Helsingin Sanomissa virheellistä tietoa laulujoutsenesta

Laulujoutsen. Kuva: Pekka Komi

Helsingin Sanomien laulujoutsenen runsastumista koskeneessa 7.4.2020 julkaistussa artikkelissa oli virheitä. Teimme joidenkin artikkelin väitteiden osalta faktantarkistuksen.

 

Kannan koko syksyisin on jo peräti sadantuhannen linnun luokkaa.

Syksyn laulujoutsenkanta on lokakuussa tehdyissä inventoinneissa arvioitu noin 70 000 yksilöksi.

Lisätietoja: https://www.birdlife.fi/tapahtumat/joutsenbongaus/tuloksia/

 

Viimeisten neljän vuosikymmenen aikana vesilintulajeista ovat laulujoutsenen lisäksi runsastuneet ainoastaan sinisorsa ja kuikka.

Vaikka Suomen vesilintukannat ovat voimakkaasti vähentyneet ja lajit uhanalaistuneet erityisesti elinympäristöjen tilan heikkenemisen vuoksi, on neljän vuosikymmenen tarkastelujaksolla myös muita selvästi runsastuneita vesilintulajeja eli edellisten lisäksi kyhmyjoutsen, merihanhi, kanadanhanhi, valkoposkihanhi, ristisorsa, harmaasorsa, uivelo, kaakkuri ja pikku-uikku.

Lisätietoja: https://www.eea.europa.eu/themes/biodiversity/state-of-nature-in-the-eu/article-12-national-summary-dashboards/breeding-population-and-distribution-trends

 

Joutsenista on aiheutunut yksittäiselle viljelijälle Pietolan mukaan jopa kymmenien tuhansien eurojen tappiot. Tähän asti korvauksia ei ole kovin paljon maksettu. Maatalouden helpotukseksi asiaan on tulossa muutos, kun luonnonsuojelulaki uudistuu.

Suomessa on jo olemassa järjestelmä, jolla korvataan rauhoitettujen lintujen maataloudelle aiheuttamat vahingot. Maksettavat avustukset perustuvat ympäristöministeriön päätökseen rauhoitettujen harvinaisten eläinten tuottamien vahinkojen korvaamiseksi maksettavista avustuksista (1626/1991).  Kaikkiaan esimerkiksi vuonna 2018 maksettiin korvauksia lintujen maataloudelle aiheuttamista vahingoista yli 1,4 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa korvauksia tullaan todennäköisesti maksamaan samaan tapaan kuin nykyään. Sen sijaan järjestelmän säädösperustaa ollaan muuttamassa osana luonnonsuojelulakia eli korvauksista tultaisiin tulevaisuudessa säätämään lailla eikä ympäristöministeriön päätöksellä, kuten tähän asti. Laulujoutsenen aiheuttamista maatalousvahingoista on haettu ja maksettu korvauksia vuosittain yhteensä keskimäärin noin 16 000 euroa. Yksittäisestä vahingosta korvausta on keskimäärin maksettu reilu 2 500 euroa.

Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Rauhoitetut_lajit/Rauhoitettujen_lajien_aiheuttamat_vahingot

 

Joutsenten massiivisen määrän on arveltu olevan syynä metsähanhikannan taantumiselle Suomessa.

Arveluja on esitetty, mutta aineistot eivät tue laulujoutsenen vaikutusta metsähanhikantaan. Joutsenten ja metsähanhien yhteiselosta paras aineisto on Pentti Rauhalan tekemät selvitykset Kemin alueella, jossa laulujoutsen runsastui jo vuosikymmeniä sitten. Seurannan mukaan laulujoutsenen lisääntyminen alueen soilla ja niiden yhteydessä olevilla järvillä ei vaikuttanut metsähanhien määrään. Kahdeksalla aapasuolla pesi 1980-luvun alussa kaksikymmentä metsähanhiparia ja kaksi joutsenparia. 20 vuotta myöhemmin pesivien hanhien määrä oli jokseenkin sama, mutta joutsenpareja oli seitsemän. Myös muiden vesilintujen määrä pysyi tutkimusalueella ennallaan.

Metsähanhen vähenemisen vuoksi lajille on laadittu kansainvälinen kannanhoitosuunnitelmaSuunnitelman mukaan metsähanhen vähenemisen syynä on kannan liika metsästysverotus. On ilmeistä, että metsästys ja laiton tappaminen ovat vaikuttaneet huomattavasti sekä aikuisten että nuorten lintujen elossasäilymiseen. Suomen osalta tilanne on parantumaan päin, koska metsähanhen metsästys on ollut jo muutaman vuoden ajan kielletty valtaosassa maata ja alustavien tietojen mukaan metsähanhikanta on vahvistunut.