on ulkoistettu ja tavoite on 20 000 mk:n nettomääräinen ilmoitustuotto.
Julkaistaan uhanalaisten lajien katsauksiin ja linnustonseurantatutkimuksiin painottuva Linnut-vuosikirja 2000 Suomen ympäristökeskuksen tukemana ja yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Tieteelliseen pohjaan perustuva vuosikirja julkaistaan keväällä 2001.
Jatketaan liiton kotisivujen kehittämistä (http://www.birdlife.fi). Tavoitteena on toteuttaa kotisivut, jotka palvelevat jäsenistöä ja lintuharrastuksesta kiinnostuneita monipuolisesti. Kotisivujen rakenne uudistetaan. Kotisivujen yhteyteen perustetaan mahdollisuus maksaa jäsenyys tai tilausmaksu tai lahjoittaa rahaa pankkiyhteyksien kautta.
Lintutilanteesta tiedotetaan viikoittaisella tiedotteella, jonka tiedot kootaan jäsenyhdistysten tiedotusavustajilta. Kotisivuilla tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja sinne kootaan tietoa lintuharrastuksesta ja yleisöä kiinnostavista aiheista. Myös osa järjestöpalveluista (yhteystiedot, tilaukset, osoitteenmuutokset) voidaan hoitaa kotisivujen kautta. Sivujen yhteydessä ovat myös Lintuvarusteen ja rariteettikomitean kotisivut. Tavoitteena on saada 150 000 käyntiä vuodessa. Kotisivujen kehittämisestä vastaavat liiton webmaster ja kotisivujen toimitusneuvosto.
Jäsenyhdistyksille tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista vähintään neljästi vuodessa erillisellä jäsentiedotteella. Vähintään kahdesti vuodessa kerrotaan ajankohtaisista suojeluasioista suojelutiedotteessa. Lehdistötiedotteilla otetaan kantaa erilaisiin ajankohtaisiin kysymyksiin ja levitetään tietoa lintutilanteesta. Tavoitteena on 40 lehdistötiedotetta vuoden aikana.
Jatketaan "Muuttolinnun tie" -näyttelyn esillä pitämistä jäsenyhdistysten tilaisuuksissa ja muissa sopivissa paikoissa sekä kotisivujen yhteydessä. Laaditaan uusi näyttely endeemisistä lintualueista ja kehitysmaiden ongelmista, mikäli hankkeelle saadaan rahoitusta ulkoministeriöstä.
Pidetään yllä lintuharrastajien sähköpostiin perustuvaa keskustelulistaa, Lintuverkkoa. Listalla on noin tuhat jäsentä.
Liitto on kansainvälisen, yli sadassa maassa toimivan BirdLife Internationalin partneri. BirdLife International on lintujensuojelujärjestö, joka toimii kaikissa maanosissa lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelemiseksi. Järjestö julkaisee muun muassa lintujensuojeluun keskittyvää kirjasarjaa (Conservation Series) sekä World Birdwatch -lehteä, jossa esitellään BirdLife Internationalin suojeluhankkeita eri puolilla maailmaa.
Liitto toteuttaa BirdLife Internationalin toimintaohjelmaa ja osallistuu kansainväliseen toimintaan täysivaltaisena jäsenenä, kuitenkin vain talouden sallimassa määrin. Internationalin tuottamaa aineistoa hyödynnetään liiton julkaisu- ja koulutustoiminnassa ja sitä avustetaan mm. välittämällä Suomea koskevaa linnustotietoutta.
BirdLife Internationalin Euroopan kokous järjestetään syksyllä Gibraltarissa. 1-2 liiton edustajaa osallistuu kokoukseen riippuen käsiteltävien asioiden laajuudesta ja määrästä. Kokousmatkoihin anotaan avustusta ympäristöministeriöltä.
Toimitaan World Birdwatch -tapahtuman koordinaattorina lokakuussa. World Birdwatch -tapahtumassa järjestetään satoja lintuharrastustapahtumia eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan järjestetään maailmanlaajuinen World Bird Count - tapahtuma, jossa kootaan lokakuun aikana havaittujen lintulajien listaa ja kerätään varoja BirdLife Internationalin suojelutyöhön.
BirdLife Internationalin edustaja kutsutaan edustajiston kevätkokouksen yhteydessä järjestettävään seminaariin esitelmöijäksi.
World Birdwatch -lehteä välitetään edelleen jäsenistölle.
Eesti Ornitoloogiaühingistä (Viron BirdLife) on tulossa BirdLife Internationalin täysi partneri, asia on hyväksytty BirdLifen hallituksessa keväällä 2000. Liitto jatkaa tiivistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Viron partnerin kanssa. Ulkoministeriöltä haetaan avustusta Viron järjestökehityshankkeen loppuun viemiseksi.
Edustajiston kevätkokous pidetään 18.3. Kiljavan opistolla Nurmijärvellä Hyvinkään Lintutieteellisen Yhdistyksen isännöimänä. Edellisenä päivänä järjestetään seminaari, jonka aiheena on "Linnut kertovat ympäristömme tilasta". Edustajiston syyskokous pidetään marraskuussa.
Liittohallitus on edustajiston valitsema 12-jäseninen toimeenpaneva elin. Hallituksen jäsenillä on omat toimialakohtaiset vastuualueet sekä kummiyhdistykset.
Liitolla on seuraavat toimikunnat:
Lisäksi liitto on mukana seuraavissa yhteistyöryhmissä:
Liiton toimihenkilöt ovat toiminnanjohtaja, järjestösihteeri ja toimistosihteeri. Lisäksi Linnut-lehden päätoimittaja toimittaa lehteä tilaustyönä ja liiton webmaster hoitaa kotisivujen kehittämistä osa-aikaisena työntekijänä.
Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Annankatu 29 A, 00100 Helsinki. Liiton tiloissa sijaitsee myös Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan toimisto.
Liiton talous on kehittynyt myönteisesti. Talouden kehittämiseksi noudatetaan vuonna 1999 laadittua viiden vuoden visiota (BirdLife Suomi vuonna 2005). Liiton kannalta tehokkainta varainhankintaa on jäsenyhdistysten aktivoituminen jäsenhankinnassa, koska tämä tuo parannusta sekä liiton että erityisesti jäsenyhdistysten taloustilanteeseen ja mahdollistaisi liiton tavoitteiden toteuttamisen.
Liiton jäsenmaksu on 30 mk/jäsenyhdistyksen jäsen.
Edellisten vuosien tapaan opetusministeriöltä anotaan yleisavustusta nuorisotoimintaan. Ympäristöministeriöltä anotaan avustusta suojeluasiantuntijan palkkaamiseen.
Hankkeisiin, kuten tärkeät lintualueet (IBA) -jatkohanke, Viron järjestökehitys, retkikummihanke, Maatalouden monimuotoisuus -hanke, metsähanhihanke ja Luomupellot ja linnusto -hanke, anotaan avustuksia valtiolta.
Yritysjäsenyysjärjestelmää kehitetään ja markkinoidaan jäsenyyksiä uusille kohderyhmille. Tavoite on 35000 markan nettomääräinen tuotto. Lisäksi tarjotaan opaspalveluita ja liiton linturetkipalveluja yrityksille.
Tarjotaan lintumatkailuyrittäjille liiton palveluita, kuten liiton kotisivujen käyttömahdollisuutta.
Metsähallitukselle, alueellisille ympäristökeskuksille, kunnille ja konsulttitoimistoille tarjotaan tutkimuspalveluja.
Tavoitteena on saada suojeluklubin bruttotuottona 82 000 markkaa.
Varainhankintaa tehostetaan vuonna 1999 perustettujen kolmen rahaston avulla. Rahastot ovat kansainvälinen-, linnustonsuojelu- ja tutkimusrahasto. Tehostetaan rahastojen tuottoa erityisillä kampanjoilla.
Liitto on jäsenenä tai sillä on edustus seuraavissa:
Perinteiseen tapaan liitto tekee yhteistyötä mm. muiden ympäristöjärjestöjen, Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa.
Liitto osallistuu aktiivisesti omistamansa Suomen Lintuvaruste Oy:n toiminnan
kehittämiseen. Tavoitteena on yhtiön vakavaraisuuden lisääminen sekä sen velan
lyhentäminen liitolle.
Tämä toimintasuunnitelma vuodelle 2001 on hyväksytty BirdLife Suomen
edustajiston sääntömääräisessä syyskokouksessa Kajaanissa 19. marraskuuta
2000.
Copyright © 2001 by BirdLife Finland.
Last updated July 06, 2001 by webmaster.