• 1. YLEISTÄ
• 2. LINNUSTONSUOJELU- JA TUTKIMUSTOIMINTA
  • 2.1 Lajisuojelu
  • 2.2 Paikkasuojelu
  • 2.3 Elinympäristöjen suojelu
  • 2.4 Yleissuojelu
  • 2.5 Kansainvälinen suojelutoiminta
  • 2.6 Linnustonsuojeluklubi
• 3. LINTUHARRASTUKSEN EDISTÄMINEN
  • 3.1 Varhaisnuoriso- ja nuorisotoiminta
  • 3.2 Tapahtumat
  • 3.3 Sähköpostilistat ja www-sivut
  • 3.4 Koulutustoiminta
• 4. JÄRJESTÖTOIMINTA JA JÄSENPALVELUT
  • 4.1 Toiminta Suomessa
  • 4.2 Kansainvälinen toiminta
• 5. TIEDOTUSTOIMINTA JA JULKAISUT
  • 5.1 Linnut-lehti
  • 5.2 Tiira-lehti
  • 5.3 Linnut-vuosikirja 2003
  • 5.4 Liiton www-sivut
  • 5.5 Tiedotteet
  • 5.6 Näyttelytoiminta
  • 5.7 Esitteet ja muut julkaisut
• 6. HALLINTO
  • 6.1 Edustajisto
  • 6.2 Liittohallitus
  • 6.3 Toimikunnat
• 7. HENKILÖKUNTA JA TOIMITILAT
• 8. TALOUS
  • 8.1 Jäsenmaksut
  • 8.2 Valtionavut
  • 8.3 Muu varainhankinta
• 9. JÄSENYYDET JA YHTEISTYÖ
• 10. SUOMEN LINTUVARUSTE OY

BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajien yhdistyksen ja näiden lähes 9 000 jäsenen keskusjärjestö sekä valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö. Jäsenyhdistysten linjaamaa käytännön toimintaa toteuttaa liiton henkilökunta. Liitto edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä toimii luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän kehityksen puolesta. Liitto on maailmanlaajuisen, yli sadassa maassa toimivan BirdLife International -järjestön partneri. Vuosi 2004 on liiton 31. toimintavuosi. Vuoden päätavoitteena on liiton nuorisotyön kehittäminen ja vuoden lajina on Suomen kansallislintu laulujoutsen. Linnustonsuojelussa tärkein tehtävä on edistää BirdLife Internationalin suojeluohjelmien tavoitteita maassamme. BirdLife International toteuttaa suojelua kolmella eri suojeluohjelmalla. Uhanalaisia lajeja suojellaan lajikohtaisesti (Globally Threatened Species -ohjelma) sekä laatimalla lajisuojelusuunnitelmia (Species Action Plans). Tietyille alueille ja elinympäristöille keskittyviä lajeja suojellaan kartoittamalla ja suojelemalla tärkeimmät lintualueet (Important Bird Areas -ohjelma). Monien lajien suojelu onnistuu vain suojelemalla niiden elinympäristöjä luonnonvaroja hyödynnettäessä (Habitats for Birds -ohjelma). BirdLifen lähtökohta kaikessa suojelutyössä on suositusten ja suojeluohjelmien pohjautuminen luotettavaan perustietoon. Liiton resurssit suojelutoiminnassa ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Jäsenyhdistysten linnustonsuojelutoiminnan tukeminen ja tätä kautta jäsenyhdistysten oman suojelutoimintakyvyn parantaminen on tällä hetkellä suojelutyön tärkeimpiä tavoitteita. Jäsenyhdistysten aktivoiminen suojelutyössä on tehokkain tapa edistää suojelukysymyksiä paikallisesti ja kansallisesti. Tutkimustoiminnan tavoite on tuottaa luotettavaa tietoa linnustonsuojelun ja muun luonnonsuojelun perustaksi. Valtaosa Suomen linnustonseurannasta toteutetaan liiton jäsenyhdistysten vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. Seuranta tehdään yhteistyössä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Liiton rooli tutkimustoiminnassa on merkittävä myös tutkimustulosten julkaisijana. Linnut-vuosikirja on tärkein linnustonseurannan julkaisu Suomessa. Liiton jäsenyhdistyksistä Suomen Lintutieteellinen Yhdistys vastaa erityisesti lintutieteellisten tutkimustulosten julkaisemisesta. Suojelutyötä ohjaava viisivuotinen suojelustrategia päivitetään BirdLife Internationalin uusien suunnitelmien pohjalta. Järjestetään vuoden lintu -projekti, jonka kohteena on laulujoutsen. Vuoden aikana kartoitetaan laulujoutsenen pesimäkantaa ja esiintymistä ja pyritään saamaan myös suuri yleisö osallistumaan havaintojen keräämiseen. Tiedotuksella on tärkeä rooli vuoden laji -projektissa. Selkälokin suojelua pyritään edistämään talvehtimisalueilla Ugandassa tapahtuvalla hankkeella. Hankkeesta tarkemmin kohdassa 2.5. Lisäksi analysoidaan ja julkaistaan vuoden 2003 selkälokki-projektin tulokset. Vuonna 2001 alkanutta metsähanhen suojelu- ja kartoitushanketta jatketaan. Hankkeen koordinaattorina toimii Sami Timonen. Hankkeen tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista tietoa levähtävien ja pesivien metsähanhien määristä ja saada ajantasainen käsitys siitä, mikä on Suomen metsähanhipopulaation koko ja kannan viimeaikainen kehitys. Metsähanhen pesimäkantaa kartoitetaan otantatutkimuksella, joka toteutetaan, jos hankkeelle saadaan rahoitusta. Jatketaan maanviljelijöille suunnattujen lajikorttien tekemistä maanviljelysympäristössä esiintyvien lajien suojelusta, mikäli korteille saadaan ulkopuolista tukea. Edistetään kiljuhanhen, tunturihaukan, kaulushaikaran, allihaahkan ja merikotkan kansainvälisten suojelusuunnitelmien toimeenpanoa Suomessa. Tärkeät lintualueet - ohjelmia (Important Bird Areas IBA, Suomen tärkeät lintualueet FINIBA) jatketaan. IBA-alueiden seurannassa noudatetaan BirdLife Internationalin yhteistä aikataulua. Kohdevastaavatoimintaa tehostetaan ja kohdevastaava pyritään saamaan mahdollisimman monelle FINIBA-alueelle. Vuoden aikana kartoitetaan kohdevastaavien tietotaitoa ja aktiivisuutta. Kohdevastaavatoimintaa pyritään laajentamaan yleisempään kaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun seurantaan. Jäsenyhdistysten paikkasuojelutoimintaa pyritään parantamaan antamalla mahdollisimman hyvää ohjeistusta maankäytön seurannan mahdollisuuksista ja menetelmistä. Vuonna 2003 kehitettyä materiaalia levitetään jäsenyhdistysten käyttöön. Jäsenyhdistyksiä avustetaan mahdollisissa lintualueita uhkaavissa ongelmatapauksissa ja tarvittaessa laaditaan valituksia maankäytön suunnitelmista liiton henkilökunnan ja jäsenyhdistysten kesken yhteistyössä. Osallistutaan vuonna 2003 alkaneeseen CO-OP Life-hankkeeseen ”Yhteistyön kehittäminen suomalaisten kosteikkojen hallinnassa”. Hankkeen tavoitteena on kehittää kosteikkoalueiden hoitoa analysoimalla kuuden suomalaisen Life-hankkeen tuloksia ja menetelmiä. Hankkeessa kehitetään myös kansalliset ohjeet kosteikkoalueiden seurannan järjestämiseksi. Liitto osallistuu hankkeeseen asiantuntijana. Osallistutaan lintuvesien kunnostukseen tähtäävään Life-hankkeeseen, jossa on mukana 12 Suomenlahden muuttoreitillä sijaitsevaa lintuvesialuetta. Hankkeen edunsaaja on Uudenmaan ympäristökeskus ja muita yhteistyökumppaneita ovat mm. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus, Helsingin kaupunki ja Metsähallitus. Hankkeen tavoitteena on valittujen lintuvesien kunnostaminen ja niiden virkistyskäyttöarvon parantaminen. Tähän pyritään muun muassa laatimalla hoito- ja käyttösuunnitelmia, hoitamalla ja kunnostamalla aktiivisesti kosteikkolajien elinympäristöjä ja rakentamalla lintutorneja, luontopolkuja ja opasteita. Tehdään talousmetsänhoidon linnustovaikutuksista esiselvitys, jossa kehitetään menetelmiä erityisesti taantuvien metsälintujen seurannalle. Esiselvityksen tekee Luontotutkimus Solonen Oy. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Metsähallitus ja Metsäteollisuus ry ja esiselvityksen rahoittaa R. Erik Serlachiuksen säätiö. Jatketaan maatalouden luonnon monimuotoisuushanketta, jonka tavoitteena on lisätä maatalousympäristön suojelun sekä erityisesti luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamista. Vuonna 2004 tavoitteena on käynnistää hanke, jolla kuluttajat saisivat tietoa suoramyyntitiloista, joiden toimilla on erityistä biodiversiteettiarvoa. Liiton edustaja toimii järjestöjen maataloustyöryhmän puheenjohtajana. Työryhmä toimii yhteisen hankkeen ohjausryhmänä sekä ohjaa järjestöjen välistä yhteistyötä muissa maatalouden luonnon monimuotoisuuteen liittyvissä asioissa. Jatketaan toimintaa Suomen metsien suojelutilanteen parantamiseksi ja metsäluonnon sukupuuttovelan vähentämiseksi. Erityinen pääpaino on Etelä-Suomen metsien suojelutilanteen parantamisessa. Liiton tavoitteena on edistää metsien suojelua myös BirdLife Internationalin kautta. Liiton edustaja osallistuu BirdLifen Euroopan metsiensuojelutyöryhmän työskentelyyn (Forest Task Force) sen puheenjohtajamaana. Liitto on hakenut metsien sertifiointijärjestön FSC:n (Forest Stewardship Council) jäsenyyttä, mutta hakemus odottaa BirdLife Internationalin linjauksia sertifiointiasioissa. Vuonna 2003 valmistettua tiedotusmateriaalia linnuston huomioonottamisesta metsänhoidossa levitetään metsänomistajille. Osallistutaan vuonna 2001 alkaneeseen maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS2) -hankkeeseen, jossa tutkitaan maatalouden ympäristöohjelman vaikutuksia pesimälinnustoon. Hankkeessa on mukana 40 peltoaluetta eri puolilta Suomea. Suomi sai haasteen EY-tuomioistuimeen kevätmetsästyksen johdosta vuonna 2003. Asian etenemistä EY-tuomioistuimessa seurataan tiiviisti ja lähetetään tarvittaessa tietoja komissiolle. Liiton tavoitteena on metsästyksen ekologisen kestävyyden edistäminen mm. kevätmetsästys lopettamalla. Kansallisella tasolla ollaan yhteydessä asiaa hoitaviin virkamiehiin ja päättäjiin asian tiimoilta sekä tiedotetaan kevätmetsästyksen vahingollisuudesta. Vaikutetaan päättäjiin, jotta rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaista rauhoitusta pidennetään niillä alueilla, joilla rauhoitus ei ole vielä lintudirektiivin mukainen. Seurataan rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaisesta rauhoituksesta annettujen poikkeuslupien myöntämistä ja seurataan meneillään olevien asiaa koskevien oikeustapausten käsittelyä . Jatketaan yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa linturikoksia koskevassa seurantatyössä ja pyritään parempaan tietojen keruuseen Suomessa tapahtuvien lintuihin kohdistuvien rikosten luetteloimiseksi ja tiedotetaan havaituista rikostapauksista. Annetaan tarvittaessa lausuntoja rauhoitettujen lintujen tappamiseksi pyydetyistä luvista alueellisille ympäristökeskuksille. Annetaan myös lausuntoja lakialoitteista ja merkittävistä hankkeista, jotka koskevat linnustonsuojelukysymyksiä. Edistetään harrastajien osallistumista linnustonseurantoihin. Linnustonsuojelun lähitulevaisuuden avainkysymyksiä on riittävän tietomäärän turvaaminen lintukantojen muutoksista. Valtakunnallista lintuhavaintojen keruuta kehitetään jäsenyhdistysten linjausten mukaisesti. Liitto osallistuu vuonna 2003 perustetun linnustolausuntojen arviointilautakunnan työhön. Lautakunta on järjestöjen perustama riippumaton elin, jolta voi pyytää lausunnon linnustoselvityksiä koskevissa luotettavuuskysymyksissä. Tornien Taisto -tapahtumalla kerätään varoja liiton suojelutoimintaan. Jatketaan maatalouden luonnon monimuotoisuushanketta, jossa tavoitteena on lisätä maatalousympäristön suojelun sekä erityisesti luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamista Baltian maissa. Tavoitteeseen pyritään lisäämällä Baltian maiden ympäristö- ja viljelijäjärjestöjen yhteistyötä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen WWF:n, Suomen luonnonsuojeluliiton, Metsästäjäin Keskusjärjestön ja Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen kanssa. Pääpaino toteutuksessa vuonna 2004 on Liettuassa. Maatalousasiantuntija osallistuu myös BirdLife Internationalin maatalouden työryhmän työskentelyyn (Agriculture Task Force). Osallistutaan Etiopiassa tapahtuvaan kosteikkojen suojeluhankkeeseen "Yhteisöllisellä kosteikkojen hoidolla kohti kestävää elintasoa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista Etiopiassa". Hankkeelle on saatu tukea vuosiksi 2002-2004 ja hankkeen tavoitteena on saada tärkeiden lintualueiden lähellä asuvat ihmiset mukaan alueiden hoitoon ja sitä kautta turvata alueiden luonnon monimuotoisuus. Kohteena olevalla Bergan kosteikkoalueella pesii mm. maailmanlaajuisesti erittäin uhanalainen pilkkarääkkiäinen (Coturnicops ayresi). Jatketaan Ugandaan sijoittuvaa selkälokin suojelu- ja tutkimushanketta, joka toteutetaan yhteistyössä Ugandan BirdLife-partnerin ja tutkija Martti Harion kanssa. Vuonna 2003 alkaneen hankkeen tavoitteena on Katwen IBA-alueen kestävä hyödyntäminen ekoturismin keinoin ja samalla nimirodun selkälokin tärkeimpien talvehtimisalueiden turvaaminen. Osallistutaan BirdLifen Euroopan laajuiseen tutkimus- ja kirjahankkeeseen Birds in Europe II, jota varten on koottu tietoja Suomen linnuston tilasta. Hankkeen tarkoituksena on tarkastella kokonaisuutena Euroopan lintujen viime aikaisia kannanmuutoksia. Liiton edustajat osallistuvat BirdLife Internationalin maailmankokoukseen Durbanissa Etelä- Afrikassa maaliskuussa. Kokouksessa hyväksytään mm. BirdLifelle maailmanlaajuinen strategia seuraavaksi 10 vuodeksi ja toimintaohjelma viideksi vuodeksi. Muihin BirdLife Internationalin kansainvälisiin suojelukokouksiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Vuoden aikana järjestetään ainakin maatalous- ja metsätaloustyöryhmien sekä linturikosryhmän kokouksia. Välitetään BirdLife Internationalille tietoja lintujen suojelutilanteesta Suomessa tarpeen mukaan. Pyritään parantamaan BirdLifen suojeluohjelmien tuntemusta suomalaisten päättäjien keskuudessa ja BirdLife Internationalin tuntemusta jäsenistön ja suuren yleisön keskuudessa. Käynnistetään Virossa lintulaskentojen tehostamiseen tähtäävä hanke, mikäli sille saadaan rahoitusta. Hankkeessa kehitetään Viron linnustolle pisteytysjärjestelmä ja pesimäaikaisten laskentojen vakioitu ohjeistus. Käynnistetään Venäjän Karjalassa IBA-hanke, mikäli sille saadaan järjestymään rahoitus. Hankkeessa kartoitetaan Karjalan tärkeimpiä lintualueita sekä koulutetaan paikallisia ihmisiä luontomatkailun kehittämiseksi alueella. Tuetaan tarvittaessa eri maiden BirdLife-järjestöjen kampanjoita merkittävimpien lintualueiden tai linnustonsuojelukysymysten puolesta. Suojeluklubin tuotolla tuetaan liiton suojeluhankkeita ja BirdLife Internationalin kansainvälisiä hankkeita. Suojeluklubin tukijoille lähetetään vähintään kaksi suojelutiedotetta. Tukijäsenkategoriat henkilöjäsenille ovat 20, 60 ja 170 euroa ja yhteisöjäsenille 250 euroa. Liitto on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö ja sen jäsenistä suuri osa on nuoria. Nuorisotoiminnan edistäminen ja nuorisotyön toimintasuunnitelman laatiminen on liiton vuoden tärkein tavoite. Retkikummitoiminta on tällä hetkellä liiton nuorisotyön tärkein muoto. Jäsenyhdistyksissä toimivat retkikummit järjestävät monenlaisia tapahtumia, kursseja ja opetusta lintuharrastukseen liittyen. Koululuokille ja koulujen luontokerhoille järjestetään opastettuja linturetkiä. Retkikummeille järjestetään koulutustapahtuma tammi-helmikuussa. Vuoden lopussa valitaan vuoden retkikummi. Järjestösihteeri koordinoi ja tukee retkikummien toimintaa. Vuonna 2003 tuotettua materiaalia lasten ja nuorten opetuskäyttöön kehitetään edelleen ja jaetaan jäsenyhdistysten käyttöön. Vuonna 2003 tuotettua aineistoa opettajien VESO-koulutuspäivien järjestämiseksi jaetaan jäsenyhdistyksille. Koulutuksessa ala-asteiden opettajia tutustutetaan lintuharrastukseen ja oman paikkakunnan lintuharrastusmahdollisuuksiin. Vuoden aikana otetaan mahdollisuuksien mukaan osaa erilaisiin luontoaiheisiin lapsi- ja nuorisotapahtumiin ja edistetään yhteistyötä alueellisten luontokerhojen kanssa. Jäsenyhdistyksille järjestetään kilpailu siitä, mikä yhdistys hankkii vuoden aikana eniten uusia alle 18-vuotiaita jäseniä suhteessa yhdistyksen jäsenmäärään. Nuorille ja lapsille järjestetään lintuharrastuskursseja eri puolilla maata. Kurssit järjestetään yhteistyössä jäsenyhdistysten ja liiton henkilökunnan kesken. Valitaan vuoden nuori lintuharrastaja jäsenyhdistysten ehdotusten perusteella. Liitto järjestää useita lintuharrastukseen liittyviä tapahtumia ja päiviä. Suurin tapahtuma on Tornien taisto, joka järjestetään 8.5. Tornien taisto on valtakunnallinen lintuharrastuksen teemapäivä, jossa kilpaillaan, kuinka paljon lintulajeja havaitaan lintutornista kahdeksan tunnin aikana. Vuoden merkittävimmät lintuharrastustapahtumat ovat:

• Tornien Taisto 8.5.
• Parikkalan Siikalahtikisa 4.-5.6.
• Kuusamon XXI SM-lintumaraton 18.-19.6. yhdessä Kuusamon lintukerhon kanssa
• Liiton vapaamuotoinen kesätapahtuma ja kunnostustalkoot elokuussa
• European Birdwatch syys-lokakuun vaihteessa

BirdLife Suomi ylläpitää jäsenyhdistysten toimihenkilöiden BirdLife-aktiivit -sähköpostilistaa, lintuharrastajille tarkoitettua sähköpostilistaa (Lintuverkko) sekä eurooppalaisille lintuharrastajille tarkoitettua listaa (EuroBirdNet). Myös liiton www-sivuja käytetään hyväksi lintuharrastuksen edistämiseksi. www-sivuista tarkemmin kohdassa 5.4. Yhteistyössä kotimaisten lintumatkailuyritysten kanssa järjestetään kotimaassa ja lähialueilla lintumatkoja ja -kursseja. Koulutustoimintaa järjestetään osin OK-opintokeskuksen tuella. Kurssien kohderyhmänä ovat kaikki lintuharrastuksesta kiinnostuneet. Erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuja kursseja tuetaan taloudellisesti. Järjestetään jäsenyhdistyksille puheenjohtajakokous edustajiston syyskokouksen yhteydessä. Tärkeät lintualueet -työn yhteydessä tuotetaan yhdistysten suojelutoimintaa tukevaa materiaalia sekä pidetään jäsenyhdistysvierailujen yhteydessä luentoja vaikuttamiskeinoista. Järjestötoimintaa ohjaamaan kehitetään viiden vuoden järjestöstrategia, joka hyväksytään edustajiston syyskokouksessa. Jäsenyhdistyksiä avustetaan jäsenhankinnassa tempausten ja tapahtumien yhteydessä. Retkikummijärjestelmää hyödynnetään jäsenhankinnassa. Yhteisenä tavoitteena on kasvattaa jäsenyhdistysten jäsenmäärää. Jäsenyhdistyksiin ollaan yhteydessä vierailemalla niissä sekä jäsenkirjeiden, sähköpostin, puhelimen , Tiira-lehden ja www-sivujen välityksellä. Valtakunnallista havaintojenkeruuta kehitetään luomalla internet-pohjainen järjestelmä liiton ja sen jäsenyhdistysten käyttöön. Jäsenrekisteripalveluja tarjotaan niitä haluaville jäsenyhdistyksille. Yhdistysbanderollien sekä lintutorneihin kiinnitettävien infokorttien välittämistä yhdistyksille jatketaan. Liitto välittää jäsenyhdistysten kokouksiin ohjelman tarjoajia. Lintulehtipaketin välittämistä jäsenille sekä edullisen linnunruoan välittämistä jäsenyhdistyksille jatketaan. Erilaisia järjestöpalveluja tehostetaan liiton www-sivuja käyttämällä. Toimihenkilöiden vierailuilla jäsenyhdistyksissä lisätään ajankohtaisista asioista tiedottamista. Jäsenyhdistyksiä kannustetaan aktiivisuuteen valitsemalla vuoden lintuyhdistys sekä vuoden nuori lintuharrastaja. Valinnat julkistetaan edustajiston kokouksissa. Liitto on kansainvälisen, yli sadassa maassa toimivan BirdLife Internationalin partneri. BirdLife International on lintujensuojelujärjestö, joka toimii kaikissa maanosissa lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelemiseksi. Järjestö julkaisee muun muassa lintujensuojeluun keskittyvää kirjasarjaa (Conservation Series) sekä World Birdwatch -lehteä, jossa esitellään BirdLife Internationalin suojeluhankkeita eri puolilla maailmaa. Liitto maksaa jokaisesta henkilöjäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksuna 1 USD. Liiton jäsenmaksut käytetään BirdLife Internationalin toiminnan tukemiseen. Liitto toteuttaa BirdLife Internationalin toimintaohjelmaa ja osallistuu toimintaan täysivaltaisena jäsenenä. Internationalin tuottamaa aineistoa hyödynnetään liiton julkaisu- ja koulutustoiminnassa ja sitä avustetaan mm. välittämällä Suomea koskevaa linnustotietoutta. World Birdwatch -lehteä välitetään edelleen jäsenistölle. Maaliskuussa osallistutaan BirdLifen maailmankonferenssiin Durbanissa Etelä- Afrikassa. Talven aikana osallistutaan myös RSPB:n järjestämään järjestökehityskoulutukseen, joka on räätälöity Pohjoismaiden partnereille. Selvitetään BirdLifen sihteeristön kanssa mahdollisuuksia aloittaa johtojärjestötoiminta jonkin eurooppalaisen tai eteläamerikkalaisen BirdLife- järjestön kanssa. Tiedotus- ja julkaisutoiminnan tavoitteena on antaa monipuolinen kuva liiton toiminnan aloista omalle jäsenistölle ja suurelle yleisölle. Liiton tavoitteena on tulla tunnetuimmaksi ja luotettavimmaksi lintutiedon lähteeksi Suomessa. Vuoden aikana kehitetään viisivuotinen viestintästrategia ohjaamaan tiedotustoimintaa. Tiedotustoiminnasta vastaa liiton tiedottaja. Linnut-lehti on neljästi vuodessa ilmestyvä lintuharrastuksen, -suojelun ja -tutkimuksen aikakauslehti. Lehden toimitustyöstä vastaa liiton tiedottaja. Lehden tilaajamäärää kasvatetaan edelleen, tavoitteena on 10 % kasvu tilaajamäärässä. Lehden ilmoitusmyynti on ulkoistettu. Tiira-lehti on liiton jäsenlehti ja se tukee liiton tiedotustoimintaa sekä palvelee jäsenyhdistyksiä niiden tiedotustoiminnassa. Henkilökunnan toimittama lehti ilmestyy neljänä numerona. Lehdellä on useita avustavia toimittajia. Tiira-lehden ilmoitusmyynti on ulkoistettu. Julkaistaan uhanalaisten lajien katsauksiin ja linnustonseurantatutkimuksiin painottuva Linnut-vuosikirja 2003 yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tieteelliseen pohjaan perustuva vuosikirja julkaistaan kesällä 2004. Jatketaan liiton www-sivujen (http://www.birdlife.fi) ylläpitoa ja kehittämistä, jotta ne palvelisivat jäsenistöä ja lintuharrastuksesta kiinnostuneita entistä monipuolisemmin. Lintutilanteesta tiedotetaan viikoittaisella tiedotteella, jonka tiedot kootaan jäsenyhdistysten tiedotusavustajilta. Sivuilla tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja sinne kootaan tietoa lintuharrastuksesta ja yleisöä kiinnostavista aiheista. Myös osa järjestöpalveluista (yhteystiedot, tilaukset, osoitteenmuutokset) voidaan hoitaa www-sivujen kautta. Sivujen yhteydessä ovat myös Lintuvarusteen ja rariteettikomitean www-sivut. Tavoitteena on saada 300 000 käyntiä vuodessa. Sivujen kehittämisestä vastaavat liiton webmaster ja www-toimikunta. Kahdeksan jäsenyhdistystä käyttää kotisivujen osoitteena www.birdlife.fi/jäsenyhdistys -tyyppistä osoitetta. Palvelua jatketaan. www-sivuilla käytetään hyväksi mahdollisuuksia tukea toimintaa ja hoitaa maksuja suoraan pankkien internet-palvelujen avulla. Jäsenyhdistyksille tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista vähintään neljästi vuodessa erillisellä jäsentiedotteella. Vähintään kahdesti vuodessa kerrotaan ajankohtaisista suojeluasioista suojelutiedotteessa. Lehdistötiedotteilla otetaan kantaa erilaisiin ajankohtaisiin kysymyksiin ja levitetään tietoa lintutilanteesta. Jatketaan Muuttolinnun tie -näyttelyn sekä kotoperäisten lintujen suojelusta ja kehitysmaiden ongelmista kertovan näyttelyn esillä pitämistä jäsenyhdistysten tilaisuuksissa ja muissa sopivissa paikoissa sekä www-sivujen yhteydessä. Maatalousprojektissa julkaistaan lajikortteja, joista tarkemmin kohdassa 2.1. Laaditaan suojeluklubille uusi esite. Kehitetään liitolle pitkän aikavälin suunnitelmat ajalle 2005-2009. Liitolle laaditaan viisi toimialakohtaista strategiaa (suojelu-, viestintä-, järjestö-, nuorisotoiminta- ja varainhankintastrategiat), joiden päätavoitteista muodostuu liiton visio. Suunnitelmat ohjaavat liiton toimintaa pidemmällä aikavälillä ja ne hyväksytään edustajiston syyskokouksessa. Edustajisto aloittaa uuden kaksivuotisen kauden 78 edustajan kokoonpanolla. Edustajisto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin seuraavasti: kevätkokoukseen 27.-28.3. Seinäjoella ja syyskokoukseen lokakuussa. Liittohallitus on kymmenjäseninen edustajiston valitsema toimeenpaneva elin. Hallituksen jäsenillä on omat toimialakohtaiset vastuualueet. Liitolla on seuraavat toimikunnat:

• Havaintotoimikunta - kehittää jäsenjärjestöjen kanssa yhdessä valtakunnallisen havaintojen keruu ja tallennusjärjestelmän liiton ja jäsenjärjestöjen käyttöön
• Julkaisutoimikunta - koordinoi liiton julkaisujen keskinäistä tehtäväjakoa
• Järjestökehitystoimikunta - suunnittelee ja toteuttaa järjestökehityshanketta
• Kurkityöryhmä - vastaa kurkien suojelutoiminnasta
• Linnustonsuojelutoimikunta - avustaa henkilökuntaa suojelutoiminnan koordinoinnissa
• Metsähanhityöryhmä - metsähanhen suojelu- ja tutkimushankkeita koordinoiva yhteistyöelin
• Rariteettikomitea - tarkastaa ja julkaisee Suomessa tavattavien harvinaisten lintujen havainnot
• Liittohallituksen valmisteluryhmä - valmistelee asioita hallitukselle
• Viro-suhteiden työryhmä - koordinoi liiton ja Viron Lintuseuran toimintaa Virossa
• www-toimikunta - vastaa www-sivujen sisällöstä ja kehittämisestä

Lisäksi liitto on mukana seuraavissa yhteistyöryhmissä:

• FINIBA-ohjausryhmä (yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa)
• Ympäristöjärjestöjen metsätyöryhmä
• Ympäristöjärjestöjen maataloustyöryhmä

Liiton toimihenkilöt ovat toiminnanjohtaja, suojelu- ja tutkimuspäällikkö, järjestösihteeri, tiedottaja, taloudenhoitaja ja toimistosihteeri. Maatalousprojektissa toimii maatalousasiantuntija, ja BirdLife Internationalin Forest Task Forcen koordinaattori työskentelee liiton toimistossa. Muita projektityöntekijöitä palkataan tarpeen vaatiessa. Lisäksi resurssien salliessa voidaan ottaa siviilipalvelusmiehiä liiton päästyä siviilipalveluslaitokseksi vuonna 2002. Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Annankatu 29 A, 00100 Helsinki. Liiton tiloissa sijaitsee myös Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan toimisto. Vuoden aikana laaditaan liitolle uusi varainhankintastrategia vuosille 2005- 2009. Osa-aikainen taloudenhoitaja hoitaa liiton juoksevia talousasioita toukokuusta lähtien. Liiton kannalta tehokasta varainhankintaa on jäsenyhdistysten aktivoituminen jäsenhankinnassa, koska tämä tuo parannusta sekä liiton että erityisesti jäsenyhdistysten taloustilanteeseen ja mahdollistaa yhteisten tavoitteiden toteuttamisen. Liiton jäsenmaksu jäsenyhdistyksiltä on kahdeksan euroa / jäsenyhdistyksen jäsen (poislukien perhejäsenet). Edellisten vuosien tapaan opetusministeriöltä anotaan yleisavustusta nuorisotoimintaan. Ympäristöministeriöltä anotaan valtionavustusta suojelutoimintaan. Hankkeisiin anotaan avustuksia eri ministeriöiltä. Etiopian kosteikkohankkeelle ja Ugandan selkälokkihankkeelle sekä Baltian maataloushankkeelle on jo olemassa Ulkoasiainministeriön rahoituspäätös vuodelle 2004. Tavoitteena on saada suojeluklubin bruttotuottona 20 000 euroa. Hankkeille kerätään lahjoituksia erillisten kampanjoiden avulla. Liitolla on kolme rahastoa (kansainvälinen, linnustonsuojelu- ja tutkimusrahasto), joita käytetään varainhankintaan. Yrityksille markkinoidaan yritystukijäsenyyttä ja liiton palveluita. Liitto on jäsenenä tai sillä on edustus seuraavissa:

• BirdLife International
• Aikakauslehtien Liitto ry
• Eurogroup Against Bird Crime
• Kuusamon lintumaratonin järjestelytoimikunta
• Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry
• Siemenpuu-säätiö - kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö
• Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen nimistöryhmä
• Suomen luonnonsuojeluliitto ry
• Suomen ympäristökeskuksen öljyntorjuntatyöryhmä
• Sääksisäätiö
• Veronmaksajain Keskusliitto ry
• Working Group of European Bird Protection Societies
• Ympäristöjärjestöjen maataloustyöryhmä
• Ympäristöjärjestöjen metsäryhmä

Liitto tekee jatkuvaa yhteistyötä mm. muiden ympäristöjärjestöjen sekä Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa. Suomen Lintuvaruste Oy on BirdLife Suomen omistama lintuharrastusvälineiden myyntiin erikoistunut yritys. Omistajana liitto osallistuu aktiivisesti yhtiön kehittämiseen tavoitteinaan jäsenistön palveleminen sekä yhtiön kannattavuuden parantaminen. Suomen Lintuvaruste Oy:n liiketila Helsingin Viikissä toimii myös liiton esittelypisteenä.

Tämä toimintasuunnitelma hyväksyttiin Birdlife Suomi ry:n sääntömääräisessä edustajiston syyskokouksessa Turussa 23. marraskuuta 2003.