BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 29 lintutieteellisen ja lintuharrastajien yhdistyksen ja näiden lähes 8 000 jäsenen keskusjärjestö sekä valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö. Jäsenyhdistysten linjaamaa käytännön toimintaa toteuttaa liiton henkilökunta. Liitto edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä toimii luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän kehityksen puolesta. Liitto on maailmanlaajuisen, yli 100 maassa toimivan BirdLife International -järjestön partneri. Vuosi 2002 on liiton 29. toimintavuosi.
Vuoden 2002 päätavoitteet ovat:
Linnustonsuojelussa tärkein tehtävä on edistää BirdLife Internationalin suojeluohjelmien tavoitteita maassamme. BirdLife International toteuttaa suojelua kolmella eri suojeluohjelmalla. Uhanalaisia lajeja suojellaan lajikohtaisesti (Globally Threatened Species -ohjelma) sekä laatimalla lajisuojelusuunnitelmia (Species Action Plans). Tietyille alueille ja elinympäristöille keskittyviä lajeja suojellaan kartoittamalla ja suojelemalla tärkeimmät lintualueet (Important Bird Areas -ohjelma). Monien lajien suojelu onnistuu vain suojelemalla niiden elinympäristöjä luonnonvaroja hyödynnettäessä (Habitats for Birds -ohjelma). BirdLifen lähtökohta kaikessa suojelutyössä on suositusten ja suojeluohjelmien pohjautuminen luotettavaan perustietoon.
Jäsenyhdistysten suojelutoiminnan tukeminen ja tätä kautta jäsenyhdistysten oman suojelutoimintakyvyn parantaminen on vuoden ensimmäinen päätavoite. Jäsenyhdistysten suojelutoimintaa tuetaan erityisesti suojeluasiantuntijan työpanoksella. Lisäksi erilliselle kaavavalvontahankkeelle haetaan rahoitusta, joka toteutuessaan mahdollistaa myös jäsenyhdistysten lisäkouluttamisen suojeluasioissa.
Järjestetään vuoden lintu -projekti, jonka kohteena on silmälläpidettäväksi luokiteltu pikkulepinkäinen. Projektin pääpaino on tiedotuksessa, pikkulepinkäisen avulla kiinnitetään suuren yleisön huomiota peltolinnuston vähenemiseen. Projekti liittyy myös Maatalouden luonnon monimuotoisuus - hankkeeseen.
Jatketaan vuonna 2001 alkanutta metsähanhen suojelu- ja kartoitushanketta. Hankkeen koordinaattorina toimii Jorma Pessa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista tietoa levähtävien ja pesivien metsähanhien määristä ja saada ajantasainen käsitys siitä, mikä on Suomen metsähanhipopulaation koko ja kannan viimeaikainen kehitys.
Ruisrääkän suojeluprojektissa jatketaan radiolähetinseurantaa. Tavoitteena on mm. pesintöjen varmistaminen ja seuraaminen sekä nuorten lintujen liikkeiden tutkiminen.
Tuotetaan maanviljelijöille suunnattuja lajikortteja maanviljelysympäristössä esiintyvien lajien suojelusta. Tarkoitus olisi tuottaa kortti ainakin peltopyylle, ruisrääkälle ja pikkulepinkäiselle. Paino- ja jakelukustannusten kattamiseen haetaan ulkopuolista tukea.
Edistetään kiljuhanhen, tunturihaukan, kaulushaikaran ja allihaahkan kansainvälisen suojelusuunnitelman toimeenpanoa Suomessa.
Jatketaan Kuusamon luontokerhon kanssa hanketta maakotkan muuton seuraamiseksi satelliitin välityksellä. Tavoitteena on talvella 2001-2002 valjastaa satelliittilähettimillä 2-3 esiaikuista maakotkaa Varsinais-Suomen talvehtimishaaskoilta. Valikoimalla seurantaan esiaikuisia yksilöitä, joiden syntymäpaikka tunnetaan renkaista, voidaan päästä yksilöiden pidempiaikaiseen seurantaan, sillä yksilöt ovat jo sivuuttaneet elossasäilyvyyden kannalta kriittisen nuoruusvaiheen.
Tärkeät lintualueet - ohjelmaa (Important Bird Areas, IBA) jatketaan. Ohjelmaa pyritään ulkopuolisen rahoituksen avulla laajentamaan yleisempään kaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun seurantaan. IBA-alueilla pyritään aloittamaan linnuston ja uhkien tarkempi seuranta. Seuranta-aikataulu sovitetaan vuonna 2001 julkaistavan BirdLife Internationalin esityksen mukaiseksi. IBA- kohdevastaava etsitään jokaiselle IBA-alueelle ja vastaaville järjestetään paikallisia koulutustilaisuuksia. Tiedot IBA-alueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmista kootaan yhteen ja laaditaan viidelle puuttuvalle avainkohteelle suunnitelma. Koko jatkohankkeelle haetaan rahoitusta ympäristöministeriöstä, osa toiminnoista voidaan toteuttaa vain jos ulkopuolista rahoitusta saadaan.
Edistetään Suomen kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden suojelutilannetta tavoitteena niiden kaikkien valitseminen Suomen Natura 2000 -erityissuojelualueiden (SPA) verkkoon. Asiaa käsitellään EY-tuomioistuimessa, mutta käsittely on vielä kesken. Erityisesti seurataan kanteen edistymistä ja toimitetaan komissiolle tarvittaessa lisätietoja Suomen IBA-alueista. Pyritään myös aktiivisesti tiedottamaan IBA-alueiden suojelun tärkeydestä ja merkityksestä koko Euroopan ja maailman linnustolle.
Selvitetään mahdollisuus julkaista FINIBA-raportti BirdLife Suomen julkaisusarjassa. Raportti olisi analyyttinen tarkastelu FINIBA-tietokannasta ja -verkostosta. FINIBA-tiedot pidetään edelleen esillä liiton kotisivuilla. FINIBA-alueet pyritään ottamaan mahdollisimman laajasti mukaan IBA II-vaiheeseen ja tätä kautta paikallistasolla tapahtuvaan suojeluseurantaan.
Jäsenyhdistysten paikkasuojelutoimintaa pyritään parantamaan antamalla mahdollisimman hyvää ohjeistusta maankäytön seurannan mahdollisuuksista ja menetelmistä. Jäsenyhdistyksiä avustetaan mahdollisissa IBA-alueita uhkaavissa ongelmatapauksissa ja tarvittaessa laaditaan valituksia maankäytön suunnitelmista liiton henkilökunnan ja jäsenyhdistysten kesken yhteistyössä.
Osallistutaan Porin Kokemäenjoen suiston Life-hankkeeseen, mikäli hanke toteutuu. Päähakijana on Porin kaupunki ja muina partnereina on Lounais-Suomen ympäristökeskus, Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus, Satakunnan riistanhoitopiiri ja Porin riistanhoitoyhdistys. Liitto osallistuu hankkeen rahoitukseen noin 2 000 euroa/vuosi koko hankkeen ajan (4 vuotta). Hankkeen linnustoselvitykset tilataan liitolta ja ne toteutetaan yhteistyössä Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa.
Osallistutaan Hailuodon Life-hankkeen suunnitteluun vuosille 2003-2005. Hankkeen tavoitteena on edistää luonnonsuojelua, elinympäristöjen kunnostusta ja ympäristökasvatusta Hailuodon Natura-alueilla. Liiton roolina olisivat linnustoasiantuntijan ja linnustonseurannan tehtävät (yhdessä Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa) ja joitakin ympäristökasvatus- ja tiedotusasioita.
Osallistutaan yhdessä 11 muun Euroopan partnerin kanssa erityissuojelualueista (SPA) kertovaan tiedotuskampanjaan. Kampanjan tavoitteena on osoittaa kansallisten esimerkkien avulla kuinka SPA:n suojelu voi vaikuttaa positiivisesti paitsi alueiden ihmisten elintasoon myös lintukantoihin. Kampanja toteutetaan mikäli sille saadaan ulkopuolista rahoitusta.
Jatketaan maatalouden luonnon monimuotoisuushanketta, jossa tavoitteena on tiedottaa viljelijöitä ympäristötuella toteutetuista, onnistuneista monimuotoisuutta edistäneistä hankkeista. Tavoitteeseen pyritään erityisesti viljelijöiden oman koulutusjärjestelmän kautta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen WWF:n, Suomen luonnonsuojeluliiton, Metsästäjäin Keskusjärjestön ja Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen kanssa. Hankkeelle on olemassa rahoitus helmikuun loppuun asti. 29. tammikuuta hankkeessa järjestetään seminaari maataloustuen tulevaisuudesta Suomessa.
Maataloushankkeelle haetaan jatkorahoitusta eri ministeriöiltä. Jatkohankkeen painopiste suunnataan Baltian maihin, joihin pyritään levittämään Suomen tietoja ja kokemuksia ympäristötuen käytöstä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Hankkeen työntekijä osallistuu myös BirdLife Internationalin maatalouden työryhmän työskentelyyn (Agriculture Task Force). Hankkeessa toimii palkattuna työntekijänä FM Marjo Heikkilä.
Jatketaan toimintaa Suomen metsien suojelutilanteen parantamiseksi ja metsäluonnon sukupuuttoaallon pysäyttämiseksi. Erityinen pääpaino on Etelä- Suomen metsien suojelutilanteen parantamisessa. Osana tätä työtä liitolla on edustus Etelä-Suomen metsiensuojelun keinoja miettivässä METSO-työryhmässä. Yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa julkaistaan Etelä-Suomen metsien suojelutarvetta esittelevä kirja helmikuussa.
Liiton tavoitteena on edistää metsien suojelua myös BirdLife Internationalin kautta. Liiton edustaja osallistuu BirdLifen metsiensuojelun työryhmän työskentelyyn (Forestry Task Force). Työryhmä on perustettu ja sille on hyväksytty toimintasuunnitelma BirdLife Suomen aloitteesta syksyllä 2001.
Liiton edustaja osallistuu metsätalous ja linnusto -asiantuntijaryhmän työskentelyyn. Asiantuntijaryhmän tavoitteena on laatia toimintaohjeisto metsäammattilaisille, jotta metsätaloustoimien yhteydessä pystyttäisiin tulevaisuudessa ottamaan linnusto paremmin huomioon. Toimintaohjeisto julkaistaan ohjevihkosena. Työryhmän on tarkoitus saada työnsä päätökseen kevättalvella 2002.
Liitolla on edustaja petolinnut ja metsätalous -tutkimuksen ohjausryhmässä. Tutkimuksella selvitetään miten petolintujen pesäpuiden lähiympäristöä voidaan hoitaa aiheuttamatta pesän hylkäämistä. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Joensuun yliopiston ja Pohjois-Karjalan Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa.
Liitto on hakenut metsien sertifiointijärjestön FSC:n (Forest Stewardship Council) jäsenyyttä. FSC-sertifikaatin edistäminen Suomessa on tärkeimpiä metsäalan suojelutavoitteita.
Liitolla on edustaja öljyvahinkoja koskevaa lainsäädäntöä valmistelevassa ryhmässä. Työryhmän tarkoituksena on päivittää öljysuojarahastolaki.
Seurataan tiiviisti kevätmetsästysasian etenemistä EU:ssa/EY-tuomioistuimessa ja lähetetään tarvittaessa tietoja komissiolle. Liiton tavoitteena on metsästyksen ekologisen kestävyyden edistäminen mm. kevätmetsästystä rajoittamalla. Kansallisella tasolla ollaan yhteydessä asiaa hoitaviin virkamiehiin asian tiimoilta sekä tiedotetaan kevätmetsästyksen vahingollisuudesta.
Pyritään edelleen parantamaan rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaisen rauhoituksen ajoittumista niillä alueilla, joilla rauhoitus ei ole vielä lintudirektiivin mukainen.
Jatketaan yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa linturikoksia koskevassa seurantatyössä ja pyritään parempaan tietojen keruuseen Suomessa tapahtuvien lintuihin kohdistuvien rikosten luetteloimiseksi. Annetaan tarvittaessa lausuntoja rauhoitettujen lintujen tappamiseksi pyydetyistä luvista alueellisille ympäristökeskuksille. Annetaan myös lausuntoja lakialoitteista ja merkittävistä hankkeista, jotka koskevat linnustonsuojelukysymyksiä.
Osallistutaan Metsästäjäin keskusjärjestön pienpetoprojektin ohjausryhmän toimintaan.
Liitto maksaa jokaisesta henkilöjäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksuna 1 USD. Liiton jäsenmaksut käytetään BirdLife Internationalin kansainvälisten suojeluhankkeiden tukemiseen.
Osallistutaan BirdLife Internationalin kansainvälisiin suojelukokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Vuoden aikana järjestetään ainakin IBA-kokous, linnustonseurantakokous (Pan European Monitoring Scheme) sekä maatalous- ja metsätaloustyöryhmien kokouksia. Välitetään BirdLife Internationalille tietoja lintujen suojelutilanteesta Suomessa tarpeen mukaan. Edistetään BirdLifen suojeluohjelmien tunnettavuutta suomalaisten päättäjien keskuudessa ja BirdLife Internationalin tunnettavuutta jäsenistön ja suuren yleisön keskuudessa.
Osallistutaan Etiopiassa tapahtuvaan kosteikkojen suojeluhankkeeseen, mikäli hankkeelle saadaan rahoitusta ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista. Hankkeelle "Yhteisöllisellä kosteikkojen hoidolla kohti kestävää elintasoa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista Etiopiassa" on haettu tukea vuosiksi 2002-2004. Liiton edustaja osallistuu hankkeen ohjausryhmän työhön.
Jatketaan yhteistyössä WWF:n kanssa kaikissa Baltian maissa arvokkaiden metsien kartoitustyötä. Baltian maiden BirdLife-järjestöt sekä Viron ja Latvian WWF-järjestöt ovat hankkeen muut osallistujat.
Tuetaan tarvittaessa eri maiden BirdLife-järjestöjen kampanjoita merkittävimpien lintualueiden tai linnustonsuojelukysymysten puolesta.
Suojeluklubin tuotolla tuetaan liiton suojeluhankkeita ja BirdLife Internationalin kansainvälisiä hankkeita. Suojeluklubin tukijoille lähetetään vähintään kaksi suojelutiedotetta. Jäsenkategoriat henkilöjäsenille ovat 17, 59 ja 168 euroa ja yhteisöjäsenille 252 euroa.
Tutkimustoiminnan tavoite on tuottaa luotettavaa tietoa linnustonsuojelun ja muun luonnonsuojelun perustaksi. Valtaosa Suomen linnustonseurannasta toteutetaan liiton jäsenyhdistysten vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. Tutkimukset tehdään yhteistyössä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Liiton rooli tutkimustoiminnassa on merkittävä myös tutkimustulosten julkaisijana. Linnut-vuosikirja on tärkein linnustonseurannan julkaisu Suomessa. Liiton jäsenyhdistyksistä Suomen Lintutieteellinen Yhdistys vastaa erityisesti lintutieteellisestä tutkimuksesta ja tutkimustulosten julkaisemisesta.
Osallistutaan vuonna 2001 alkaneeseen MYTVAS2 -hankkeeseen, jossa tutkitaan maatalouden ympäristöohjelman vaikutuksia pesimälinnustoon. Hankkeessa on mukana 40 peltoaluetta eri puolilta Suomea. Alueiden linnusto lasketaan kolme kertaa kesän aikana.
Rariteettikomitea (RK) tarkastaa kaikki Suomessa tehdyt havainnot harvinaisimmista linnuista. Havainnot julkaistaan vuosittain ilmestyvässä raportissa. RK myös ylläpitää Suomessa tavattujen lintujen lajilistaa.
Julkaistaan lintutorniopas, jossa esitellään kaikki Suomen lintutornit perustietoineen. Opas julkaistaan maaliskuussa 2002. Jäsenyhdistykset ovat toimittaneet tiedot vuosina 2000-2001 ja ne on julkaistu keväällä 2001 Suomen Linnut II CD-romilla.
Liitto järjestää useita lintuharrastukseen liittyviä tapahtumia ja päiviä, joista merkittävimmät ovat:
Teemapäivien lisäksi jäsenyhdistykset järjestävät opastettuja retkiä suurelle yleisölle ja Linnut-lehti järjestää lintuaiheisen valokuvauskilpailun. Lintuharrastusta edistetään myös monipuolisella julkaisutoiminnalla, joka on esitelty kohdassa 8.
Liitto on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö ja sen jäsenistä suuri osa on nuoria. Nuorisotoiminnan edistäminen on yksi vuoden painopisteistä.
Retkikummitoiminta on liiton nuorisotyön tärkein muoto. Toiminnan tavoitteena on koota kaikki nuorisotyötä tekevät jäsenyhdistysten jäsenet yhteen. Retkikummit järjestävät monenlaisia tapahtumia, kursseja ja opetusta lintuharrastukseen liittyen. Koululuokille ja koulujen luontokerhoille järjestetään opastettuja linturetkiä. Vuoden tavoitteena on pitää yllä kaikki paikallisyhdistykset kattavaa retkikummijärjestelmää sekä tukea retkikummien lapsi- ja nuorisotoimintaa. Retkikummeille järjestetään koulutustapahtuma tammikuussa ja tuotetaan materiaalia erityisesti lasten ja nuorten opetuskäyttöön. Vuoden aikana pyritään myös ottamaan osaa erilaisiin luontoaiheisiin lapsi- ja nuorisotapahtumiin (esimerkiksi partiolaisten suurleiri heinäkuussa) ja edistämään yhteistyötä alueellisten luontokerhojen kanssa. Toiminnalle haetaan avustusta opetusministeriöltä sekä nuorisotoimintaa tukevilta säätiöiltä.
Tuotetaan aineistoa jäsenyhdistysten käyttöön ala-asteen opettajien VESO- koulutuspäivien järjestämiseksi. Koulutuksessa ala-asteiden opettajia tutustutetaan lintuharrastukseen ja oman paikkakunnan lintuharrastusmahdollisuuksiin.
Toteutetaan monipuoliset ja interaktiiviset lapsille suunnatut lintuharrastus-www-sivut. Projekti voidaan toteuttaa vain mikäli sille löydetään ulkopuolinen rahoittaja.
Yhteistyössä Karjalan Lomahovin, Skaftung Naturen, Finnaturen, Suomen Matkatoimiston ja OK-opintokeskuksen kanssa järjestetään kotimaassa ja lähialueilla lintumatkoja ja -kursseja, joiden kohderyhmänä ovat kaikki lintuharrastuksesta kiinnostuneet.
Järjestökehityshankkeessa järjestetään jäsenyhdistyksille talousaiheinen seminaari sekä yhdistystyöhön liittyvä seminaari edustajiston kokouksen yhteydessä. Retkikummeille järjestetään koulutustapahtuma tammikuussa. Puheenjohtajakokous järjestetään edustajiston kokouksen yhteydessä 19.10.
IBA-työn yhteydessä järjestetään koulutusta maankäyttöön vaikuttamisessa kussakin paikallisyhdistyksessä, mikäli kaavoitusvalvonnalle saadaan ulkopuolista rahoitusta.
Yhtenä vuoden päätavoitteista on jäsenyhdistysten ja BirdLifen yhteenkuuluvuuden lisääminen. Tätä edistetään tukemalla jäsenyhdistysten omaa toimintaa. Liiton ja jäsenyhdistysten välisten yhteyksien parantaminen on myös tavoitteena.
Jäsenyhdistyksiä avustetaan jäsenhankinnassa niiden järjestämien tempausten ja tapahtumien yhteydessä. Retkikummijärjestelmää hyödynnetään jäsenhankinnassa ja jäsenyhdistysten käyttöön tehdään liiton yleisesite. Vuoden aikana pyritään myös siihen, että jokaisella jäsenyhdistyksellä on käytössä oma yhdistysesite sekä uuden jäsenen info. Yhteisenä tavoitteena on kasvattaa jäsenyhdistysten jäsenmäärää 15 %:lla vuoden aikana.
Yhteyksiä liiton ja jäsenyhdistysten välillä parannetaan laatimalla yhdistysten käyttöön ohjeistus, jossa määritellään yhteinen viestintästrategia. Ohjeistuksen osana tehdään myös ohjeet liiton logon ja nimen käytöstä. Jäsenyhdistyksiin ollaan yhteydessä vierailemalla niissä, jäsenkirjeiden, sähköpostin ja puhelimen sekä Tiira-lehden ja www-sivujen välityksellä.
Liitto välittää jäsenyhdistysten kokouksiin ohjelman tarjoajia, samoin lintulehtipaketin välittämistä jäsenille jatketaan. Jäsenrekisteripalveluja tarjotaan niitä haluaville jäsenyhdistyksille ja jäsenyhdistyksille laaditaan kattava lista liitolta saatavista palveluista ja materiaaleista.
Erilaisia järjestöpalveluja tehostetaan liiton kotisivuja käyttämällä. Toimihenkilöiden vierailuilla jäsenyhdistyksissä lisätään ajankohtaisista asioista tiedottamista. Vuoden aikana seurataan aktiivisesti jäsenyhdistysten taloudellisen tilan kehittymistä ja järjestetään aiheesta seminaari jäsenyhdistyksille.
Jäsenyhdistyksiä kannustetaan aktiivisuuteen valitsemalla vuoden lintuyhdistys sekä vuoden nuori lintuharrastaja. Valinnat julkistetaan edustajiston kokouksissa.
Jatketaan edullisen linnunruoan välittämistä jäsenyhdistyksille.
Laaditaan suunnitelma jäsenistön profiilin selvittämiseksi lähivuosina.
Liittohallitus aloittaa liiton 30-vuotis juhlavuoden suunnittelun.
Tiedotus- ja julkaisutoiminnan tavoitteena on antaa monipuolinen kuva liiton toiminnan aloista omalle jäsenistölle ja suurelle yleisölle. Liiton tavoitteena on myös tulla tunnetuimmaksi ja luotettavimmaksi lintutiedon lähteeksi Suomessa.
Linnut-lehti on neljästi vuodessa ilmestyvä lintuharrastuksen, -suojelun ja -tutkimuksen aikakauslehti. Lehden tilaajamäärää kasvatetaan edelleen, tavoitteena 2 850 tilaajaa vuoden loppuun mennessä. Lehden ulkoasua uudistetaan ja sisältöä kehitetään edelleen lukijoiden toivomaan suuntaan. Lehden ilmoitusmyynti on ulkoistettu, ja tavoite on 3 500 euron nettomääräinen ilmoitustuotto.
Tiira-lehti on liiton jäsenlehti ja se tukee liiton tiedotustoimintaa sekä palvelee jäsenyhdistyksiä niiden tiedotustoiminnassa. Lehti ilmestyy neljänä numerona. Henkilökunta toimittaa lehteä ja lehdellä on taittaja. Lisäksi lehdellä on useita avustavia toimittajia. Tiira-lehden ilmoitusmyynti on ulkoistettu ja tavoite on 3 500 euron nettomääräinen ilmoitustuotto.
Julkaistaan uhanalaisten lajien katsauksiin ja linnustonseurantatutkimuksiin painottuva Linnut-vuosikirja 2001 yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tieteelliseen pohjaan perustuva vuosikirja julkaistaan keväällä 2002.
Jatketaan liiton kotisivujen (http://www.birdlife.fi) ylläpitoa ja kehittämistä, jotta ne palvelisivat jäsenistöä ja lintuharrastuksesta kiinnostuneita entistä monipuolisemmin.
Lintutilanteesta tiedotetaan viikoittaisella tiedotteella, jonka tiedot kootaan jäsenyhdistysten tiedotusavustajilta. Kotisivuilla tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja sinne kootaan tietoa lintuharrastuksesta ja yleisöä kiinnostavista aiheista. Myös osa järjestöpalveluista (yhteystiedot, tilaukset, osoitteenmuutokset) voidaan hoitaa kotisivujen kautta. Sivujen yhteydessä ovat myös Lintuvarusteen ja rariteettikomitean kotisivut. Tavoitteena on saada 200 000 käyntiä vuodessa. Kotisivujen kehittämisestä vastaavat liiton webmaster ja www-toimikunta.
Jäsenyhdistyksille tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista vähintään neljästi vuodessa erillisellä jäsentiedotteella. Vähintään kahdesti vuodessa kerrotaan ajankohtaisista suojeluasioista suojelutiedotteessa. Lehdistötiedotteilla otetaan kantaa erilaisiin ajankohtaisiin kysymyksiin ja levitetään tietoa lintutilanteesta.
Jatketaan Muuttolinnun tie -näyttelyn sekä uuden endeemisten lintujen suojelusta ja kehitysmaiden ongelmista kertovan näyttelyn esillä pitämistä jäsenyhdistysten tilaisuuksissa ja muissa sopivissa paikoissa sekä kotisivujen yhteydessä.
Linnut-lehden valokuvakilpailun tuloksista järjestetään näyttely.
Laaditaan nelivärinen esite lintujen talviruokinnasta sekä tavallisimmista ruokinnoilla tavattavista linnuista. Esitteen avulla pyritään tekemään liittoa tunnetuksi sellaisten ihmisten joukossa, jotka eivät ole aktiivisia lintuharrastajia, mutta kokevat lintujen auttamisen tärkeäksi.
Laaditaan BirdLife Suomen yleisesite sekä varainhankinta että PR-tarkoituksiin.
Pidetään yllä lintuharrastajien sähköpostiin perustuvaa keskustelulistaa, Lintuverkkoa. Listalla on noin tuhat jäsentä. Lintuverkko on tarkoitettu yleiseksi tiedonvaihto- ja keskustelukanavaksi linnuista ja lintuharrastuksesta kiinnostuneille.
Pidetään yllä sähköpostilistaa jäsenyhdistysten aktiiveille. Listalla keskustellaan ja tiedotetaan liiton ajankohtaisista asioista. Listalla on noin sata jäsentä.
Liitto on kansainvälisen, yli sadassa maassa toimivan BirdLife Internationalin partneri. BirdLife International on lintujensuojelujärjestö, joka toimii kaikissa maanosissa lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelemiseksi. Järjestö julkaisee muun muassa lintujensuojeluun keskittyvää kirjasarjaa (Conservation Series) sekä World Birdwatch -lehteä, jossa esitellään BirdLife Internationalin suojeluhankkeita eri puolilla maailmaa.
Liitto toteuttaa BirdLife Internationalin toimintaohjelmaa ja osallistuu kansainväliseen toimintaan täysivaltaisena jäsenenä. Internationalin tuottamaa aineistoa hyödynnetään liiton julkaisu- ja koulutustoiminnassa ja sitä avustetaan mm. välittämällä Suomea koskevaa linnustotietoutta. World Birdwatch -lehteä välitetään edelleen jäsenistölle.
Pääosa kansainvälisestä toiminnasta eli kansainvälinen suojelutoiminta on esitelty kohdassa 2.5.
Liiton uudet säännöt ovat yhdistysrekisterissä hyväksyttävänä ja astunevat voimaan vuoden 2002 alusta.
Edustajisto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin seuraavasti: kevätkokoukseen 24.3. ja syyskokoukseen 20.10.
Liittohallitus on edustajiston valitsema toimeenpaneva elin. Hallituksen jäsenillä on omat toimialakohtaiset vastuualueet sekä kummiyhdistykset.
Liitolla on seuraavat toimikunnat:
Lisäksi liitto on mukana seuraavissa yhteistyöryhmissä:
Liiton toimihenkilöt ovat toiminnanjohtaja, järjestösihteeri, suojeluasiantuntija ja toimistosihteeri. Lisäksi Linnut-lehden päätoimittaja toimittaa lehteä tilaustyönä. Projektityöntekijöitä palkataan tarpeen vaatiessa.
Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Annankatu 29 A, 00100 Helsinki. Liiton tiloissa sijaitsee myös Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan toimisto.
Liiton talous on kehittynyt myönteisesti. Talouden kehittämiseksi noudatetaan vuonna 1999 laadittua viiden vuoden visiota (BirdLife Suomi vuonna 2005). Liiton kannalta tehokkainta varainhankintaa on jäsenyhdistysten aktivoituminen jäsenhankinnassa, koska tämä tuo parannusta sekä liiton että erityisesti jäsenyhdistysten taloustilanteeseen ja mahdollistaisi liiton tavoitteiden toteuttamisen.
Liiton jäsenmaksu on kahdeksan euroa / jäsenyhdistyksen jäsen. Perhejäsenistä ei peritä jäsenmaksua.
Edellisten vuosien tapaan opetusministeriöltä anotaan yleisavustusta nuorisotoimintaan. Ympäristöministeriöltä anotaan avustusta suojeluasiantuntijan palkkaamiseen. Hankkeisiin, kuten retkikummihanke, kaavoitusseurantahanke ja maatalouden monimuotoisuus -hanke anotaan avustuksia valtiolta.
Yritysjäsenyysjärjestelmää kehitetään ja markkinoidaan jäsenyyksiä uusille kohderyhmille. Tavoite on 6 000 euron nettomääräinen tuotto. Lisäksi tarjotaan opaspalveluita ja liiton linturetkipalveluja yrityksille.
Tarjotaan lintumatkailuyrittäjille liiton palveluita, kuten liiton kotisivujen käyttömahdollisuutta. Metsähallitukselle, alueellisille ympäristökeskuksille, kunnille ja konsulttitoimistoille tarjotaan tutkimus- palveluja.
Tavoitteena on saada suojeluklubin bruttotuottona 16 000 euroa. Hankkeille kerätään lahjoituksia erillisten kampanjoiden avulla. BirdLife Internationalin Rare Bird Clubin jäsenyyttä aletaan markkinoida potentiaalisille uusille jäsenille. Liitolla on kolme rahastoa (kansainvälinen, linnustonsuojelu- ja tutkimusrahasto), joita käytetään varainhankintaan.
Liitto on jäsenenä tai sillä on edustus seuraavissa:
Perinteiseen tapaan liitto tekee yhteistyötä mm. muiden ympäristöjärjestöjen, Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa.
Liitto osallistuu aktiivisesti omistamansa Suomen Lintuvaruste Oy:n
kehittämiseen. Tavoitteena on yhtiön toiminnan kannattavuuden ja
osingonmaksukyvyn parantaminen.
Tämä toimintasuunnitelma vuodelle 2002 on hyväksytty BirdLife Suomen
edustajiston sääntömääräisessä syyskokouksessa Parikkalassa 25. marraskuuta
2001.
Copyright © 2002 by BirdLife Finland.
Last updated January 12, 2002 by webmaster.