BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajien yhdistyksen ja näiden yli 8 000 jäsenen keskusjärjestö sekä valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö. Jäsenyhdistysten linjaamaa käytännön toimintaa toteuttaa liiton henkilökunta. Liitto edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä toimii luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän kehityksen puolesta. Liitto on maailmanlaajuisen, yli sadassa maassa toimivan BirdLife International -järjestön partneri. Vuosi 2003 on liiton 30. toimintavuosi. Juhlavuoden tunnuksena on maailman suomalaisin lintu selkälokki, joka on myös vuoden laji -projektin kohteena. 30-vuotisjuhlatapahtuma järjestetään 22.3. Helsingissä.
Vuoden 2003 päätavoitteet ovat:
Linnustonsuojelussa tärkein tehtävä on edistää BirdLife Internationalin suojeluohjelmien tavoitteita maassamme. BirdLife International toteuttaa suojelua kolmella eri suojeluohjelmalla. Uhanalaisia lajeja suojellaan lajikohtaisesti (Globally Threatened Species -ohjelma) sekä laatimalla lajisuojelusuunnitelmia (Species Action Plans). Tietyille alueille ja elinympäristöille keskittyviä lajeja suojellaan kartoittamalla ja suojelemalla tärkeimmät lintualueet (Important Bird Areas -ohjelma). Monien lajien suojelu onnistuu vain suojelemalla niiden elinympäristöjä luonnonvaroja hyödynnettäessä (Habitats for Birds -ohjelma). BirdLifen lähtökohta kaikessa suojelutyössä on suositusten ja suojeluohjelmien pohjautuminen luotettavaan perustietoon.
Jäsenyhdistysten linnustonsuojelutoiminnan tukeminen ja tätä kautta jäsenyhdistysten oman suojelutoimintakyvyn parantaminen on yksi päätavoitteista. Jäsenyhdistysten aktivoiminen suojelutyössä on tehokkain tapa edistää suojelukysymyksiä paikallisesti ja kansallisesti.
Tutkimustoiminnan tavoite on tuottaa luotettavaa tietoa linnustonsuojelun ja muun luonnonsuojelun perustaksi. Valtaosa Suomen linnustonseurannasta toteutetaan liiton jäsenyhdistysten vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. Seuranta tehdään yhteistyössä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Liiton rooli tutkimustoiminnassa on merkittävä myös tutkimustulosten julkaisijana. Linnut-vuosikirja on tärkein linnustonseurannan julkaisu Suomessa. Liiton jäsenyhdistyksistä Suomen Lintutieteellinen Yhdistys vastaa erityisesti lintutieteellisestä tutkimuksesta ja tutkimustulosten julkaisemisesta.
Järjestetään vuoden lintu -projekti, jonka kohteena on uhanalainen selkälokki. Projektin pääpaino on tiedottamisessa. Selkälokin avulla kiinnitetään suuren yleisön huomiota saariston ja selkävesien linnuston ongelmiin ja valistetaan vesilläliikkujia. Selkälokin suojelua edistetään myös Ugandaan sijoittuvalla tutkimushankkeella, johon haetaan tukea ulkoasiainministeriöstä. Hankkeiden rahoittamiseksi järjestetään Suomessa 30-vuotisjuhlakeräys.
Jatketaan vuonna 2001 alkanutta metsähanhen suojelu- ja kartoitushanketta. Hankkeen koordinaattorina toimii Sami Timonen. Hankkeen tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista tietoa levähtävien ja pesivien metsähanhien määristä ja saada ajantasainen käsitys siitä, mikä on Suomen metsähanhipopulaation koko ja kannan viimeaikainen kehitys.
Jatketaan maanviljelijöille suunnattujen lajikorttien tekemistä maanviljelysympäristössä esiintyvien lajien suojelusta maa- ja metsätalousministeriön tuella.
Edistetään kiljuhanhen, tunturihaukan, kaulushaikaran, allihaahkan ja merikotkan kansainvälisten suojelusuunnitelmien toimeenpanoa Suomessa.
Jatketaan Kuusamon luontokerhon kanssa hanketta maakotkan muuton seuraamiseksi satelliitin välityksellä.
Tärkeät lintualueet - ohjelmia (Important Bird Areas IBA, Suomen tärkeät lintualueet FINIBA) jatketaan. Ohjelmaa pyritään ulkopuolisen rahoituksen avulla laajentamaan yleisempään kaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun seurantaan. IBA-alueiden seuranta-aikataulu sovitetaan BirdLife Internationalin esityksen mukaiseksi. Kohdevastaavatoimintaa tehostetaan ja kohdevastaava pyritään saamaan mahdollisimman monelle FINIBA-alueelle.
Jäsenyhdistysten paikkasuojelutoimintaa pyritään parantamaan antamalla mahdollisimman hyvää ohjeistusta maankäytön seurannan mahdollisuuksista ja menetelmistä. Jäsenyhdistyksiä avustetaan mahdollisissa lintualueita uhkaavissa ongelmatapauksissa ja tarvittaessa laaditaan valituksia maankäytön suunnitelmista liiton henkilökunnan ja jäsenyhdistysten kesken yhteistyössä.
Jatketaan yhdessä 11 muun Euroopan partnerin kanssa erityissuojelualueista (SPA) kertovaa tiedotuskampanjaa. Kampanjan tavoitteena on osoittaa kansallisten esimerkkien avulla kuinka SPA:n suojelu voi vaikuttaa positiivisesti paitsi lintujen elinolosuhteisiin myös alueiden ihmisten elintasoon.
Osallistutaan Parikkalan Siikalahden ym. CO-OP Life-hankkeeseen "Yhteistyön kehittäminen suomalaisten kosteikkojen hallinnassa", mikäli hanke toteutuu. Hankkeen tavoitteena on kehittää kosteikkoalueiden hoitoa analysoimalla kuuden suomalaisen Life-hankkeen tuloksia ja menetelmiä. Hankkeessa kehitetään myös kansalliset ohjeet kosteikkoalueiden seurannan järjestämiseksi. Liitto osallistuu hankkeeseen asiantuntijana.
Osallistutaan Etelä-Suomen lintukosteikot Life -hankkeeseen, mikäli hanke toteutuu. Hankkeessa on mukana noin kymmenen Etelä-Suomen lintukosteikkoa ja hankkeen päähakijana on Uudenmaan ympäristökeskus. Muita partnereita ovat mm. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus, alueen kuntia ja alueella toimivia yrityksiä ja järjestöjä. Hankkeen tavoitteena on perustaa ns. Suomenlahden muuttoreitillä sijaitsevista Natura 2000 -verkoston kosteikoista ekologisesti toimiva suojelualueverkosto. Tähän pyritään muun muassa perustamalla luonnonsuojelualueita, laatimalla hoito- ja käyttösuunnitelmia, hoitamalla ja kunnostamalla aktiivisesti kosteikkolajien elinympäristöjä. Tavoitteena on lisäksi parantaa Natura 2000 -alueiden hyödyntämistä luontomatkailun kohteina sekä lisätä kosteikkojen virkistyskäyttöarvoa ja merkitystä koulujen opetuskohteina.
Jatketaan maatalouden luonnon monimuotoisuushanketta, jonka tavoitteena on lisätä maatalousympäristön suojelun sekä erityisesti luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamista.
Marcus Walsh toimii järjestöjen maataloustyöryhmän koordinaattorina. Työryhmä toimii yhteisen hankkeen ohjausryhmänä sekä ohjaa järjestöjen välistä yhteistyötä muissa maatalouden luonnon monimuotoisuuteen liittyvissä asioissa.
Jatketaan toimintaa Suomen metsien suojelutilanteen parantamiseksi ja metsäluonnon sukupuuttovelan vähentämiseksi. Erityinen pääpaino on Etelä-Suomen metsien suojelutilanteen parantamisessa. Liiton tavoitteena on edistää metsien suojelua myös BirdLife Internationalin kautta. Liiton edustaja osallistuu BirdLifen metsiensuojelun työryhmän työskentelyyn (Forest Task Force).
Liitto on hakenut metsien sertifiointijärjestön FSC:n (Forest Stewardship Council) jäsenyyttä. FSC-sertifioinnin lisääntymistä pyritään edistämään Suomessa. Tuotetaan tiedotusmateriaalia linnuston huomioonottamisesta metsänhoidossa, mikäli hankkeelle järjestyy rahoitusta.
Osallistutaan vuonna 2001 alkaneeseen maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS2) -hankkeeseen, jossa tutkitaan maatalouden ympäristöohjelman vaikutuksia pesimälinnustoon. Hankkeessa on mukana 40 peltoaluetta eri puolilta Suomea. Alueiden linnusto lasketaan kolme kertaa kesän aikana.
Seurataan tiiviisti kevätmetsästysasian etenemistä EU:ssa/EY-tuomioistuimessa ja lähetetään tarvittaessa tietoja komissiolle. Liiton tavoitteena on metsästyksen ekologisen kestävyyden edistäminen mm. kevätmetsästystä rajoittamalla. Kansallisella tasolla ollaan yhteydessä asiaa hoitaviin virkamiehiin asian tiimoilta sekä tiedotetaan kevätmetsästyksen vahingollisuudesta.
Vaikutetaan päättäjiin, jotta rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaista rauhoitusta pidennetään niillä alueilla, joilla rauhoitus ei ole vielä lintudirektiivin mukainen.
Jatketaan yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa linturikoksia koskevassa seurantatyössä ja pyritään parempaan tietojen keruuseen Suomessa tapahtuvien lintuihin kohdistuvien rikosten luetteloimiseksi. Annetaan tarvittaessa lausuntoja rauhoitettujen lintujen tappamiseksi pyydetyistä luvista alueellisille ympäristökeskuksille. Annetaan myös lausuntoja lakialoitteista ja merkittävistä hankkeista, jotka koskevat linnustonsuojelukysymyksiä.
Edistetään harrastajien osallistumista linnustonseurantoihin. Linnustonsuojelun lähitulevaisuuden avainkysymyksiä on riittävän tietomäärän turvaaminen lintukantojen muutoksista.
Osallistutaan Metsästäjäin keskusjärjestön pienpetoprojektin ohjausryhmän toimintaan, tavoitteena erityisesti kampanjan tuloksellisuuden arviointi.
Liitto maksaa jokaisesta henkilöjäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksuna 1 USD. Liiton jäsenmaksut käytetään BirdLife Internationalin kansainvälisten suojeluhankkeiden tukemiseen.
Osallistutaan BirdLife Internationalin kansainvälisiin suojelukokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Vuoden aikana järjestetään ainakin maatalous- ja metsätaloustyöryhmien kokouksia. Välitetään BirdLife Internationalille tietoja lintujen suojelutilanteesta Suomessa tarpeen mukaan. Pyritään parantamaan BirdLifen suojeluohjelmien tuntemusta suomalaisten päättäjien keskuudessa ja BirdLife Internationalin tuntemusta jäsenistön ja suuren yleisön keskuudessa.
Osallistutaan Etiopiassa tapahtuvaan kosteikkojen suojeluhankkeeseen. Hankkeelle "Yhteisöllisellä kosteikkojen hoidolla kohti kestävää elintasoa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista Etiopiassa" on saatu tukea vuosiksi 2002-2004.
Jatketaan maatalouden luonnon monimuotoisuushanketta, jossa tavoitteena on lisätä maatalousympäristön suojelun sekä erityisesti luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamista Baltian maiden EU-jäsenyysvalmisteluissa sekä mahdollisen jäsenyyden aikana. Tavoitteeseen pyritään lisäämällä Viron ympäristö- ja viljelijäjärjestöjen yhteistyötä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen WWF:n, Suomen luonnonsuojeluliiton, Metsästäjäin Keskusjärjestön ja Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen kanssa. Hankkeelle on olemassa rahoitus huhtikuun loppuun asti. Mikäli jatkorahoitus järjestyy, hanke laajennetaan muihin Baltian maihin. Hankkeen työntekijä osallistuu myös BirdLife Internationalin maatalouden työryhmän työskentelyyn (Agriculture Task Force). Hankkeessa toimii palkattuna työntekijänä Seppo Lohtaja.
Aloitetaan Ugandaan sijoittuva selkälokin suojelu- ja tutkimushanke, mikäli hankkeelle saadaan rahoitusta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Ugandan BirdLife-partnerin ja tutkija Martti Harion kanssa.
Osallistutaan BirdLifen Euroopan laajuiseen kirjahankkeeseen Birds in Europe II, jota varten kootaan ja välitetään tietoja Suomen linnuston tilasta.
Jatketaan yhteistyössä WWF:n kanssa kaikissa Baltian maissa arvokkaiden metsien kartoitustyötä. Baltian maiden BirdLife-järjestöt sekä Viron ja Latvian WWF-järjestöt ovat hankkeen muut osallistujat.
Tuetaan tarvittaessa eri maiden BirdLife-järjestöjen kampanjoita merkittävimpien lintualueiden tai linnustonsuojelukysymysten puolesta.
Suojeluklubin tuotolla tuetaan liiton suojeluhankkeita ja BirdLife Internationalin kansainvälisiä hankkeita. Suojeluklubin tukijoille lähetetään vähintään kaksi suojelutiedotetta. Tukijäsenkategoriat henkilöjäsenille ovat 17, 60 ja 170 euroa ja yhteisöjäsenille 250 euroa.
Liitto juhlistaa 30-vuotista taivaltaan 22.3. järjestettävässä juhlatapahtumassa. Samana viikonloppuna järjestetään edustajiston kevätkokous ja juhlaseminaari.
Liitto järjestää useita lintuharrastukseen liittyviä tapahtumia ja päiviä. Suurin tapahtuma on Tornien taisto, joka järjestetään 3.5. Tornien taisto on valtakunnallinen avoin kilpailu ja lintuharrastuksen teemapäivä, jossa kilpaillaan, kuinka paljon lintulajeja havaitaan lintutornista kahdeksan tunnin aikana. Muista tapahtumista merkittävimmät ovat:
BirdLife Suomi ylläpitää jäsenyhdistysten toimihenkilöiden BirdLife-aktiivit -sähköpostilistaa, lintuharrastajille tarkoitettua sähköpostilistaa (Lintuverkko) sekä eurooppalaisille lintuharrastajille tarkoitettua listaa (EuroBirdNet). Myös liiton www-sivuja käytetään hyväksi lintuharrastuksen edistämiseksi. www-sivuista tarkemmin kohdassa 5.4.
Liitto on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö ja sen jäsenistä suuri osa on nuoria. Nuorisotoiminnan edistäminen on yksi vuoden painopisteistä.
Retkikummitoiminta on liiton nuorisotyön tärkein muoto. Jäsenyhdistyksissä toimivat retkikummit järjestävät monenlaisia tapahtumia, kursseja ja opetusta lintuharrastukseen liittyen. Koululuokille ja koulujen luontokerhoille järjestetään opastettuja linturetkiä. Vuoden tavoitteena on kannustaa retkikummeja yhteistyöhön koulujen ja vanhempainyhdistysten kanssa. Retkikummeille järjestetään koulutustapahtuma ja tuotetaan materiaalia erityisesti lasten ja nuorten opetuskäyttöön. Vuoden aikana pyritään myös ottamaan osaa erilaisiin luontoaiheisiin lapsi- ja nuorisotapahtumiin ja edistämään yhteistyötä alueellisten luontokerhojen kanssa.
Tuotetaan aineistoa jäsenyhdistysten käyttöön ala-asteen opettajien VESO-koulutuspäivien järjestämiseksi. Koulutuksessa ala-asteiden opettajia tutustutetaan lintuharrastukseen ja oman paikkakunnan lintuharrastusmahdollisuuksiin.
Yhteistyössä Skaftung Naturen ja Luonto-Opastus Botauruksen kanssa järjestetään kotimaassa ja lähialueilla lintumatkoja ja -kursseja. Koulutustoimintaa järjestetään osin OK-opintokeskuksen tuella. Kurssien kohderyhmänä ovat kaikki lintuharrastuksesta kiinnostuneet.
Järjestökehityshankkeessa järjestetään jäsenyhdistyksille puheenjohtajakokous edustajiston kokouksen yhteydessä 23.11.
IBA-työn yhteydessä tuotetaan yhdistysten suojelutoimintaa tukevaa materiaalia sekä pidetään jäsenjärjestövierailujen yhteydessä luentoja vaikuttamiskeinoista.
Vuonna 2002 avattua Lintupalvelua kehitetään edelleen jäsenyhdistysten tarpeisiin sopivaksi. Lintupalvelun avulla voidaan edistää lintuhavaintojen palautusta ja alueellista lintuhavainnoista tiedottamista.
Linnunlaulusoittoääniä markkinoidaan edelleen. Yhteistyökumppaneiden kanssa selvitetään myös muita mahdollisuuksia palvella uudesta teknologiasta kiinnostuneita ihmisiä.
Juhlavuoden harrastusteemana on perheiden saaminen mukaan lintuharrastukseen. Laaditaan erilaisia materiaaleja tukemaan tätä tavoitetta.
Jäsenyhdistyksiä avustetaan jäsenhankinnassa tempausten ja tapahtumien yhteydessä. Retkikummijärjestelmää hyödynnetään jäsenhankinnassa ja jäsenyhdistysten käyttöön tehdään liiton yleisesite. Yhteisenä tavoitteena on kasvattaa jäsenyhdistysten jäsenmäärää 15 %:lla vuoden aikana.
Jäsenyhdistyksiin ollaan yhteydessä vierailemalla niissä, jäsenkirjeiden, sähköpostin ja puhelimen sekä Tiira-lehden ja www-sivujen välityksellä.
Jäsenrekisteripalveluja tarjotaan niitä haluaville jäsenyhdistyksille. Yhdistysbanderollien sekä lintutorneihin kiinnitettävien infokorttien välittämistä yhdistyksille jatketaan.
Liitto välittää jäsenyhdistysten kokouksiin ohjelman tarjoajia. Lintulehtipaketin välittämistä jäsenille sekä edullisen linnunruoan välittämistä jäsenyhdistyksille jatketaan.
Erilaisia järjestöpalveluja tehostetaan liiton www-sivuja käyttämällä. Toimihenkilöiden vierailuilla jäsenyhdistyksissä lisätään ajankohtaisista asioista tiedottamista.
Jäsenyhdistyksiä kannustetaan aktiivisuuteen valitsemalla vuoden lintuyhdistys sekä vuoden nuori lintuharrastaja. Valinnat julkistetaan edustajiston kokouksissa.
Liitto on kansainvälisen, yli sadassa maassa toimivan BirdLife Internationalin partneri. BirdLife International on lintujensuojelujärjestö, joka toimii kaikissa maanosissa lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelemiseksi. Järjestö julkaisee muun muassa lintujensuojeluun keskittyvää kirjasarjaa (Conservation Series) sekä World Birdwatch -lehteä, jossa esitellään BirdLife Internationalin suojeluhankkeita eri puolilla maailmaa.
Liitto toteuttaa BirdLife Internationalin toimintaohjelmaa ja osallistuu kansainväliseen toimintaan täysivaltaisena jäsenenä. Internationalin tuottamaa aineistoa hyödynnetään liiton julkaisu- ja koulutustoiminnassa ja sitä avustetaan mm. välittämällä Suomea koskevaa linnustotietoutta. World Birdwatch -lehteä välitetään edelleen jäsenistölle.
Osallistutaan BirdLifen Euroopan toiminnanjohtajien kokoukseen Pariisissa 5.-8.9. Kokouksessa mm. valmistellaan seuraavan viisivuotiskauden tavoiteohjelmaa Euroopan BirdLife-partnereille.
Tiedotus- ja julkaisutoiminnan tavoitteena on antaa monipuolinen kuva liiton toiminnan aloista omalle jäsenistölle ja suurelle yleisölle. Liiton tavoitteena on myös tulla tunnetuimmaksi ja luotettavimmaksi lintutiedon lähteeksi Suomessa. Tiedotustoiminnasta vastaa tiedottaja Lauri Hänninen.
Linnut-lehti on neljästi vuodessa ilmestyvä lintuharrastuksen, -suojelun ja -tutkimuksen aikakauslehti. Lehden toimitustyö siirtyy vuoden alussa liiton tiedottajalle. Lehden ulkoasussa ja sisällössä tehdään muutoksia vuonna 2002 saadun palautteen ja kyselyjen perusteella. Lehden tilaajamäärää kasvatetaan edelleen, tavoitteena on 10 % kasvu tilaajamäärässä. Lehden ilmoitusmyynti on ulkoistettu, ja tavoite on 4 000 euron nettomääräinen ilmoitustuotto.
Tiira-lehti on liiton jäsenlehti ja se tukee liiton tiedotustoimintaa sekä palvelee jäsenyhdistyksiä niiden tiedotustoiminnassa. Lehti ilmestyy neljänä numerona. Henkilökunta toimittaa lehteä ja lehdellä on taittaja. Lisäksi lehdellä on useita avustavia toimittajia. Tiira-lehden ilmoitusmyynti on ulkoistettu ja tavoite on 4 000 euron nettomääräinen ilmoitustuotto.
Julkaistaan uhanalaisten lajien katsauksiin ja linnustonseurantatutkimuksiin painottuva Linnut-vuosikirja 2002 yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tieteelliseen pohjaan perustuva vuosikirja julkaistaan keväällä 2003.
Jatketaan liiton www-sivujen (http://www.birdlife.fi) ylläpitoa ja kehittämistä, jotta ne palvelisivat jäsenistöä ja lintuharrastuksesta kiinnostuneita entistä monipuolisemmin.
Lintutilanteesta tiedotetaan viikoittaisella tiedotteella, jonka tiedot kootaan jäsenyhdistysten tiedotusavustajilta. Sivuilla tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja sinne kootaan tietoa lintuharrastuksesta ja yleisöä kiinnostavista aiheista. Myös osa järjestöpalveluista (yhteystiedot, tilaukset, osoitteenmuutokset) voidaan hoitaa www-sivujen kautta. Sivujen yhteydessä ovat myös Lintuvarusteen ja rariteettikomitean www-sivut. Tavoitteena on saada 250 000 käyntiä vuodessa. Sivujen kehittämisestä vastaavat liiton webmaster ja www-toimikunta.
Jäsenyhdistyksille tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista vähintään neljästi vuodessa erillisellä jäsentiedotteella. Vähintään kahdesti vuodessa kerrotaan ajankohtaisista suojeluasioista suojelutiedotteessa. Lehdistötiedotteilla otetaan kantaa erilaisiin ajankohtaisiin kysymyksiin ja levitetään tietoa lintutilanteesta.
Jatketaan Muuttolinnun tie -näyttelyn sekä kotoperäisten lintujen suojelusta ja kehitysmaiden ongelmista kertovan näyttelyn esillä pitämistä jäsenyhdistysten tilaisuuksissa ja muissa sopivissa paikoissa sekä www-sivujen yhteydessä.
Tuotetaan liittoa ja lintuharrastusta esittelevä nelivärinen esite. Julkaistaan lintutorniopas, jossa esitellään kaikki Suomen lintutornit perustietoineen. Maatalousprojektissa julkaistaan lajikortteja, joista tarkemmin kohdassa 2.1.
Edustajisto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin seuraavasti: kevätkokoukseen 23.3. Helsingissä ja syyskokoukseen 23.11. Turussa. Kevätkokousviikonloppuna järjestetään liiton 30-vuotisjuhlatapahtuma.
Liittohallitus on kymmenjäseninen edustajiston valitsema toimeenpaneva elin. Hallituksen jäsenillä on omat toimialakohtaiset vastuualueet.
Liitolla on seuraavat toimikunnat:
Lisäksi liitto on mukana seuraavissa yhteistyöryhmissä:
Liiton toimihenkilöt ovat toiminnanjohtaja, järjestösihteeri, suojeluasiantuntija, tiedottaja, taloudenhoitaja ja toimistosihteeri. Projektityöntekijöitä palkataan tarpeen vaatiessa. Lisäksi resurssien salliessa voidaan ottaa siviilipalvelusmiehiä liiton päästyä siviilipalveluslaitokseksi vuonna 2002.
Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Annankatu 29 A, 00100 Helsinki. Liiton tiloissa sijaitsee myös Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan toimisto.
Liiton talous on kehittynyt myönteisesti. Talouden kehittämiseksi noudatetaan vuonna 1999 laadittua viiden vuoden visiota (BirdLife Suomi vuonna 2005). Osa-aikainen taloudenhoitaja hoitaa liiton juoksevia talousasioita vuoden alusta lähtien.
Liiton kannalta tehokkainta varainhankintaa on jäsenyhdistysten aktivoituminen jäsenhankinnassa, koska tämä tuo parannusta sekä liiton että erityisesti jäsenyhdistysten taloustilanteeseen ja mahdollistaisi liiton tavoitteiden toteuttamisen.
Liiton jäsenmaksu on kahdeksan euroa / jäsenyhdistyksen jäsen. Perhejäsenistä ei peritä jäsenmaksua.
Edellisten vuosien tapaan opetusministeriöltä anotaan yleisavustusta nuorisotoimintaan. Hankkeisiin anotaan avustuksia eri ministeriöiltä.
Tavoitteena on saada suojeluklubin bruttotuottona 17 000 euroa. Hankkeille kerätään lahjoituksia erillisten kampanjoiden avulla. Liitolla on kolme rahastoa (kansainvälinen, linnustonsuojelu- ja tutkimusrahasto), joita käytetään varainhankintaan. Yrityksille markkinoidaan yritystukijäsenyyttä ja liiton palveluita.
Liitto on jäsenenä tai sillä on edustus seuraavissa:
Perinteiseen tapaan liitto tekee yhteistyötä mm. muiden ympäristöjärjestöjen sekä Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa.
Liitto osallistuu aktiivisesti omistamansa Suomen Lintuvaruste Oy:n kehittämiseen. Tavoitteena on yhtiön toiminnan kannattavuuden ja osingonmaksukyvyn parantaminen.
Tämä toimintasuunnitelma vuodelle 2003 on hyväksytty BirdLife Suomen edustajiston sääntömääräisessä syyskokouksessa Kristiinankaupungissa 20. lokakuuta 2002.
Copyright © 2002 by BirdLife Finland. Last updated November 07, 2002 by LH.