• 1. YLEISTÄ
• 2. LINNUSTONSUOJELU- JA TUTKIMUSTOIMINTA
  • 2.1 Lajisuojelu
  • 2.2 Paikkasuojelu
  • 2.3 Elinympäristöjen suojelu
  • 2.4 Muu kansallinen suojelu- ja tutkimustoiminta
  • 2.5 Kansainvälinen suojelutoiminta
  • 2.6 Linnustonsuojeluklubi
• 3. LINTUHARRASTUKSEN EDISTÄMINEN
  • 3.1 Varhaisnuoriso- ja nuorisotoiminta
  • 3.2 Tapahtumat
  • 3.3 Sähköpostilistat ja www-sivut
  • 3.4 Koulutustoiminta
  • 3.5. Muu toiminta
• 4. JÄRJESTÖTOIMINTA JA JÄSENPALVELUT
  • 4.1 Toiminta Suomessa
  • 4.2 Kansainvälinen toiminta
• 5. TIEDOTUSTOIMINTA JA JULKAISUT
  • 5.1 Linnut-lehti
  • 5.2 Tiira-lehti
  • 5.3 Linnut-vuosikirja
  • 5.4. Ornis Fennica
  • 5.5 BirdLife Suomen www-sivut
  • 5.6 Tiedotteet
  • 5.7 Näyttelytoiminta
  • 5.8 Esitteet ja muut julkaisut
• 6. HALLINTO
  • 6.1 Edustajisto
  • 6.2 Liittohallitus
  • 6.3 Toimikunnat
• 7. HENKILÖKUNTA JA TOIMITILAT
• 8. TALOUS
  • 8.1 Jäsenmaksut
  • 8.2 Valtionavut
  • 8.3 Muu varainhankinta
• 9. JÄSENYYDET JA YHTEISTYÖ
• 10. SUOMEN LINTUVARUSTE OY

BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajien yhdistyksen ja näiden yli 9 000 jäse-nen keskusjärjestö sekä valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö. Jäsenyhdistysten linjaamaa käytännön toimintaa toteuttaa BirdLife Suomen henkilökunta, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset. BirdLife Suomi edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä toimii luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän kehityksen puolesta. BirdLife Suomi on maailmanlaajuisen, yli sadassa maassa toimivan BirdLife International -järjestön partneri. BirdLife International keskittyy lintujen, lintupaikkojen ja niiden käyttämien elinympäristöjen suojeluun ja pyrkii sitä kautta parantamaan lintujen, muun luonnon ja ihmisten elämänlaatua. Vuosi 2006 on BirdLife Suomen 32. toimintavuosi ja vuoden päätavoitteena on valtakunnallisen havaintojärjestelmän käyttöönottaminen.

Linnustonsuojelussa tärkein tehtävä on edistää BirdLife Internationalin suojeluohjelmien tavoitteita maassamme. Suojelutyötä ohjaa suojelustrategia, joka on laadittu vuosille 2002–2006.

BirdLife International toteuttaa suojelua neljällä eri osa-alueella: lajit, paikat, elinympäristöt, ihmiset. Lintulajien suojelussa pääpaino on uhanalaisten lajien suojelussa sekä muiden lajien tilanteen seurannassa. Tietyille alueille keskittyviä lajeja suojellaan kartoittamalla ja suojelemalla tärkeimmät lintualueet (Important Bird Areas -ohjelma). Luonnonvarojen hyödyntäminen, erityisesti maa-, metsä- ja kalatalous, muuttavat linnuille tärkeitä elinympäristöjä. Useille lintu- ja muille eliölajeille nimenomaan laaja elinympäristöjen suojelutyö on tärkeintä toimintaa. Käytännön suojelua toteuttavat paikallistason organisaatiot ja ihmiset. BirdLifen tavoitteena on kasvattaa suojelutyötä tekevien ja tukevien ihmisten verkostoa sekä saada luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen automaattiseksi osaksi kaikkea yhteiskunnan päätöksentekoa. BirdLifen tekemä suojelutyö perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tietoon.

BirdLife Suomen tavoitteena on entisestään parantaa lintujen suojelutilannetta ja kehittää omaa suojelutoimintaa. Jä-senyhdistysten toteuttama suojelutyö on korvaamaton osa suomalaista linnustonsuojelua ja BirdLifen suojelutoimintaa. Jäsenyhdistysten toiminnan aktivoiminen ja tukeminen on tärkeä osa BirdLife Suomen suojelutoimintaa.

Tutkimustoiminnan tavoite on tuottaa luotettavaa tietoa linnustonsuojelun ja muun luonnonsuojelun perustaksi. Valta-osa Suomen linnustonseurannasta toteutetaan BirdLife Suomen jäsenyhdistysten vapaaehtoisten lintuharrastajien voi-min. Seuranta tehdään pääosin yhteistyössä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. BirdLife Suomen rooli tutkimustoiminnassa on merkittävä myös tutkimustulosten julkaisijana. Linnut-vuosikirja on tärkein lin-nustonseurannan julkaisu Suomessa ja kansainvälisestikin arvioiden korkealaatuinen.

Vuoden laji on kottarainen. Vuoden aikana tiedotetaan kottaraisen vähenemisestä ja sen syistä ja innostetaan ihmisiä tekemään kottaraiselle pönttöjä. Tiedotuksessa tuodaan esille myös muiden maatalousympäristön lintujen taantumista ja syitä taantumaan. Vuoden 2005 kaulushaikara- ja ruskosuohaukkaprojektin tulokset analysoidaan ja tulosten perusteella julkaistaan tarkistetut kannanarviot.

Osallistutaan Suomen WWF:n koordinoimaan kiljuhanhen suojelutilanteen parantamiseen tähtäävään Life-luonto-hankkeeseen. BirdLife Suomen päävastuualueena hankkeessa on kiljuhanhen lajisuojelusuunnitelman laatimisen koordinointi.

Vuonna 2001 alkanutta metsähanhihanketta jatketaan, mikäli hankkeelle saadaan rahoitusta. Hankkeen tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista tietoa levähtävien ja pesivien metsähanhien määristä ja saada ajantasainen käsitys siitä, mikä on Suomen metsähanhipopulaation koko ja kannan viimeaikainen kehitys.

Jatketaan uhanalaisten ja harvalukuisten lajien havaintoaineiston keruuta. Tavoitteena on julkaista Linnut-vuosikirjassa yhteenveto kunkin vuoden havainnoista puolentoista vuoden viiveellä havaintovuodesta. Vuonna 2006 on tavoitteena julkaista vuosien 2002–2003 havaintoyhteenvedot.

Edistetään kiljuhanhen, tunturihaukan, kaulushaikaran, allihaahkan ja merikotkan kansainvälisten suojelusuunnitelmien toimeenpanoa Suomessa ja jatketaan kansallisten uhanalaisten ja vähentyneiden lajien lajisuojelusuunnitelmien laadin-taa.

Innostamalla suomalaisia lintuharrastajia osallistumaan nykyistä aktiivisemmin kesäaikaisiin linnustonseurantoihin py-ritään saamaan nykyistä korkealaatuisempaa tietoa lintujen pesimäkannoista ja kannanmuutoksista.

Tärkeiden lintualueiden (Important Bird Areas IBA, Suomen tärkeät lintualueet FINIBA) suojelua ja hoitotilanteen seuraamista jatketaan kohdevastaavien avulla. Kohdevastaavatoimintaa pyritään tehostamaan ja saamaan lisää kohdevastaavia niille alueille, joilla vastaavia ei vielä ole. Uuden havaintojärjestelmän avulla ruvetaan aktiivisesti keräämään ja päivittämään tärkeiden lintualueiden linnustotietoja.

Osana kohdevastaavatoimintaa kannustetaan jäsenyhdistyksiä osallistumaan maankäytön suunnittelutyöhön myös muualla toimialueellaan. Jäsenyhdistysten paikkasuojelutoiminnan tukemiseksi on BirdLife Suomen www-sivuilla kattava ohjeistus siitä, miten eri tilanteissa kannattaa toimia. Aineistoa päivitetään sitä mukaa, kun havaitaan uusia tarpeita tai puutteita. BirdLife Suomen toimisto auttaa jäsenyhdistyksiä kaavoitusta ja lintupaikkojen suojelua koskevissa ongelma-tilanteissa. Tornien taiston tiedotuksen yhteydessä korostetaan FINIBA-alueita.

Merkittävä osa paikkasuojelutyöstä on lausuntojen antamista lintupaikkojen suojelua, kaavoitusta ja erilaisia hankkeita koskevista suunnitelmista. Tässä työssä avustetaan myös jäsenyhdistyksiä. Pyritään seuraamaan erityisesti maakunta-kaavojen etenemistä ja vaikuttamaan niihin, jotta lintujen ja niille tärkeiden elinpaikkojen suojelutilanne paranee.

Osallistutaan pääosin lintuvesien kunnostusta sisältävään Life-hankkeeseen, jossa on mukana 12 Suomenlahden muuttoreitillä sijaitsevaa lintuvesialuetta. Hankkeen edunsaaja on Uudenmaan ympäristökeskus, ja muita yhteistyökumppaneita ovat mm. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus, Helsingin kaupunki ja Metsähallitus. Hankkeen tavoitteena on valittujen lintuvesien kunnostaminen ja niiden virkistyskäyttöarvon parantaminen. Tähän pyritään muun muassa laatimalla hoito- ja käyttösuunnitelmia, hoitamalla ja kunnostamalla aktiivisesti kosteikkolajien elinympäristöjä ja rakentamalla lintutorneja, luontopolkuja ja opasteita. Vuonna 2006 järjestetään Tornien taiston yhteydessä yleisötilaisuuksia hankkeen kohteilla.

Osallistutaan Kokemäenjoen lintukosteikko -Life-hankkeeseen, jos sille saadaan rahoitusta. Hankkeen toteutuskohteet ovat Loimijoen Vanhakoski (Huittinen), Puurijärvi-Isosuon kansallispuistoalue (Huittinen, Äetsä, Kokemäki), Harjavallan Paratiisi (Harjavalta, Nakkila), Porin kohteet: Kokemäenjoen suisto, Preiviikinlahti, Yyteri, Launaisten niitty ja Enäjärvi (Pori, Noormarkku). Hankkeessa on tavoitteena parantaa valittujen Natura-kohteiden luonnon hyvinvointia. BirdLife Suomen osuus hankkeessa on Yyterin kahlaajaniityn kunnostaminen ja ylläpito.

Jatketaan maatalouden luonnon monimuotoisuushanketta, jonka tavoitteena on lisätä maatalousympäristön suojelun sekä erityisesti luonnon monimuotoisuuden huomioonottamista. Vuonna 2005 julkaistua maatalousympäristön lintulajeja esittelevää ”Viljelmien siipiveikot” -opasta jaetaan edelleen viljelijöille.

BirdLife Suomella on edustaja järjestöjen maatalouden ympäristöryhmässä (JÄMYRÄ). Työryhmä toimii järjestöjen yhteisten hankkeiden ohjausryhmänä ja ohjaa järjestöjen välistä yhteistyötä muissa maatalouden luonnon monimuotoisuuteen liittyvissä asioissa. Vuonna 2006 tavoitteena on julkaista maatalousympäristön kasveista esite, johon kootaan tietoa tavallisimmista vähentyneistä maatalousympäristön kasveista ja niiden huomioimisesta. Esite pyritään toimittamaan kaikille Suomen maatiloille. Hanke toteutetaan, mikäli sille saadaan ulkopuolista rahoitusta.

Jatketaan toimintaa Suomen metsien suojelutilanteen parantamiseksi. Pääpaino on Etelä-Suomen metsien suojelutilanteen kohentamisessa sekä metsänkäsittelymenetelmien luonnonmukaistamisessa. BirdLife Suomen tavoitteena on edistää metsien suojelua myös BirdLife Internationalin kautta.

BirdLife Suomi on metsien sertifiointijärjestön FSC:n (Forest Stewardship Council) jäsen. FSC:n jäsenenä BirdLife Suomi pyrkii suuntaamaan FSC-sertifikaattia luonnon monimuotoisuuden kannalta mahdollisimman kestäväksi.

Laaditaan aineistoa, joka esittelee lintulajikohtaisia metsienhoitosuosituksia, mikäli hankkeelle saadaan rahoitusta.

Toteutetaan linnustonseurantaa edistävä vakioitu lintulaskentahanke, mikäli hankkeelle saadaan rahoitusta. Hankkeessa kannustetaan lintuharrastajia osallistumaan linnustonseurantoihin. Linnustonsuojelun lähitulevaisuuden avainkysymyksiä on riittävän tietomäärän turvaaminen lintukantojen muutoksista. Tavoitteena on kasvattaa merkittävästi kesäseurantoihin osallistuvien lintuharrastajien määrää.

Osallistutaan pohjoismaiseen hankkeeseen, jossa kehitetään luonnon monimuotoisuuden tilaa mittaavia linnustoindikaattoreita. Hanke toteutetaan, mikäli sille saadaan rahoitusta.

Metsästysorganisaatioiden kanssa tehdään yhteistyössä vesilintujen lajitunnistusmateriaalia, mikäli metsästysorganisaatiot kiinnostuvat yhteistyöstä.

Kevätmetsästystä koskevan EY-tuomioistuinkäsittelyn etenemistä seurataan. EU:n komissio on haastanut Suomen EY-tuomioistuimeen kevätmetsästyksen johdosta vuonna 2003. BirdLife Suomen tavoitteena on metsästyksen ekologisen kestävyyden edistäminen mm. lopettamalla kevätmetsästys. Riippumatta siitä, minkälaisen päätöksen EY-tuomioistuin antaa, BirdLife Suomi pyrkii kevätmetsästyksen täyskieltoon. Kansallisella tasolla ollaan yhteydessä asiaa hoitaviin virkamiehiin ja päättäjiin sekä tiedotetaan kevätmetsästyksen ja Suomen esimerkin vahingollisuudesta lintupopulaatioille.

Seurataan rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaisesta rauhoituksesta annettujen poikkeuslupien myöntämistä ja asiaa koskevien oikeustapausten käsittelyä. BirdLife Suomen tavoitteena on järkeistää nykyistä lintudirektiivin periaatteiden vastaista lupapolitiikkaa. Lupia ei tulisi myöntää kuin erityisistä lintudirektiivin mukaisista syistä.

Jatketaan yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa linturikoksia koskevassa seurantatyössä ja yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa pyritään parempaan tietojen keruuseen Suomessa tapahtuvien lintuihin kohdistuvien rikosten luetteloimiseksi ja tiedotetaan havaituista rikostapauksista.

Annetaan tarvittaessa itse lausuntoja ja avustetaan jäsenyhdistyksiä lausuntojen teossa rauhoitettujen lintujen tappamiseksi pyydetyistä luvista alueellisille ympäristökeskuksille. Annetaan myös lausuntoja lakialoitteista ja merkittävistä hankkeista, jotka koskevat linnustonsuojelukysymyksiä.

Havaintojenkeruuta tehostava valtakunnallinen lintuhavaintojen keruujärjestelmä julkaistaan ja järjestelmää kehitetään edelleen vuoden aikana. Järjestelmän avulla suomalaisten lintuharrastajien tekemät havainnot ovat keskitetysti saatavilla yhdestä tietokannasta. Tämä tulee olemaan merkittävä ja arvokas työkalu niin linnustonsuojelussa kuin -tutkimuksessakin.

Tornien taisto -tapahtumalla kerätään varoja BirdLife Suomen suojelutoimintaan. Tapahtuman vuoden 2006 tuotto on tarkoitus käyttää Pohjois-Lapissa tehtäviin linnustoselvityksiin.

Järjestetään tiedotuskampanja Etelä-Euroopassa tapahtuvasta laittomasta metsästyksestä. Laiton metsästys kohdistuu muun muassa varpus- ja petolintuihin. Kampanjassa käytetään hyväksi vuonna 2005 aiheesta kerättyä aineistoa. Kampanjan tavoitteena on valistaa suomalaisia vallitsevasta tilanteesta sekä kerätä varoja kohdemaiden BirdLife-järjestöille tilanteen parantamiseksi.

Osallistutaan Etiopiassa tapahtuvaan kosteikkojensuojelun jatkohankkeeseen "Yhteisöllisellä kosteikkojen hoidolla kohti kestävää elintasoa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista Etiopiassa". Hankkeelle on saatu rahoitus vuosille 2005–2007. Jatkohankkeen tavoitteena on edelleen vahvistaa paikallista osaamista ja osallistumista alueen päätöksentekoon, edistää ympäristöystävällisten maatalousmenetelmien käyttämistä uusien ja kestävien toimeentulomuotojen löytämiseksi sekä yhteisöllisen kosteikonhoidon tietotaidon levittäminen muualle Etiopiassa. Kohteena olevalla Bergan kosteikkoalueella pesii mm. maailmanlaajuisesti erittäin uhanalainen pilkkarääkkiäinen (Coturnicops ayresi).

Osallistutaan lokakuussa järjestettävään BirdLifen Euroopan kokoukseen Sloveniassa. Muihin BirdLife Internationalin kansainvälisiin suojelukokouksiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Vuoden aikana järjestetään ainakin maatalous- ja metsätaloustyöryhmien sekä lintu- ja luontodirektiiviryhmän kokouksia. BirdLife Suomi osallistuu BirdLifen Euroopan metsiensuojelutyöryhmän työskentelyyn (Forest Task Force, FTF) sen puheenjohtajamaana. BirdLife Suomen kansainvälisten maatalousasioiden asiantuntija osallistuu BirdLife Internationalin maatalouden työryhmän työskentelyyn (Agriculture Task Force).

Välitetään BirdLife Internationalille tietoja lintujen suojelutilanteesta Suomessa tarpeen mukaan. Pyritään parantamaan BirdLifen suojeluohjelmien tuntemusta suomalaisten päättäjien keskuudessa ja BirdLife Internationalin tuntemusta jä-senistön ja suuren yleisön keskuudessa.

Tuetaan tarvittaessa eri maiden BirdLife-järjestöjen kampanjoita merkittävimpien lintualueiden tai linnustonsuojeluky-symysten puolesta.

Selvitetään mahdollisia uusia kehitysyhteistyökohteita ja jätetään rahoitushakemuksia tarvittaessa.

Suojeluklubin tuotolla tuetaan BirdLife Suomen suojeluhankkeita ja BirdLife Internationalin kansainvälisiä hankkeita. Maksukategoriat henkilöjäsenille ovat 25, 60 ja 170 euroa ja yhteisöjäsenille 250 euroa.

BirdLife Suomi on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö ja sen jäsenistä suuri osa on nuoria. Nuorisotoimintaa ohjaa vuosille 2005–2008 tehty järjestöstrategia. Tavoitteena on, että kaikki jäsenyhdistykset huomioivat nuoret jäsenensä toiminnassaan. Vuoden 2006 aikana on tavoitteena saada jäsenyhdistyksiin 270 uutta nuorta jäsentä.

Parasta Lapsille ry:n (PaLa) kanssa jatketaan yhteistyötä lasten leirien järjestämisessä. BirdLife järjestää lintuharrastuksen teemapäiviä PaLa:n leireillä. Tavoitteena on osallistua vuoden aikana vähintään 15 leirille. Teemapäiviä pitävät jäsenyhdistysten vapaaehtoiset ja henkilökunta.

VESO-koulutusta pyritään järjestämään vähintään viidellä paikkakunnalla käyttäen hyväksi BirdLifen tuottamaa VESO-koulutuspakettia. Koulutuksessa ala-asteiden opettajia tutustutetaan lintuharrastukseen ja oman paikkakunnan lintuharrastusmahdollisuuksiin.

BirdLife Internationalin Euroopan laajuinen ja koululuokille suunnattu Spring Alive -hanke alkaa keväällä. Hankkeessa koululuokat tarkkailevat luontoa ja kirjaavat tiettyjen lintulajien (haarapääsky, tervapääsky, käki, kattohaikara) ensihavainnot ylös. Havainnot näkyvät tuoreeltaan hankkeen kotisivuilla, ja hankkeeseen osallistuvat voivat näin seurata kevään edistymistä reaaliaikaisesti.

Retkikummitoiminta on tällä hetkellä BirdLife Suomen nuorisotyön tärkein muoto. Jäsenyhdistyksissä toimivat retkikummit järjestävät monenlaisia tapahtumia, kursseja ja opetusta lintuharrastukseen liittyen. Koululuokille ja koulujen luontokerhoille järjestetään opastettuja linturetkiä. Vuoden lopussa valitaan vuoden retkikummi. Järjestösihteeri koordinoi ja tukee retkikummien toimintaa. Vuoden 2005 aikana tehtyjen muutosten vaikutusta järjestelmän toimivuuteen seurataan. Retkikummeja koulutetaan alueellisilla tapaamisilla.

Otetaan mahdollisuuksien mukaan osaa erilaisiin luontoaiheisiin lapsi- ja nuorisotapahtumiin ja edistetään yhteistyötä alueellisten luontokerhojen kanssa.

Valitaan vuoden nuori lintuharrastaja jäsenyhdistysten ehdotusten perusteella.

Nuorisotyötä toteuttamaan ja kehittämään palkataan resurssien salliessa osa-aikainen nuorisotyöntekijä.

BirdLife Suomi järjestää useita lintuharrastukseen liittyviä tapahtumia ja päiviä. Uutena tapahtumana järjestetään suu-relle yleisölle ja jäsenistölle suunnattu kotipihan lintujen tarkkailuviikonloppu 28.–29.1. Tapahtumassa tarkkaillaan kotipihalla tai ruokinnalla käyviä lintuja ja ilmoitetaan internetin välityksellä havaitut lajit ja yksilömäärät.

Suurin tapahtuma on Tornien taisto, joka järjestetään 6.5. Tornien taisto on valtakunnallinen lintuharrastuksen teema-päivä, jossa kilpaillaan, kuinka paljon lintulajeja havaitaan lintutornista kahdeksan tunnin aikana. Vuoden merkittä-vimmät lintuharrastustapahtumat ovat:

• Pihabongaus 28.–29.1.
• Lintujen muuttoa käsittelevä symposio Lohjalla 18.3.
• Tornien taisto 6.5.
• Lasten lintupäivä kesäkuussa
• Kuusamon XXIII SM-lintumaraton 16.–17.6. yhdessä Kuusamon lintukerhon kanssa
• BirdLife Suomen vapaamuotoinen kesätapahtuma ja kunnostustalkoot Porin Yyterissä elokuussa

BirdLife Suomi ylläpitää jäsenyhdistysten toimihenkilöiden BirdLife-aktiivit -sähköpostilistaa, suojeluasioihin keskit-tyvää suojelulistaa, lintuharrastajille tarkoitettua sähköpostilistaa (Lintuverkko) sekä eurooppalaisille lintuharrastajille tarkoitettua listaa (EuroBirdNet). Myös BirdLife Suomen www-sivuja käytetään hyväksi lintuharrastuksen edistämisek-si. www-sivuista tarkemmin kohdassa 5.5.

Jäsenyhdistyksiä koulutetaan uuden havaintojärjestelmän käytössä. Henkilökunta koulutetaan vastaamaan järjestelmän käyttöä koskeviin kyselyihin.

Yhteistyössä kotimaisten lintumatkailuyritysten kanssa järjestetään kotimaassa ja lähialueilla lintumatkoja ja -kursseja. Koulutustoimintaa järjestetään osin OK-opintokeskuksen tuella. Kurssien kohderyhmänä ovat kaikki lintuharrastuksesta kiinnostuneet.

Vuonna 2005 aloitettua matkailuyrittäjien lintumatkailukoulutusta jatketaan yhteistyökumppaneiden kanssa.

Jäsenyhdistykset järjestävät jäsenilleen ja yleisölle lukuisia opastettuja linturetkiä.

Puheenjohtajakokouksen yhteydessä koulutetaan jäsenyhdistysten puheenjohtajia yhdistysasioissa. Jäsenyhdistysvierai-lujen yhteydessä koulutetaan jäsenyhdistyksiä järjestötyössä ja suojelutyössä.

Yhdistyksiä koulutetaan haluttaessa myös suojelutoiminnassa esimerkiksi pitämällä jäsenyhdistysvierailujen yhteydessä luentoja vaikuttamiskeinoista.

Nimistötoimikunta julkaisee päivitetyn luettelon suomenkielisten lintujen nimistä. Uusi luettelo noudattaa pääosin Howard & Mooren maailman lajiluettelon kolmannen painoksen taksonomiaa ja sisältää satoja uusia suomenkielisiä linnun nimiä.

BirdLife Suomen rariteettikomitea (RK) tarkastaa ja julkaisee kaikki Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot ja pitää yllä virallista lajilistaa Suomessa havaituista lintulajeista. RK ylläpitää kansainvälisiä yhteyksiä Euroopan rariteettikomiteoiden liiton (Association of European Rarities Committees, AERC) kautta.

Tiira-jäsenlehteä jaetaan ilmaiseksi jäsenyhdistyksille jaettavaksi tapahtumissa ja yleisötilaisuuksissa.

BirdLifen järjestötoimintaa ohjaa vuosille 2005–2008 vahvistettu järjestöstrategia. Tavoitteina on, että

• kaikkien jäsenyhdistysten toiminta kehittyy
• BirdLife-perhe kasvaa Tornien taisto 6.5.
• kaikilla jäsenyhdistyksillä on valmiudet yleisötoimintaan
• kaikilla jäsenyhdistyksillä on aktiivista nuorisotoimintaa
• osaava henkilökunta tukee ja koordinoi järjestökehitystä

Valtakunnallinen internet-pohjainen havaintojärjestelmä otetaan valtakunnalliseen käyttöön. Tavoitteena on kouluttaa jäsenyhdistyksiä ja aktiivijäseniä järjestelmän käytössä vuoden aikana.

Jäsenyhdistyksiä avustetaan jäsenhankinnassa tempausten ja tapahtumien yhteydessä. Retkikummijärjestelmää hyödynnetään jäsenhankinnassa. Yhteisenä tavoitteena on kasvattaa jäsenyhdistysten jäsenmäärä 10 750 jäseneen vuoden aikana. Jäsenhankinnan pilottihankkeen tuloksia hyödynnetään suunniteltaessa jäsenhankintaa. Jäsenhankintaa kehitetään järjestöstrategian linjausten mukaisesti.

Kaikille uusille jäsenyhdistysten jäsenille lähetetään liittymislahjana Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusopas. Jäsenrekisteripalveluja tarjotaan niitä haluaville jäsenyhdistyksille. Yhdistysbanderollien, lintutorneihin kiinnitettävien info-korttien, uuden jäsenen infopakettien ja yhdistysesitteiden tuottamista yhdistyksille jatketaan. Erilaisia järjestöpalveluja tehostetaan BirdLife Suomen www-sivuja kehittämällä.

Jäsenyhdistyksiin ollaan yhteydessä vierailemalla niissä sekä jäsenkirjeiden, sähköpostin, puhelimen, Tiira-lehden ja www-sivujen välityksellä. Tavoitteena on vierailla 15 yhdistyksessä vuoden aikana. Vierailuilla lisätään ajankohtaisista asioista tiedottamista ja koulutetaan toimihenkilöitä ja jäsenistöä järjestö- ja suojelutoiminnassa. BirdLife Suomi välittää jäsenyhdistysten kokouksiin ohjelman tarjoajia.

Syksyllä järjestetään puheenjohtajakokous edustajiston kokouksen yhteydessä. Kokouksessa käsitellään yhteisiä tärkei-tä asioita ja koulutetaan puheenjohtajia yhdistysasioissa.

Jäsenyhdistyksiä kannustetaan aktiivisuuteen valitsemalla vuoden lintuyhdistys sekä vuoden nuori lintuharrastaja. Va-linnat julkistetaan edustajiston kokouksissa. Alkuvuonna järjestetään jäsenkysely jäsenyhdistysten jäsenille.

BirdLife Suomi on kansainvälisen, yli sadassa maassa toimivan BirdLife Internationalin partneri. BirdLife International on lintujensuojelujärjestö, joka toimii kaikissa maanosissa lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelemiseksi. BirdLife Suomi maksaa jokaisesta henkilöjäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksuna 1 euro per jäsen. BirdLife Suomen jäsenmaksut käytetään BirdLife Internationalin toiminnan tukemiseen.

BirdLife Suomi toteuttaa BirdLife Internationalin Euroopan toimintaohjelmaa ja osallistuu toimintaan täysivaltaisena jäsenenä. BirdLife Suomen toiminnanjohtaja on BirdLife Internationalin Euroopan neuvoston (European Committee) puheenjohtaja syksyyn 2006 asti.

BirdLife Internationalin tuottamaa aineistoa hyödynnetään BirdLife Suomen julkaisu- ja koulutustoiminnassa. BirdLife Internationalia avustetaan mm. välittämällä Suomea koskevaa linnustotietoutta. World Birdwatch -lehteä välitetään edelleen jäsenistölle.

Kesällä osallistutaan Pohjoismaiden väliseen BirdLife-partnereiden kokoukseen, jossa jatketaan kesällä 2004 alkanutta järjestökehitystyötä.

Tiedotus- ja julkaisutoiminnan tavoitteena on antaa monipuolinen kuva BirdLife Suomen toiminnan aloista omalle jäsenistölle ja suurelle yleisölle. Viestintää ohjaa vuosille 2005–2008 vahvistettu viestintästrategia. Strategian päätavoitteet ovat viestinnän yhtenäistyminen, näkyvyyden ja tunnettuuden parantuminen sekä julkaisujen menestyminen ja sidosryhmien viestintätyytyväisyyden paraneminen. Tiedotustoiminnasta vastaa BirdLife Suomen tiedottaja. Lehtien toimitustyöhön osallistuu useita avustavia toimittajia.

Linnut-lehti on neljästi vuodessa ilmestyvä lintuharrastuksen, -tutkimuksen ja linnustonsuojelun aikakauslehti. Lehden toimitustyöstä vastaa BirdLife Suomen tiedottaja. Lehden tilaajamäärää pyritään kasvattamaan edelleen, tavoitteena on 10 % kasvu tilaajamäärässä. Lehden ilmoitusmyynti on ulkoistettu.

Tiira-lehti on BirdLife Suomen jäsenlehti, joka tukee BirdLife Suomen tiedotustoimintaa ja palvelee jäsenyhdistyksiä niiden tiedotustoiminnassa. Henkilökunnan toimittama lehti ilmestyy neljänä numerona. Lehdelle laaditaan oma strategia, jonka mukaisesti lehteä aletaan kehittää. Tiira-lehden ilmoitusmyynti on ulkoistettu.

Julkaistaan kesällä 2006 uhanalaisten lajien katsauksiin ja linnustonseurantatutkimuksiin painottuva Linnut-vuosikirja 2005 yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Ornis Fennica on BirdLife Suomen neljästi vuodessa ilmestyvä lintutieteellinen sarja, joka on ilmestynyt jo vuodesta 1924. Ornis Fennica on Impact Factorilla mitattuna kansainvälisten lintutieteellisten sarjojen kuudenneksi paras tällä hetkellä. Tavoitteena on kehittää Ornis Fennicaa yhä arvostetummaksi julkaisufoorumiksi tutkijoiden keskuudessa.

Kotisivujen www.birdlife.fi ylläpitoa ja kehittämistä jatketaan, jotta ne palvelisivat jäsenistöä ja lintuharrastuksesta kiinnostuneita entistä monipuolisemmin. Sivujen yhteydessä ovat myös Lintuvarusteen www-sivut. Tavoitteena on saada kotisivuille 520 000 kävijää vuoden aikana. Sivujen kehittämisestä vastaa henkilökunta.

Lintutilanteesta tiedotetaan viikoittaisella tiedotteella, jonka tiedot kootaan jäsenyhdistysten tiedotusavustajilta. Sivuilla tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja sinne kootaan tietoa lintuharrastuksesta ja yleisöä kiinnostavista aiheista. Myös osa järjestöpalveluista (yhteystiedot, tilaukset, osoitteenmuutokset) voidaan hoitaa www-sivujen kautta. Jäsenyhdistysten mahdollisuutta käyttää kotisivujen osoitteena www.birdlife.fi/jäsenyhdistys-tyyppistä osoitetta jatketaan. www-sivuilla käytetään hyväksi mahdollisuuksia tukea toimintaa ja hoitaa maksuja suoraan pankkien internet-palvelujen avulla.

Jäsenyhdistyksille tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista jäsentiedotteilla ja sähköpostilistan välityksellä. Lehdistötiedotteilla otetaan kantaa erilaisiin ajankohtaisiin kysymyksiin ja levitetään tietoa lintutilanteesta. Tavoitteena on julkaista vähintään 52 tiedotetta vuoden aikana.

Jatketaan näyttelyiden (Muuttolinnun tie ja kotoperäisten lintujen suojelusta kertova näyttely, paikallistasolta lähtevää suojelutoimintaa esittelevä vuonna 2005 valmistuva näyttely) esillä pitämistä jäsenyhdistysten tilaisuuksissa ja muissa sopivissa paikoissa sekä www-sivujen yhteydessä.

Maatalousympäristön kasveista julkaistaan esite, josta enemmän kohdassa 2.3.

BirdLife Suomen toimintaa ohjaavat suojelu-, järjestö-, viestintä- ja varainhankintastrategiat, joiden päätavoitteista muodostuu BirdLife Suomen visio. Strategiat ohjaavat BirdLife Suomen toimintaa pitkällä aikavälillä.

Uusi edustajisto aloittaa kaksivuotiskautensa. Edustajiston sääntömääräiset kokoukset pidetään seuraavasti: kevätkokous 19.3. Lohjalla ja syyskokous marraskuussa. Kokousviikonloppuina järjestetään myös muita tapahtumia: 18.3. järjestetään symposio aiheenaan lintujen muutto ja syyskokousta edeltävänä päivänä järjestetään puheenjohtajakokous.

Liittohallitus on kymmenjäseninen edustajiston valitsema toimeenpaneva elin. Hallituksen jäsenillä on omat toimialakohtaiset vastuualueet.

BirdLife Suomella on seuraavat toimikunnat:

• Havaintotoimikunta kehittää jäsenjärjestöjen kanssa yhdessä valtakunnallisen havaintojenkeruu- ja tallennusjärjestelmän BirdLife Suomen ja jäsenjärjestöjen käyttöön.
• Järjestötoimikunta suunnittelee ja toteuttaa järjestökehitystyötä.
• Jäsenhankinnan kehittämistyöryhmä.
• Kurkityöryhmä vastaa kurkien suojelutoiminnasta.
• Metsähanhityöryhmä on metsähanhen suojelu- ja tutkimushankkeita koordinoiva yhteistyöelin.
• Nimistötoimikunta pitää yllä suomenkielistä maailman lintujen luetteloa.
• Tieteellinen toimikunta kehittää Ornis Fennicaa ja BirdLife Suomen tutkimustoimintaa.
• Rariteettikomitea tarkastaa ja julkaisee Suomessa tavattavien harvinaisten lintujen havainnot.
• Suojelutoimikunta avustaa henkilökuntaa suojelutoiminnan koordinoinnissa.
• Varainhankintatoimikunta avustaa toiminnanjohtajaa varainhankinnan suunnittelussa.
• Viestintätoimikunta koordinoi BirdLife Suomen viestintää.

BirdLife Suomen toimihenkilöt ovat toiminnanjohtaja, suojelu- ja tutkimuspäällikkö, järjestösihteeri, tiedottaja, toimistosihteeri ja taloussihteeri. Suojeluasiantuntija ja nuorisotyöntekijä palkataan, jos heille järjestyy rahoitus. Maatalousprojektissa toimii vapaaehtoinen maatalousasiantuntija. Muita projektityöntekijöitä ja siviilipalvelusmies palkataan tarpeen vaatiessa ja resurssien salliessa.

BirdLife Suomen toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Annankatu 29 A, 00100 Helsinki. BirdLife Suomen tiloissa sijaitsee myös Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n toimisto.

BirdLife Suomen varainhankintaa ohjaa vuosille 2005–2008 tehtävä varainhankintastrategia. Osa-aikainen taloussihteeri ja toimistosihteeri hoitavat BirdLife Suomen kirjanpitoa ja päivittäisiä talousasioita.

BirdLife Suomen jäsenmaksu jäsenyhdistyksiltä 8,5 euroa / jäsenyhdistyksen jäsen (poislukien perhejäsenet).

Edellisten vuosien tapaan opetusministeriöltä anotaan yleisavustusta nuorisotoimintaan. Ympäristöministeriöltä anotaan valtionavustusta suojelutoimintaan. Hankkeisiin anotaan avustuksia eri ministeriöiltä. Etiopian kosteikkohankkeelle on saatu rahoitus ulkoasiainministeriöltä vuosille 2005–2007.

Tavoitteena on saada suojeluklubin bruttotuottona 20 000 euroa. Hankkeille kerätään lahjoituksia erillisten kampanjoiden avulla. BirdLife Suomella on kolme rahastoa (kansainvälinen, linnustonsuojelu- ja tutkimusrahasto), joita käytetään varainhankintaan.

BirdLife Suomi on jäsenenä tai sillä on edustus seuraavissa:

• BirdLife International
• Eurogroup Against Bird Crime
• Forest Stewardship Council (FSC)
• Working Group of European Bird Protection Societies
• Association of European Rarities Committees (AERC)
• Aikakauslehtien Liitto ry
• FINIBA-ohjausryhmä
• Järjestöjen maatalouden ympäristöryhmä (JÄMYRÄ)
• Kuusamon lintumaratonin järjestelytoimikunta
• Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry
• Siemenpuu-säätiö - kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö
• Suomen luonnonsuojeluliitto ry
• Suomen ympäristökeskuksen öljyntorjuntatyöryhmä
• Sääksisäätiö
• Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV)
• Veronmaksajain Keskusliitto ry
• Ympäristöjärjestöjen metsäryhmä

BirdLife Suomi tekee jatkuvaa yhteistyötä mm. muiden ympäristöjärjestöjen sekä Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen, Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa.

Suomen Lintuvaruste Oy on BirdLife Suomen omistama lintuharrastusvälineiden myyntiin erikoistunut yritys. Omistajana BirdLife Suomi osallistuu aktiivisesti yhtiön kehittämiseen tavoitteinaan jäsenistön palveleminen sekä yhtiön kannattavuuden parantaminen. Suomen Lintuvaruste Oy:n liiketila Helsingin Viikissä toimii myös BirdLife Suomen esittelypisteenä.

Tämä toimintasuunnitelma on hyväksytty BirdLife Suomi ry:n edustajiston kokouksessa Nurmijärvellä 23.10.2005.