• 1. YLEISTÄ
• 2. LINNUSTONSUOJELU- JA TUTKIMUSTOIMINTA
  • 2.1 Lajisuojelu
  • 2.2 Paikkasuojelu
  • 2.3 Elinympäristöjen suojelu
  • 2.4 Yleissuojelu
  • 2.5 Kansainvälinen suojelutoiminta
  • 2.6 Linnustonsuojeluklubi
• 3. LINTUHARRASTUKSEN EDISTÄMINEN
  • 3.1 Varhaisnuoriso- ja nuorisotoiminta
  • 3.2 Tapahtumat
  • 3.3 Sähköpostilistat ja www-sivut
  • 3.4 Koulutustoiminta
• 4. JÄRJESTÖTOIMINTA JA JÄSENPALVELUT
  • 4.1 Toiminta Suomessa
  • 4.2 Kansainvälinen toiminta
• 5. TIEDOTUSTOIMINTA JA JULKAISUT
  • 5.1 Linnut-lehti
  • 5.2 Tiira-lehti
  • 5.3 Linnut-vuosikirja 2004
  • 5.4 BirdLife Suomen www-sivut
  • 5.5 Tiedotteet
  • 5.6 Näyttelytoiminta
  • 5.7 Esitteet ja muut julkaisut
• 6. HALLINTO
  • 6.1 Edustajisto
  • 6.2 Liittohallitus
  • 6.3 Toimikunnat
• 7. HENKILÖKUNTA JA TOIMITILAT
• 8. TALOUS
  • 8.1 Jäsenmaksut
  • 8.2 Valtionavut
  • 8.3 Muu varainhankinta
• 9. JÄSENYYDET JA YHTEISTYÖ
• 10. SUOMEN LINTUVARUSTE OY

BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 31 lintutieteellisen ja lintuharrastajien yhdistyksen ja näiden noin 9 000 jäsenen keskusjärjestö sekä valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö. Jäsenyhdistysten linjaamaa käytännön toimintaa toteuttaa BirdLife Suomen henkilökunta. BirdLife Suomi edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä toimii luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän kehityksen puolesta. BirdLife Suomi on maailmanlaajuisen, yli sadassa maassa toimivan BirdLife International -järjestön partneri. Vuosi 2005 on BirdLife Suomen 32. toimintavuosi.  Linnustonsuojelussa tärkein tehtävä on edistää BirdLife Internationalin suojeluohjelmien tavoitteita maassamme. Suojelutyötä ohjaa suojelustrategia, joka on laadittu vuosille 2002–2006.

BirdLife International toteuttaa suojelua kolmella eri suojeluohjelmalla. Uhanalaisia lajeja suojellaan lajikohtaisesti (Globally Threatened Species -ohjelma) sekä laatimalla lajisuojelusuunnitelmia (Species Action Plans). Tietyille alueille ja tiettyihin elinympäristöihin keskittyviä lajeja suojellaan kartoittamalla ja suojelemalla tärkeimmät lintualueet (Important Bird Areas -ohjelma). Monien lajien suojelu onnistuu vain suojelemalla niiden elinympäristöjä luonnonvaroja hyödynnettäessä (Habitats for Birds -ohjelma). BirdLifen lähtökohta kaikessa suojelutyössä on suositusten ja suojeluohjelmien pohjautuminen luotettavaan perustietoon.

BirdLife Suomen toteuttaman suojelutyön määrä on kasvanut viime vuosina. Tavoitteena on entisestään kehittää suojelutoimintaa. Jäsenyhdistysten linnustonsuojelu- ja tutkimustoiminnan aktivoiminen on tärkeä osa suojelutoimintaa. Jäsenyhdistysten suojelutyö on korvaamaton osa suomalaista linnustonsuojelua.

Tutkimustoiminnan tavoite on tuottaa luotettavaa tietoa linnustonsuojelun ja muun luonnonsuojelun perustaksi. Valta-osa Suomen linnustonseurannasta toteutetaan BirdLife Suomen jäsenyhdistysten vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. Seuranta tehdään pääosin yhteistyössä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. BirdLife Suomen rooli tutkimustoiminnassa on merkittävä myös tutkimustulosten julkaisijana. Linnut-vuosikirja on tärkein linnustonseurannan julkaisu Suomessa ja kansainvälisestikin arvioiden korkealaatuinen.

Vuoden laji -projektin kohteena on kaksi kosteikkojen pesimälajia, kaulushaikara ja ruskosuohaukka. Vuoden aikana kartoitetaan molempien lajien pesimäkantaa ja esiintymistä ja pyritään saamaan myös suuri yleisö osallistumaan havaintojen keräämiseen. Tiedotuksella on tärkeä rooli Vuoden laji -projektissa. Vuoden 2004 laulujoutsenprojektin tulokset analysoidaan ja tulosten perusteella julkaistaan lajille uusi kannanarvio.

Osallistutaan Suomen WWF:n koordinoimaan ja kiljuhanhen suojeluun tähtäävään Life-hankkeeseen. BirdLife Suomen osalle hankkeessa tulee lajin Suomen suojelusuunnitelman valmistelu. Hanke toteutetaan, mikäli sille saadaan rahoitusta.

Vuonna 2001 alkanutta metsähanhen suojelu- ja kartoitushanketta jatketaan. Hankkeen tavoitteena on tuottaa vertailu-kelpoista tietoa levähtävien ja pesivien metsähanhien määristä ja saada ajantasainen käsitys siitä, mikä on Suomen metsähanhipopulaation koko ja kannan viimeaikainen kehitys. Metsähanhen pesimäkantaa kartoitetaan otantatutkimuksella, joka toteutetaan, jos hankkeelle saadaan rahoitusta.

Julkaistaan maatalouden linnusto -esite, johon kootaan esittely tavallisimmista maatalousympäristön lintulajeista, niiden kannankehityksestä, keinoista niiden huomioonottamiseksi maataloudessa sekä maatalouden ympäristötuen mahdollisuuksista keinojen toteuttamiseksi. Esite pyritään toimittamaan kaikille Suomen maatiloille.

Jatketaan uhanalaisten ja harvalukuisten lajien havaintoaineiston keruuta. Tavoitteena on julkaista Linnut-vuosikirjassa yhteenveto vuoden havainnoista aina puolentoista vuoden viiveellä havaintovuodesta. Vuonna 2005 on tavoitteena julkaista vuosien 2000–2002 havaintoyhteenvedot.

Selkälokin suojelua pyritään edistämään sen talvehtimisalueilla Ugandassa. Kaksivuotinen ulkoasiainministeriön tukema hanke Ugandassa päättyi vuoden 2004 lopussa, mutta hankkeelle haetaan mahdollisesti jatkorahoitusta vuonna 2005.

Edistetään kiljuhanhen, tunturihaukan, kaulushaikaran, allihaahkan ja merikotkan kansainvälisten suojelusuunnitelmien toimeenpanoa Suomessa.

Tärkeät lintualueet -ohjelmia (Important Bird Areas IBA, Suomen tärkeät lintualueet FINIBA) jatketaan. IBA-alueiden seurannassa noudatetaan BirdLife Internationalin aikataulua. Kohdevastaavatoimintaa tehostetaan ja kohdevastaava pyritään saamaan mahdollisimman monelle FINIBA-alueelle. FINIBA-tietokannan rakenne ja käytettävyys saatetaan ajan tasalle, minkä jälkeen aletaan kerätä tietokantaan päivitystietoja FINIBA-alueiden linnustosta.

Kohdevastaavatoimintaa jatketaan ja paikallisyhdistyksiä kannustetaan osallistumaan maankäytön suunnittelutyöhön myös muualla toimialueellaan. Kohdevastaavamateriaalia päivitetään vuonna 2004 toteutetun kyselyn pohjalta. Jäsenyhdistysten paikkasuojelutoiminnan tukemiseksi on BirdLife Suomen www-sivuilla kattava ohjeistus siitä, miten on hyvä toimia. Aineistoa päivitetään sitä mukaa, kun havaitaan uusia tarpeita tai puutteita. BirdLife Suomen toimisto auttaa jäsenyhdistyksiä kaavoja ja lintupaikkojen suojelua koskevissa ongelmatilanteissa.

Merkittävä osa paikkasuojelutyöstä on lausuntojen kirjoittamista lintupaikkojen suojelua, kaavoitusta ja erilaisia hankkeita koskevista suunnitelmista. Tässä työssä avustetaan myös jäsenyhdistyksiä.

Osallistutaan pääosin lintuvesien kunnostusta sisältävään Life-hankkeeseen, jossa on mukana 12 Suomenlahden muuttoreitillä sijaitsevaa lintuvesialuetta. Hankkeen edunsaaja on Uudenmaan ympäristökeskus ja muita yhteistyökumppaneita ovat mm. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus, Helsingin kaupunki ja Metsähallitus. Hankkeen tavoitteena on valittujen lintuvesien kunnostaminen ja niiden virkistyskäyttöarvon parantaminen. Tähän pyritään muun muassa laatimalla hoito- ja käyttösuunnitelmia, hoitamalla ja kunnostamalla aktiivisesti kosteikkolajien elinympäristöjä ja rakentamalla lintutorneja, luontopolkuja ja opasteita. Vuonna 2005 järjestetään Tornien taiston yhteydessä yleisötilaisuuksia hankkeen kohteilla.

Osallistutaan Kokemäenjoen lintukosteikko -Life-hankkeeseen, jos sille saadaan rahoitusta. Hankkeen toteutuskohteet ovat Loimijoen Vanhakoski (Huittinen), Puurijärvi-Isosuon kansallispuistoalue (Huittinen, Äetsä, Kokemäki), Harjavallan Paratiisi (Harjavalta, Nakkila), Porin kohteet: Kokemäenjoen suisto, Preiviikinlahti, Yyteri, Launaisten niitty ja Enäjärvi (Pori, Noormarkku). Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosina 2005–2008. Hanketta koordinoi Länsi-Suomen ympäristökeskus ja muut yhteistyökumppanit ovat Metsähallituksen Länsi- ja Etelä-Suomen Luontopalvelut, Porin, Huittisten, Kokemäen ja Harjavallan kaupungit, Nakkilan ja Noormarkun kunnat, Satakuntaliitto, Suomen ympäristökeskus, Satakunnan vankilan Huittisten osasto ja Tiehallinto. Hankkeessa on tavoitteena parantaa valittujen Natura-kohteiden luonnon hyvinvointia. BirdLife Suomen osuus hankkeessa on Yyterin kahlaajaniityn kunnostaminen ja yllä-pito.

Jatketaan maatalouden luonnon monimuotoisuushanketta, jonka tavoitteena on lisätä maatalousympäristön suojelun sekä erityisesti luonnon monimuotoisuuden huomioonottamista. Vuonna 2005 tavoitteena on käynnistää hanke, jossa tehdään yhteenveto rantalaidunnukseen ja rantaniittyjen niittämiseen liittyvistä tutkimuksista, erityisesti näiden linnustollisista hyödyistä.

BirdLife Suomen edustaja toimii järjestöjen maatalouden ympäristöryhmässä (JÄMYRÄ). Työryhmä toimii järjestöjen yhteisten hankkeiden ohjausryhmänä sekä ohjaa järjestöjen välistä yhteistyötä muissa maatalouden luonnon monimuotoisuuteen liittyvissä asioissa.

Jatketaan toimintaa Suomen metsien suojelutilanteen parantamiseksi. Pääpaino on Etelä-Suomen metsien suojelutilanteen parantamisessa sekä metsänkäsittelymenetelmien luonnonmukaistamisessa. BirdLife Suomen tavoitteena on edistää metsien suojelua myös BirdLife Internationalin kautta. BirdLife Suomi osallistuu BirdLifen Euroopan metsiensuojelutyöryhmän työskentelyyn (Forest Task Force, FTF) puheenjohtajamaana ja FTF:n koordinaattori työskentelee BirdLifen Suomen toimistossa.

Osallistutaan ympäristöjärjestöjen yhteiseen hankkeeseen, jossa kerätään adressi Suomen metsien puolesta. Hanketta koordinoi Luonto-Liitto.

BirdLife Suomi on hakenut metsien sertifiointijärjestön FSC:n (Forest Stewardship Council) jäsenyyttä, mutta jäsenhakemukseen ei vielä ole saatu vastausta. FSC:n jäsenenä BirdLife Suomi pyrkii suuntaamaan FSC:tä luonnon monimuotoisuuden kannalta mahdollisimman kestäväksi.

Vuosina 2003–2004 tehdyn esiselvityksen pohjalta ryhdytään toimiin talousmetsänhoidon linnustovaikutusten pienentämiseksi, mikäli esiselvityksen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että tutkimuksessa on löydetty hyvä lähestymistapa. Esiselvityksessä pyrittiin kehittämään menetelmiä erityisesti taantuvien metsälintujen seurannalle ja selvityksen tulokset valmistuvat loppuvuonna 2004.

Suomi sai haasteen EY-tuomioistuimeen kevätmetsästyksen johdosta vuonna 2003. Asian etenemistä EY-tuomioistuimessa seurataan tiiviisti. BirdLife Suomen tavoitteena on metsästyksen ekologisen kestävyyden edistäminen mm. lopettamalla kevätmetsästys. EY-tuomioistuimen kannasta riippumatta BirdLife Suomi pyrkii kieltämään kevät-metsästyksen kokonaan. Kansallisella tasolla ollaan yhteydessä asiaa hoitaviin virkamiehiin ja päättäjiin sekä tiedotetaan kevätmetsästyksen vahingollisuudesta.

Seurataan rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaisesta rauhoituksesta annettujen poikkeuslupien myöntämistä ja seurataan vireillä olevien asiaa koskevien oikeustapausten käsittelyä. Vaikutetaan päättäjiin, jotta rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaista rauhoitusta pidennetään niillä alueilla, joilla rauhoitus ei ole vielä lintudirektiivin mukainen.

Jatketaan yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa linturikoksia koskevassa seurantatyössä ja pyritään parempaan tietojen keruuseen Suomessa tapahtuvien lintuihin kohdistuvien rikosten luetteloimiseksi ja tiedotetaan havaituista rikostapauksista.

Annetaan tarvittaessa itse lausuntoja tai avustetaan jäsenyhdistyksiä lausuntojen teossa rauhoitettujen lintujen tappamiseksi pyydetyistä luvista alueellisille ympäristökeskuksille. Annetaan myös lausuntoja lakialoitteista ja merkittävistä hankkeista, jotka koskevat linnustonsuojelukysymyksiä.

Edistetään harrastajien osallistumista linnustonseurantoihin. Linnustonsuojelun lähitulevaisuuden avainkysymyksiä on riittävän tietomäärän turvaaminen lintukantojen muutoksista. Havaintojenkeruuta tehostavaa valtakunnallista lintuhavaintojen keruujärjestelmää kehitetään ja tavoitteena on ottaa se käyttöön vuoden aikana.

BirdLife Suomi avustaa linnustolausuntojen arviointilautakuntaa, joka on järjestöjen perustama riippumaton elin, jolta voi pyytää lausunnon linnustoselvityksiä koskevissa luotettavuuskysymyksissä.

Tornien taisto -tapahtumalla kerätään varoja BirdLife Suomen suojelutoimintaan.

Osallistutaan Etiopiassa tapahtuvaan kosteikkojensuojelun jatkohankkeeseen "Yhteisöllisellä kosteikkojen hoidolla kohti kestävää elintasoa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista Etiopiassa", mikäli sille saadaan tukea ulkoasiainministeriöstä. Jatkohankkeen tavoitteena on (1) edelleen vahvistaa paikallista osaamista ja osallistumista alueen päätöksentekoon, (2) edistää ympäristöystävällisten maatalousmenetelmien käyttämistä uusien ja kestävien toimeentulomuotojen löytämiseksi sekä (3) yhteisöllisen kosteikonhoidon tietotaidon levittäminen muualle Etiopiassa. Kohteena olevalla Bergan kosteikkoalueella pesii mm. maailmanlaajuisesti erittäin uhanalainen pilkkarääkkiäinen (Coturnicops ayresi).

Käynnistetään Venäjän Karjalassa IBA-hanke, mikäli sille saadaan järjestettyä rahoitus. Hankkeessa kartoitetaan Karjalan tärkeimpiä lintualueita sekä koulutetaan paikallisia ihmisiä luontomatkailun kehittämiseksi alueella.

BirdLife Suomen edustajat osallistuvat BirdLife Internationalin kansainvälisiin suojelukokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Vuoden aikana järjestetään ainakin maatalous- ja metsätaloustyöryhmien sekä lintu- ja luontodirektiiviryhmän kokouksia. Maatalousasiantuntija osallistuu BirdLife Internationalin maatalouden työryhmän työskentelyyn (Agriculture Task Force).

Välitetään BirdLife Internationalille tietoja lintujen suojelutilanteesta Suomessa tarpeen mukaan. Pyritään parantamaan BirdLifen suojeluohjelmien tuntemusta suomalaisten päättäjien keskuudessa ja BirdLife Internationalin tuntemusta jäsenistön ja suuren yleisön keskuudessa.

Tuetaan tarvittaessa eri maiden BirdLife-järjestöjen kampanjoita merkittävimpien lintualueiden tai linnustonsuojelukysymysten puolesta.

Suojeluklubin tuotolla tuetaan BirdLife Suomen suojeluhankkeita ja BirdLife Internationalin kansainvälisiä hankkeita. Suojeluklubin tukijoille lähetetään vähintään kaksi suojelutiedotetta. Maksukategoriat henkilöjäsenille ovat 25, 60 ja 170 euroa ja yhteisöjäsenille 250 euroa. BirdLife Suomi on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö ja sen jäsenistä suuri osa on nuoria. Nuorisotoimintaa ohjaa vuosille 2005–2008 tehtävä nuorisostrategia. Nuorisotyötä toteuttamaan ja kehittämään palkataan resurssien salliessa osa-aikainen nuorisotyöntekijä.

Parasta Lapsille ry:n (PaLa) kanssa käynnistetään yhteistyö lasten leirien järjestämisessä. BirdLife järjestää lintuharrastuksen teemapäiviä PaLa:n leireillä keväällä ja kesällä. Tavoitteena on osallistua vuoden aikana vähintään kymmenelle leirille. Henkilökunta tuottaa valmiin paketin teemapäivän ohjelmaksi, ja teemapäivien pitäjiä haetaan jäsenyhdistyksistä.

VESO-koulutus pyritään käynnistämään vähintään viidellä paikkakunnalla käyttäen hyväksi BirdLifen tuottamaa VESO-koulutuspakettia. Koulutuksessa ala-asteiden opettajia tutustutetaan lintuharrastukseen ja oman paikkakunnan lintuharrastusmahdollisuuksiin.

Jäsenyhdistysten käyttöön kehitetään valmis oppitunnin mittainen opetuspaketti, jonka kanssa jäsenyhdistykset voivat käydä kouluissa kertomassa lintuharrastuksesta.

Retkikummitoiminta on tällä hetkellä BirdLife Suomen nuorisotyön tärkein muoto. Jäsenyhdistyksissä toimivat retkikummit järjestävät monenlaisia tapahtumia, kursseja ja opetusta lintuharrastukseen liittyen. Koululuokille ja koulujen luontokerhoille järjestetään opastettuja linturetkiä. Vuoden lopussa valitaan vuoden retkikummi. Kesäkuussa osallistutaan yhteispohjoismaiseen retkioppaiden ja jäsenvärvääjien koulutukseen Öölannissa Ruotsissa. Koulutukseen lähetetään 6-8 retkikummia. Järjestösihteeri koordinoi ja tukee retkikummien toimintaa.

Vuoden aikana otetaan mahdollisuuksien mukaan osaa erilaisiin luontoaiheisiin lapsi- ja nuorisotapahtumiin ja edistetään yhteistyötä alueellisten luontokerhojen kanssa.

Valitaan vuoden nuori lintuharrastaja jäsenyhdistysten ehdotusten perusteella.

BirdLife Suomi järjestää useita lintuharrastukseen liittyviä tapahtumia ja päiviä. Suurin tapahtuma on Tornien taisto, joka järjestetään 7.5. Tornien taisto on valtakunnallinen lintuharrastuksen teemapäivä, jossa kilpaillaan, kuinka paljon lintulajeja havaitaan lintutornista kahdeksan tunnin aikana. Vuoden merkittävimmät lintuharrastustapahtumat ovat: 

• Tornien Taisto 7.5.
• Lasten lintupäivä kesäkuussa
• Kuusamon XXII SM-lintumaraton 17.–18.6. yhdessä Kuusamon lintukerhon kanssa
• BirdLife Suomen vapaamuotoinen kesätapahtuma ja kunnostustalkoot Porin Yyterissä elokuussa

BirdLife Suomi ylläpitää jäsenyhdistysten toimihenkilöiden BirdLife-aktiivit -sähköpostilistaa, suojeluasioihin keskittyvää suojelulistaa, lintuharrastajille tarkoitettua sähköpostilistaa (Lintuverkko) sekä eurooppalaisille lintuharrastajille tarkoitettua listaa (EuroBirdNet). Myös BirdLife Suomen www-sivuja käytetään hyväksi lintuharrastuksen edistämiseksi. www-sivuista tarkemmin kohdassa 5.4. Yhteistyössä kotimaisten lintumatkailuyritysten kanssa järjestetään kotimaassa ja lähialueilla lintumatkoja ja -kursseja. Koulutustoimintaa järjestetään osin OK-opintokeskuksen tuella. Kurssien kohderyhmänä ovat kaikki lintuharrastuksesta kiinnostuneet. Myös jäsenyhdistykset järjestävät jäsenilleen ja yleisölle lukuisia opastettuja linturetkiä.

Edustajiston kokousten yhteydessä järjestetään koulutusta jäsenyhdistyksille. Jäsenyhdistysvierailujen yhteydessä koulutetaan jäsenyhdistyksiä järjestötyössä ja suojelutyössä. Tärkeät lintualueet -työn yhteydessä tuotetaan yhdistysten suojelutoimintaa tukevaa materiaalia sekä pidetään jäsenyhdistysvierailujen yhteydessä luentoja vaikuttamiskeinoista.

BirdLifen järjestötoimintaa ohjaa kevätkokouksessa vahvistettava järjestöstrategia vuosille 2005–2008.

Jäsenyhdistyksiä avustetaan jäsenhankinnassa tempausten ja tapahtumien yhteydessä. Retkikummijärjestelmää hyödynnetään jäsenhankinnassa. Yhteisenä tavoitteena on kasvattaa jäsenyhdistysten jäsenmäärää. Käynnistetään jäsenhankinnan pilottihanke yhden jäsenyhdistyksen kanssa tavoitteena kaksinkertaistaa tämän yhdistyksen jäsenmäärä vuoden aikana.

Kaikille uusille jäsenyhdistysten jäsenille lähetetään liittymislahjana Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusopas. Jäsenrekisteripalveluja tarjotaan niitä haluaville jäsenyhdistyksille. Yhdistysbanderollien, lintutorneihin kiinnitettävien info-korttien, uuden jäsenen infopaketin ja yhdistysesitteiden tuottamista yhdistyksille jatketaan. Erilaisia järjestöpalveluja tehostetaan BirdLife Suomen www-sivuja kehittämällä.

Jäsenyhdistyksiin ollaan yhteydessä vierailemalla niissä sekä jäsenkirjeiden, sähköpostin, puhelimen, Tiira-lehden ja www-sivujen välityksellä. Tavoitteena on vierailla 15 yhdistyksessä vuoden aikana. Vierailuilla lisätään ajankohtaisista asioista tiedottamista ja koulutetaan toimihenkilöitä ja jäsenistöä järjestö- ja suojelutoiminnassa. BirdLife Suomi välittää jäsenyhdistysten kokouksiin ohjelman tarjoajia.

Valtakunnallista internet-pohjaista havaintojenkeruujärjestelmää kehitetään ja tavoitteena on saada järjestelmä BirdLife Suomen ja sen jäsenyhdistysten käyttöön vuoden 2005 aikana.

Jäsenyhdistyksiä kannustetaan aktiivisuuteen valitsemalla vuoden lintuyhdistys sekä vuoden nuori lintuharrastaja. Valinnat julkistetaan edustajiston kokouksissa.

BirdLife Suomi on kansainvälisen, yli sadassa maassa toimivan BirdLife Internationalin partneri. BirdLife International on lintujensuojelujärjestö, joka toimii kaikissa maanosissa lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelemiseksi. BirdLife Suomi maksaa jokaisesta henkilöjäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksuna 1 USD. BirdLife Suomen jäsenmaksut käytetään BirdLife Internationalin toiminnan tukemiseen.

BirdLife Suomi toteuttaa BirdLife Internationalin Euroopan toimintaohjelmaa ja osallistuu toimintaan täysivaltaisena jäsenenä. BirdLife Suomen toiminnanjohtaja on BirdLifen European Committeen jäsen kauden 2004–2006.

BirdLife Internationalin tuottamaa aineistoa hyödynnetään BirdLife Suomen julkaisu- ja koulutustoiminnassa. BirdLife Internationalia avustetaan mm. välittämällä Suomea koskevaa linnustotietoutta. World Birdwatch -lehteä välitetään edelleen jäsenistölle.

Kesällä osallistutaan Pohjoismaiden väliseen BirdLife partnereiden kokoukseen, jossa jatketaan kesällä 2004 alkanutta järjestökehitystyötä.

Selvitetään BirdLifen sihteeristön kanssa mahdollisuuksia aloittaa johtojärjestötoiminta jonkin eurooppalaisen tai eteläamerikkalaisen BirdLife-järjestön kanssa.

Tiedotus- ja julkaisutoiminnan tavoitteena on antaa monipuolinen kuva BirdLife Suomen toiminnan aloista omalle jäsenistölle ja suurelle yleisölle. Kevätkokouksessa vahvistetaan viestintästrategia vuosille 2005–2008 ohjaamaan viestintää. Strategian päätavoitteet ovat viestinnän yhtenäistyminen, näkyvyyden ja tunnettuuden parantaminen sekä julkaisujen menestyminen. Tiedotustoiminnasta vastaa BirdLife Suomen tiedottaja. Linnut-lehti on neljästi vuodessa ilmestyvä lintuharrastuksen, -tutkimuksen ja linnustonsuojelun aikakauslehti. Lehden toimitustyöstä vastaa BirdLife Suomen tiedottaja. Lehden tilaajamäärää kasvatetaan edelleen, tavoitteena on 10 % kasvu tilaajamäärässä. Lehden ilmoitusmyynti on ulkoistettu. Tiira-lehti on BirdLife Suomen jäsenlehti, joka tukee BirdLife Suomen tiedotustoimintaa sekä palvelee jäsenyhdistyksiä niiden tiedotustoiminnassa. Henkilökunnan toimittama lehti ilmestyy neljänä numerona. Lehdellä on useita avustavia toimittajia. Lehdelle laaditaan oma strategia, jonka mukaisesti lehteä aletaan kehittää. Nuoret harrastajat pyritään ottamaan huomioon lehdessä entistä paremmin. Tiira-lehden ilmoitusmyynti on ulkoistettu. Julkaistaan kesällä 2005 uhanalaisten lajien katsauksiin ja linnustonseurantatutkimuksiin painottuva Linnut-vuosikirja 2004 yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Syksyllä 2004 uusittujen www-sivujen (http://www.birdlife.fi) ylläpitoa ja kehittämistä jatketaan, jotta ne palvelisivat jäsenistöä ja lintuharrastuksesta kiinnostuneita entistä monipuolisemmin. Sivujen yhteydessä ovat myös Lintuvarusteen www-sivut. Tavoitteena on saada kotisivuille 330 000 käyntiä vuoden aikana. Sivujen kehittämisestä vastaavat BirdLife Suomen webmaster ja viestintätoimikunta.

Lintutilanteesta tiedotetaan viikoittaisella tiedotteella, jonka tiedot kootaan jäsenyhdistysten tiedotusavustajilta. Sivuilla tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja sinne kootaan tietoa lintuharrastuksesta ja yleisöä kiinnostavista aiheista. Myös osa järjestöpalveluista (yhteystiedot, tilaukset, osoitteenmuutokset) voidaan hoitaa www-sivujen kautta. Jäsenyhdistysten mahdollisuutta käyttää kotisivujen osoitteena www.birdlife.fi/jäsenyhdistys -tyyppistä osoitetta jatketaan. www-sivuilla käytetään hyväksi mahdollisuuksia tukea toimintaa ja hoitaa maksuja suoraan pankkien internet-palvelujen avulla.

Jäsenyhdistyksille tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista jäsentiedotteilla ja sähköpostilistan välityksellä. Vähintään kahdesti vuodessa kerrotaan ajankohtaisista suojeluasioista suojelutiedotteessa. Lehdistötiedotteilla otetaan kantaa erilaisiin ajankohtaisiin kysymyksiin ja levitetään tietoa lintutilanteesta. Tavoitteena on julkaista vähintään 52 tiedotetta vuoden aikana. Laaditaan näyttely, jossa esitellään kehitysyhteistyötä ja kohderyhmätoimintaa, mikäli hankkeelle saadaan tukea. Jatketaan aiempien näyttelyiden (Muuttolinnun tie ja Kotoperäisten lintujen suojelusta kertova näyttely) esillä pitämistä jäsenyhdistysten tilaisuuksissa ja muissa sopivissa paikoissa sekä www-sivujen yhteydessä.  Maatalouslinnustosta julkaistaan esite, josta enemmän kohdassa 2.1. BirdLife Suomen toimintaa ohjaavat suojelu-, järjestö-, nuoriso-, viestintä- ja varainhankintastrategiat, joiden päätavoitteista muodostuu BirdLife Suomen visio. Järjestö- ja viestintästrategiat vahvistetaan edustajiston kevätkokouksessa maaliskuussa. Strategiat ohjaavat BirdLife Suomen toimintaa pitkällä aikavälillä. Kaudelle 2004-2005 valittu edustajisto jatkaa 78 edustajan kokoonpanolla. Edustajiston sääntömääräiset kokoukset pidetään seuraavasti: kevätkokous 20.3. Kuopiossa ja syyskokous 23.10. Kokousviikonloppuina järjestetään myös muita tapahtumia, 19.3. järjestetään linnustolaskentakoulutusta. Liittohallitus on kymmenjäseninen edustajiston valitsema toimeenpaneva elin. Hallituksen jäsenillä on omat toimiala-kohtaiset vastuualueet. BirdLife Suomella on seuraavat toimikunnat:

• Havaintotoimikunta kehittää jäsenjärjestöjen kanssa yhdessä valtakunnallisen havaintojenkeruu- ja tallennusjärjestelmän BirdLife Suomen ja jäsenjärjestöjen käyttöön.
• Järjestötoimikunta suunnittelee ja toteuttaa järjestökehitystyötä.
• Kurkityöryhmä vastaa kurkien suojelutoiminnasta.
• Metsähanhityöryhmä on metsähanhen suojelu- ja tutkimushankkeita koordinoiva yhteistyöelin.
• Nimistötoimikunta pitää yllä suomenkielistä maailman lintujen luetteloa.
• Rariteettikomitea tarkastaa ja julkaisee Suomessa tavattavien harvinaisten lintujen havainnot.
• Suojelutoimikunta avustaa henkilökuntaa suojelutoiminnan koordinoinnissa.
• Liittohallituksen valmisteluryhmä valmistelee asioita hallitukselle.
• Varainhankintatoimikunta avustaa toiminnanjohtajaa varainhankinnan suunnittelussa.
• Viestintätoimikunta koordinoi BirdLife Suomen viestintää.

BirdLife Suomen toimihenkilöt ovat toiminnanjohtaja, suojelu- ja tutkimuspäällikkö, järjestösihteeri, tiedottaja, toimistosihteeri ja taloussihteeri. Suojeluasiantuntija ja nuorisotyöntekijä palkataan, jos heille järjestyy rahoitus. Maatalous-projektissa toimii maatalousasiantuntija, ja BirdLife Internationalin Forest Task Forcen koordinaattori työskentelee BirdLife Suomen toimistossa. Muita projektityöntekijöitä palkataan tarpeen vaatiessa. Lisäksi heinäkuun alkuun asti toimistolla palvelee siviilipalvelusmies.

BirdLife Suomen toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Annankatu 29 A, 00100 Helsinki. BirdLife Suomen tiloissa sijaitsee myös Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n toimisto.

BirdLife Suomen varainhankintaa ohjaa varainhankintastrategia 2005–2008. Osa-aikainen taloussihteeri hoitaa BirdLife Suomen juoksevia talousasioita. BirdLife Suomen kannalta tehokasta varainhankintaa on jäsenyhdistysten aktivoituminen jäsenhankinnassa, koska tämä tuo parannusta sekä BirdLife Suomen että erityisesti jäsenyhdistysten taloustilanteeseen ja mahdollistaa yhteisten tavoitteiden toteuttamisen. BirdLife Suomen jäsenmaksu jäsenyhdistyksiltä 8,5 euroa / jäsenyhdistyksen jäsen (poislukien perhejäsenet). Edellisten vuosien tapaan opetusministeriöltä anotaan yleisavustusta nuorisotoimintaan. Ympäristöministeriöltä anotaan valtionavustusta suojelutoimintaan. Hankkeisiin anotaan avustuksia eri ministeriöiltä. Maatalouden linnustoesitteen tekemiseen on maa- ja metsätalousministeriön rahoituspäätös vuosille 2004–2005. Tavoitteena on saada suojeluklubin bruttotuottona 20 000 euroa. Hankkeille kerätään lahjoituksia erillisten kampanjoi-den avulla. BirdLife Suomella on kolme rahastoa (kansainvälinen, linnustonsuojelu- ja tutkimusrahasto), joita käytetään varainhankintaan. Yrityksille markkinoidaan yritystukijäsenyyttä ja BirdLife Suomen palveluita. BirdLife Suomi on jäsenenä tai sillä on edustus seuraavissa:

• BirdLife International
• Aikakauslehtien Liitto ry
• Eurogroup Against Bird Crime
• FINIBA-ohjausryhmä
• Kuusamon lintumaratonin järjestelytoimikunta
• Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry
• Siemenpuu-säätiö - kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö
• Suomen luonnonsuojeluliitto ry
• Suomen ympäristökeskuksen öljyntorjuntatyöryhmä
• Sääksisäätiö
• Veronmaksajain Keskusliitto ry
• Working Group of European Bird Protection Societies
• Ympäristöjärjestöjen Green X -yhteistyöelin
• Järjestöjen maatalouden ympäristöryhmä (JÄMYRÄ)
• Ympäristöjärjestöjen metsäryhmä

BirdLife Suomi tekee jatkuvaa yhteistyötä mm. muiden ympäristöjärjestöjen sekä Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa. Suomen Lintuvaruste Oy on BirdLife Suomen omistama lintuharrastusvälineiden myyntiin erikoistunut yritys. Omistajana BirdLife Suomi osallistuu aktiivisesti yhtiön kehittämiseen tavoitteinaan jäsenistön palveleminen sekä yhtiön kannattavuuden parantaminen. Suomen Lintuvaruste Oy:n liiketila Helsingin Viikissä toimii myös BirdLife Suomen esittelypisteenä.

Tämä toimintasuunnitelma hyväksyttiin BirdLife Suomi ry:n sääntömääräisessä edustajiston syyskokouksessa Kiljavalla 24. lokakuuta 2004.