Linnun tila -merkinnät

BirdLife haluaa koota Tiira-lintutietopalveluun mahdollisimman hyvää lintuhavaintoaineistoa niin käyttökelpoisena kuin mahdollista. Tässä ohjeessa käydään lävitse linnun tila-kentän arvojen käyttöä ja kuvataan tavallisimpia virheitä.

Tiiran tila-kentässä on pitkä lista arvoja (lyhenteitä). Tila-arvoilla kuvataan sitä, mitä havaitut linnut ovat tehneet. Ne perustuvat valtaosin BirdLifen havaintojen kirjaamissuositukseen. Suosituksella yhtenäistetään havaintoaineistoa, mikä helpottaa aineiston käyttöä muun muassa suojelu- ja tutkimustyössä.

Tila ja tilan tarkenteet

Linnun tila (liikkumisluokka) on joko paikallinen (p), muuttava (m) tai muu (ei merkintää). Kaikki muut tilatiedot, kuten ääntelevä, laulava, ja lentosuunnat ovat liikkumisluokkaa täydentävää informaatiota – tilatarkennetta. Kuhunkin havaintoriviin tulisi kirjata liikkumisluokka eli joko ”p” tai ”m” –merkintä, mikäli se tiedetään.

Paikallinen (p)

Kun lintu ei lennä, se on lähes poikkeuksetta paikallinen. Myös lentävät linnut ovat usein paikallisia. Vaikka esimerkiksi peto- ja lokkilinnut lentävät laajalla alueella ruokaa etsiessään, eivätkä laskeudu lainkaan havainnnointiaikana, ne ovat paikallisia ja oikea kirjaus ”p”.

Muuttava (m)

Linnut, jotka tulevat lentäen näkyville tietystä suunnasta ja jatkavat määrätietoisesti samaan suuntaan näkymättömiin ovat tyypillisiä muuttavia – linnut havaitaan matkalennossa. Muuttavat linnut voivat joskus laskeutua hetkelliseksi esimerkiksi uimaan, mutta jatkavat saman tien muuttoaan. Muuttavat voivat myös kierrellä alueella sopivaa laskeutumispaikkaa etsien tai vaihtaa suuntaa kesken havainnoinnin. Tällaisissa tilanteissa tilakirjaukseksi riittää muuttava ”m”.

Erityistapauksissa myös uivat linnut voivat olla muuttavia. Esimerkiksi arktikan aikaan hanhiparvet saattavat edetä uimalla. Tämä kannattaa mainita havainnon lisätiedoissa.

Lintu havaitaan sekä paikallisena että muuttavana?

On tavallista, että havainnoinnin aikana joku paikallisena oleva lintu tai osa lintuparvesta lähtee muutolle tai muutolta saapuu lintu, joka jää alueelle paikalliseksi. Lintua ei tällöin kirjata sekä paikalliseksi että muuttavaksi, vaan paikalliseksi.

Linnun saapuminen muutolta ilmaistaan lisätietotilalla ”lask”. Vastaavasti linnun lähteminen muutolle ilmastaan lisätietotilalla ”nous”. Oikea tapa kirjata muutolta paikalliseksi jäänyt lintu on ”p, lask” ja muutolle lähtenyt lintu ”p, nous”. Muutolta paikalliseksi saapunut lintu, joka lähtee myöhemmin samana päivänä muutolle, kirjataan ”lask, p, nous”. Lisätietoihin voi kirjata linnun lähtö- ja poistumisajan. Tätä merkintää ei kuitenkaan suositella käytettäväksi linnuille, jotka laskeutuvat paikalliseksi vain hetkeksi tai esimerkiksi muutolla väliaikaisesti lekuttelemaan pysähtyvistä tuulihaukoista tai kesken muuton välipalaa lokeilta nappaavista kihuista. Tällöin pelkkä ”m” riittää.

Nous ja lask –merkinnät ilmaisevat siis aina linnun saapumista tai poistumista paikalta niin kauas, ettei sitä voi enää havaintopaikalta havaita.

Esimerkki: Havainnoinnin alussa lahdella on 65 haapanaa. Niitä saapuu muutolta ja laskeutuu 10. Myöhemmin lahdelta nousee muutolle 25 haapanaa. Oikea tapa kirjata havainnot on kolmella rivillä: 1) ”10 lask, p” 2) ”25 p, nous” 3) ”40 p

Nous ja lask –tiloja ei tule käyttää paikallisten lintujen lajityypillisen käyttäytymisen kuvaajina kurpilla, tikoilla, tuulihaukoilla yms. ”Nous” ja ”lask” tiloja on Tiirassa käytetty ohjeiden vastaisesti kuvaamaan esimerkiksi niityllä havaittujen heinäkurppien maasta nousemisia ja laskeutumisia esimerkiksi: ”p, nous, lask, nous, lask”. Oikea tapa kirjata niityltä kahdesti pompahtanut ja takaisin laskeutunut kurppa on ”p”. Lisätiedoissa voi kertoa, että linnun nähtiin nousevan kahdesti havainnoinnin aikana.

Lentosuunta

Matkalennossa havaittuihin lintuihin kannattaa kirjata lintujen lentosuunta (= suunta, johon linnut hävisivät). Lentosuunta kirjataan tarkentavaksi tilaksi eli lounaaseen muuttava lintu kirjataan ”m, SW”.

Kaikki matkalennossa havaitut linnut eivät ole muuttavia. Hankalasti tulkittavia ovat muun muassa suurikokoisten lajien ruokailu- ja yöpymislennot. Esimerkiksi kaakkurit ja kalasääsket voivat käydä ruokailemassa kaukanakin pesäpaikaltaan ja lentää ruokailu- ja pesimäpaikan välin määrätietoisesti siten, ettei niitä voi havainnon perusteella erottaa muuttavista.

Silloin, kun matkalennossa havaittujen lintujen tiedetään tai oletetaan olevan ruokailulentäviä, kirjataan tilaksi paikallinen ja lentosuunnalla ilmaistaan mihin suuntaan lintu on lentänyt: Esimerkiksi ruokailulento lounaaseen, kirjataan: ”p, SW”. Lisätiedoissa kannattaa mainita, että kyse on ruokailu tai yöpymislennosta.

Matkalennossa havaitun linnun oletustila on muuttava. Jos epäilee, ettei matkalennossa havaittu lintu ole ollut muuttava, mutta havainnoitsijalle ei ole myöskään tietoa siitä, että kyse olisi ruokailu- tai yöpymislennosta, merkitään tilaan pelkkä lentosuunta (esim. ”SW”).

Kiertelevä

Linnun tilasta käytetään Tiirassa myös ”kiert” eli kiertelevä-kirjausta. Kiertelevä on perusajatukseltaan muuttavan tarkenne eli lisätieto. Kiert-tarkenne on sisällytetty havaintojen kirjaamissuositukseen korvaamaan lentosuuntaa silloin, kun linnun lentosuunta on ollut vaihteleva / epäselvä (”m, kiert”).

Usein Tiiraan on kirjattu pelkällä kiert-merkinnällä lintuja, joiden oikea kirjaustapa olisi paikallinen. Vaikka kiert-merkinnän perusta on muuttajissa, kiert-merkinnällä voidaan tarkentaa myös paikallisen linnun käyttäytymistä. Esimerkiksi suurella peltoaukealla epämääräisiin suuntiin vaihtelevasti liikkuva petolintu on paikallinen. Sen voi myös kirjata ”p, kiert”.

Jotkut havainnoitsijat käyttävät kiertelevää ainoana tilana silloin, kun paikalliset linnut lentelevät välillä paikkaa vaihtaen. Varsinkin syksyllä esimerkiksi paikalliset pikkulintuparvet liikkuvat saarissa, metsissä ja pelloilla runsaasti paikkaa vaihtaen. Tästä huolimatta oikea tila on paikallinen ”p”. Myös kahlaajaparvet ovat usein levottomia: ne voivat lennellä vesitöissä luodolta toiselle ja takaisin, toisinaan varsin pitkiäkin matkoja. Niissäkin suositeltava tila on paikallinen.

Kiertelevää käytetään yksinään vain silloin, kun linnun käyttäytymisestä ei pysty päättelemään, onko se paikallinen vai muuttava.

Muut tilan tarkenteet

Ä” ja ”Än” (laulava) sekä ”ä” ja ”än” (ääntelevä) tilamerkinnät eivät ota kantaa siihen, onko lintu ollut paikallinen tai muuttava, minkä vuoksi myös niiden yhteydessä suositellaan kirjattavan tilatieto. Paikallisena laulavana nähty lintu kirjataan siis ”p, Än” ja muuttanut ääntelevä nähty lintu ”m, än”.

pyyd” tilamerkintä (pyydystetty) kertoo, että  lintu on pyydystetty, mutta sitä ei ole jostakin syystä rengastettu (lintu esimerkiksi heikkokuntoinen tai vahingoittunut). Tarkennetta tarvitaan hyvin harvoin. Pyyd merkintää ei tule käyttää muissa merkityksissä. Jotkut havainnoitsijat ovat käyttäneet Tiirassa pyyd-tarkennetta virheellisesti petolinnuilla kuvaamaan linnun käyttäytymistä (pyydystellyt / saalistellut). Piekana “1, p, pyyd” tarkoittaa, että yksi paikallinen piekana on ihmisten toimesta pyydystetty, mutta lintua ei ole jostakin syystä rengastettu.

Silloin, kun on havaittu paikantamaton ääni (ei esimerkiksi tiedetä, kuuluuko ääni taivaalta vai maasta), kirjataan vain tarkenne ”ä” – ei sitä, oliko lintu paikallinen vai muuttava. Tällöin on kyse edellä mainitusta kolmannesta liikkumisluokasta “muu”.

Tarkenteita ”rev” (reviiri) ja ”pysrev” (pysyvä reviiri) suositellaan käytettäväksi muiden tilojen rinnalla silloin, kun havainnoija on pystynyt toteamaan linnun tai lintujen käyttäytymisestä jotain muutakin pesimäaikaiseen reviiriin viittaavaa kuin sen, että koiras on havaittu yhtenä päivänä laulavana (Ä) lajille sopivalla pesimäpaikalla. Reviiritulkinta voi perustua esimerkiksi laulun lisäksi aktiiviseen varoitteluun (var), kummankin sukupuolen havaitsemiseen tai useana päivänä todettuun lauluun. Lisätietoissa kannattaa kertoa, mihin reviiritulkinta perustuu. Yhtenä päivänä sopivalla paikalla havaittu laulava lintu kannattaa kirjata ”p, Ä”. ”rev” –merkintä ei tuo tällaiseen havaintoon lisäarvoa.

Tilakentät, tarkenteet ja niiden merkitys

p paikallinen
m muuttava
kiert kiertelevä
kontr kontrolloitu = aiemmin rengastettu lintu, joka on rengastustapahtuman yhteydessä pyydystetty uudelleen ja linnun rengas on luettu. Ilmaisua voidaan käyttää myös silloin, kun rengas on onnsituttu lukemaan lintua pyydystämättä.
kuollut kuollut = lintu on löydetty kuolleena. Mikäli lintu havaitaan elossa, mutta se kuolee havainnoinnin aikana (esimerkiksi saalistuksessa), käytetään tilaa ”p” ja kirjataan lisätietoihin linnun kohtalo
lask laskeutuva = lintu saapui paikalle (muualta) ja laskeutui paikalliseksi
nous nouseva = paikalla paikallisena ollut lintu nousi ja poistui alueelta
pysrev pysyvä reviiri = samalla paikalla on todettu reviiriin viittaavaa käytöstä useina eri päivinä
pyyd pyydystetty = pyydystetty lintu, jota ei ole jostakin syystä rengastettu
reng rengastettu = lintu on saatu kiinni ja rengastettu
rev reviiri = linnun tai lintujen käyttäytyminen viittaa reviiriin paikalla
rumm rummutus = käytetään vain tikoilla ilmaisemaan soidinrummutusta. Ei käytetä esimerkiksi ruokailunaputtelusta
var varoitteleva = käytetään vain silloin, kun lintu / linnut varoittelevat ja käyttäytyvät hermostuneesti
yöm yömuuttajia = käytetään kuvaamaan yöaikaan muuttaneita lintuja, jotka on vain kuultu. Katso tarkemmin merkintäsuositus, kohta 4.7.3.
Ä laulava
ä ääntelevä
Än laulava lintu, joka myös nähty
än ääntelevä lintu, joka myös nähty
p_vll paikallinen vesilintulaskenta = erikoismerkintä, jota käytetään silloin, kun tietystä pisteestä on laskettu ja kirjattu kaikkien paikallisten vesilintulajien yksilöt

Lintujen lentosuunnat (= suunta mihin lintu meni)

N pohjoinen
NNE pohjoiskoillinen
NE koillinen
ENE itäkoillinen
E itä
ESE itäkaakko
SE kaakko
SSE eteläkaakko
S etelä
SSW etelälounas
SW lounas
WSW länsilounas
W länsi
WNW länsiluode
NW luode
NNW pohjoisluode

Sektorisuunnat

N-E pohjoisen ja idän välille
N-W pohjoisen ja lännen välille
S-E etelän ja idän välille
S-W etelän ja lännen välille