Päämuuttoreittien päivitys 2022

22.9.2022

Tälle sivulle on koottu aineistoa lintujen päämuuttoreittien luonnoskarttojen tarkistamista varten. Sivu ei ole julkinen.

Tausta

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa ilmestyi toukokuussa 2014. Selvityksen perustana olivat vuosina 2006-2013 Tiira-lintutietopalveluun tallennetut havainnot, alueelliset muuttoreittiselvitykset sekä alueellisten asiantuntijoiden näkemykset muuttoreittien sijainnista. Reiteissä keskitytään suurikokoisten lajien valoisaan aikaan tapahtuvaan muuttoon. Valoisaa aikaa selvästi laajemmalle alueelle hajaantuvaa yömuuttoa ei reiteillä kuvata.

Tänä vuonna tehdään päivitys reitteihin. Päivityksen lisäselkärankana toimii edellisten 8 vuoden aikana saatu lisätieto ja –aineisto. Tarkastelussa on käytetty Tiiran 15 vuoden aineistoa (vuodet 2007-2021), mikä sisältää noin 19 miljoonaa havaintoa.

Reitteihin on tehty päivitysehdotuksia Tiiran havaintoaineiston ja edellisestä raportista vuosien varrella saatujen korjausehdotusten perusteella. Lisäksi on käytetty hyväksi joitakin satellittiseuranta-aineistoja ja alueellisia päämuuttoselvityksiä. Edellisen selvityksen mukaisesti päämuuttoreiteiksi määritellään vain alueita, joilla valtakunnallisesti merkittäviä määriä muuttaa säännöllisesti.

Luonnoksissa on odotetusti varsin vähän merkittäviä muutoksia, mutta pieniä tarkennuksia on varsin paljon.  Karttaluonnokset ovat tämän sivun kautta alueellisilla muuttoasiantuntijoilla ja lintuyhdistyksillä kommenteilla. Lopulliset päivitetyt kartat laaditaan kommenttien perusteella. Päivitetyt kartat tulevat BirdLife Suomen sivuille paikkatietoaineistona muun muassa maan- ja merenkäytön ammattilaisten käytettäväksi, ja tätä kautta lintujen suojelua edistämään. Päivitetyt kartat toimitetaan myös ympäristöministeriöön.

Korjausehdotukset reittiluonnoksiin tulee laittaa 17.10. mennessä sähköpostitse Teemu Lehtiniemelle (etunimi.sukunimi@birdlife.fi). Korjaukset mieluiten visuaalisina – esimerkiksi paint-ohjelmalla tai muulla vastaavalla karttojen päälle korjattuina viivoina (lataa kartta koneelle, avaa ohjelma ja piirrä), voit myös vaikka tulostaa kartan, piirtää korjauksen kynällä ja skannata / valokuvata muutosehdotuksen sähköpostin liitteeksi. Oleellista on, että ehdotus on selkeä. Kirjoita sähköpostiin myös perustelut ehdottamallesi muutokselle.

Ohjeita karttojen arviointiin ja kommentointiin

Päämuuttoreitin sijaintia arvioidessa ja havaintoaineistoa tulkittaessa on oltava erityisen huolellinen, koska siihen vaikuttavat monet tekijät.

  • Mistä päämuuttoreitti kulkee suhteessa havainnointipaikkaan?
    • Reittiä ei tule määritellä havainnointipaikan mukaan, vaan lintujen pääasiallisen muutoväylän mukaan. Päämuuttoreitti voi kulkea varsin kaukanakin  havainnointipaikasta.
    • Vaikka osa linnuista menisikin havainnointipaikan läheltä, ei se ole päämuuttoreitillä, jos valtaosa linnuista menee tiettyä reittiä kaukana havainnointipaikasta
    • Hyvissä olosuhteissa voi nykykaukoputkilla pystyä havaitsemaan muuttavia lintuja hämmästyttävän kaukaa. Karkeita esimerkkejä havaittavuudesta:
      • Kurki: suuret parvet näkyvät hyvin 10 kilometrin etäisyydellä, havaittavissa jopa yli 20 kilometrin etäisyydellä
      • Hanhet: suuret parvet havaittavissa jopa yli 15 kilometrin etäisyydeltä
      • Vesilinnut: suuret parvet havaittavissa yli 10 kilometrin etäisyydeltä
  • Ovatko määrät tietyllä havaintopisteellä säännöllisesti suuria,
    • päämuuttoreittiä ei ole alue, jossa nähdään satunnaisesti suuria määriä.
    • merkittävänä määränä voidaan karkeasti pitää määriä, jotka ovat vähintään 25 – 30 % hyvän muuttopäivän päivän valtakunnallisesta maksimista (tässä kuitenkin laji- ja aluekohtaisia tulkintaeroja)
    • Erityisesti keväisin pohjoiseen mentäessä useiden lajien yksilömäärät pienenevät, minkä vuoksi jossakin vaiheessa valtakunnallisesti tärkeä muuttuu alueellisesti tärkeäksi. Syksyllä reitit vastaavasti vahvistuvat etelää kohti.
  • Liittyykö havaintoaineistoon jotain puutteita?
    • Onko tarkkailu satunnaista, staijataanko läpi päivän vai osan päivästä? 
      • Lyhytaikaiset jaksot voivat myös osoittaa reitin kulkua, vaikka kokonaismäärä jääkin koko päivän tarkkailluista kohteista.

Reittejä on mahdotonta määritellä täysin tarkasti tietystä kohdasta kulkeviksi (erityisesti ulkomerellä), mutta pyritään kuitenkin mahdollisimman suureen tarkkuuteen.

Havaintoaineiston merkittävimpiä puutteita

Havaintoaineisto on puutteellinen monien alueiden osalta sisämaasta. Havainnointi keskittyy tietyille alueille, joiden välillä voi olla laajojakin alueita, joilla ei havainnoida. On kuitenkin perusteltua olettaa muuton menevän alueiden välillä.

Havainnointiaineistoa, joka osoittaisi, mistä päämuuttoreitit menevät Ahvenanmaan mantereella sekä maakunnan pohjoisosien merialueilla ja saaristomerellä, ei juurikaan ole (koskee useita lajeja). Mistä esimerkiksi petolintujen päämuuttoreitit etelärannikon ja Ahvenanmaan välillä kulkevat. Kuinka tärkeä ja kuinka monelle petolinnulle on Kustavin kautta kulkeva reitti? – ja mistä se menee? Meneekö alueelta varspushaukan päämuuttoreitti keväällä?

Suomenlahden itäosista on niukasti ulkosaariston havaintoja jotka kertoisivat siitä, missä määrin mm. arktisia vesilintuja muuttaa ulkomerellä Haapasaarten tasolla ja eteläpuolella.

Yleisiä huomioita kartoista ja lajitesteistä

  • Kartan saa näkyviin klikkaamalla kunkin lajin vuodenaika -linkkiä
  • Kartoilla on esitetty vuonna 2014 julkaistut reitit mustalla reunaviivalla ja uudet reitit punaisella “maalauksella”.
  • Kartoille on lisäksi plotattu Tiiran suurimmat muuttajamäärät (lajikohtaisesti aineiston perusteella valituilla minimi raja-arvoilla) vuosina 2007-2021 siten, että pisteen harmaan tummuus ilmentää sitä, kuinka useasti raja-arvo on kyseisessä pisteessä ylitetty.
  • Lajin ja vuodenajan jälkeen hakasulkeissa oleva teksti kuvaa havaintoaineistosta kartoille plotattujen havaintoilmoitusten minimiyksilömäärän (esim. min 200 m = vähintään 200 muuttavaa) .
  • Lähtökohtaisesti karttoihin on plotattu vain muuttavia lintuja koskevat havainnot. On kuitenkin huomattava, että plottaus sisältää myös sellaiset ilmoitukset, joissa tila-kenttään on kirjattu ainoastaan suunta, koska osa harrastajista jättää muuttavista muuttava-tilan (m) kirjaamatta. Tämän vuoksi osa plotatuista havainnoista liittyy paikallisten yksilöiden liikkeisiin mm. ruokailualueiden ja yöpymispaikkojen välillä.
  • Karttoihin on rannikkoalueille (erityisesti Suomenlahdelle) plotattu joitakin havainnointipaikkoja tähti-merkinnöin. Niiden on tarkoitus auttaa reitin kulkemisen arvioinnissa.
  • Kartoissa on näkyvillä 10 km x 10 km ruudukko, jonka tarkoituksena on auttaa havaintopisteiden ja muuttolinjan välisen etäisyyden arviointia.
  • Kartoilla on esitetty vain päämuuttoreitit. Vuoden 2014 raportissa esitettyjä ”rintama- ja suuntanuolia” ei ole luonnoskartoissa esitetty.
  • Suomen rajojen ulkopuolisilta osin kartat ovat viitteellisiä, eikä niihin kannata kiinnittää huomiota.
  • Karttoja voi zoomata. Niissä on varsin suuri resoluutio, mikä mahdollistaa arvioinnin varsin tarkkaan.

Lajikohtaiset luonnoskartat

Laulujoutsen

Kevät: Kaakkois-Suomen kautta menevää (pienessä määrin myös pikkujoutsenen käyttämää) reittiä ei enää katsottaisi valtakunnalliseksi päämuuttoreitiksi suhteellisen pienten määrien vuoksi. Pohjanlahden rannikon reittiä on kavennettu Merenkurkusta ja pidennetty alkamaan kauempaa etelästä. [min 200 m]

Syksy: Pohjanlahden reittiä on pidennetty lounaan suuntaan alueelle, mistä muutto suuntautuu ulkomerelle. Lisätty sisämaan muuttoreitti Jyväskylän kautta Tampereelle ja edelleen Varsinais-Suomeen. [min 250 m]

Pikkujoutsen

Kevät: reitti poistetaan. Suomen pikkujoutsenmäärä ovat olleet jo pitkään pieniä.

Metsähanhi

Kevät: Pohjanlahden reittiä pidennetty etelään Selkämerelle ja Ahvenanmaalle satellittiseurannassa olleiden taigametsähanhien aineiston perusteella (kiitos Antti Piiroselle). Kaakkois-Suomen (tundrametsähanhen) reitti laajennettu alkamaan Uudeltamaalta. Reitti käsittää sekä lintujen saapumisen Suomeen että poistumisen Venäjälle. HUOM! Metsähanhen kevätmuuttoreitin määrittely on tällä hetkellä hyvin haastavaa, koska lintuja ruokailee tuhatmäärin laajalla alueella Varsinais-Suomesta Etelä-Karjalaan. Reitti on katsottu suurimpien muuttajamäärien perusteella kiinnittämättä huomiota paikalliskerääntymiin, vaikka paikalliskerääntymätkin epäilemättä tulevat muutolta… [min 700 m] [toinen kartta, jossa myös paikalliset min 4000]

Syksy: lisätty pohjanlahdelle taigametsähanhien reitti Oulun seudulta selkämerelle. Reittiä tukee sekä havaintoaineisto, että satelliittiseuranta-aineisto. Laajennettu kaakkoista reittiä hieman länteen.[min 1000 m, mukana myös harmaahanhilaji]

Tundrahanhi

Kevät: Kaakkois-Suomen reitti laajennettu alkamaan Uudeltamaalta. HUOM! myös tundrahanhen kevätmuuttoreitin määrittely on hyvin haastavaa, koska lintuja ruokailee tuhatmäärin laajalla alueella Varsinais-Suomesta Etelä-Karjalaan. [min 500 m]

Syksy: reittiä laajennettu hieman länteen. [min 1000 m]

Valkoposkihanhi

Kevät: reittiä laajennettu hieman länteen. Suurten paikallisparvien suuntailmoitukset sotkevat hieman kokonaiskuvaa [min 10 000 m] [toinen kartta min 20 000 m]

Syksy: reittiä laajennettu eteläpäästä hieman lännemmäksi ja kavennettu hieman pohjoispäästä idässä. HUOM! suuria yli 10 000 yksilön paikallisparvia reitin länsipuolella mm. Päijät-Hämeessä. Katsottu kuitenkin, ettei päämuuttoreitti vielä yletä sinne, koska varsinaiset säännölliset muuttajamäärät ovat pieniä päämuuttoreittiin verrattuna. [min 20 000][toinen kartta, jossa myös min 30 000 p]

Sepelhanhi

Kevät: päämuuttoreitti poistettu mantereen päältä Suomen puolelta. [min 25 000 m]

Syksy: Päämuuttoreittiä siirretty aavistuksen idemmäksi sisä-Suomessa. [min 1000 m] [toinen kartta, jossa min 10 000 m]

Haapana

Syksy: haapanalle ei ole edelleenkään määritelty päämuuttoreittiä, koska suuntautuu pääosin Venäjältä Viron rannikolle. Suomessa nähtävät paremmat muutot suuntautuvat yleensä sisämaan kautta lounaaseen, eikä muutto seuraa Suomen rannikkoa. Esimerkiksi Viron Pöösaspeasta laskettiin syksyllä 2019 yli 120 000 muuttavaa haapanaa. [min 1000 m]

Arktiset vesilinnut

Arktisten vesilintujen muuttoreitit käsiteltiin vuoden 2014 raportissa siten, että kaikki runsaat arktiset sukeltajasorsat (alli, mustalintu ja pilkkasiipi) käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena. Nyt pilkkasiipi, mustalintu ja alli on käsitelty kukin erikseen. Kukin lajin kartalla on edellisen raportin arktisten vesilintujen päämuuttokartta. Arktisten vesilintujen muutto siirtyy toisinaan illalla pimeän laskeutuessa korkealle rannikon päälle jo varsin kaukanakin lännessä. Tätä korkealla tapahtuvaa myöhäisilta / yömuuttoa ei ole otettu rajauksissa huomioon.

Alli

Kevät: reittiä siirretty kauemmas rannikosta ja laajennettu hieman etelään. Allille ei ole piirretty reittiä pohjanlahdelle, koska havaintoaineiston mukaan muuttajamäärät ovat pieniä – 15 vuoden aineistossa vain kahdeksan yli 5000 allin muuttoa.  [min 30 000 m]

Syksy: Muutettu allin reitti kulkemaan Suomenlahdella länsilounaaseen, ja eritelty Suomenlahden ylitse Viroon suuntautuva muutto (tapatunee pääosin Suomen rajojen ulkopuolella). Kaksi pohdittavaa kysymystä: kulkeeko allin päämuuttoreitti mantereen osalta Suomen puolella? ja jatkuuko allin pääsyysmuuttoreitti Hangosta saaristomeren etelänreunaa länteen? [min 20000 m] [toinen kartta min 5000 m]

Mustalintu

Kevät: Mustalinnun muutto kulkee keväisin Suomenlahdella samaa reittiä kuin allin muutto. Pohjanlahdella kulkee oma päämuuttoreittinsä, jossa maksimimäärät ovat yli kertaluokkaa Suomenlahtea pienemmät. Arktisten vesilintujen reittiin tehty pieniä muutoksia, kuten poistettu Merenkurkusta Ruotsiin oletettu reitti [Suomenlahti min 20 000 m, pohjanlahti min 5000 m]

Syksy: päämuutto kulkee kaukana Suomen havainnointipisteiden ulkopuolella. Suomessa havaitaan syksyisin hyvin harvoin edes yli 3000 mustalinnun muuttoja. Viron rannikolla syksyn 2019 summa oli noin 900 000 yksilöä.

Pilkkasiipi

Kevät: päämuuttoreitti kulkee Suomenlahdella keväisin selvästi Suomen eteläpuolella. Reitin reuna “raapaisee” vähän Virolahtea. Pohjanlahdella pilkkasiipiä muuttaa enemmän. Muuttoreitti on piirretty Pohjanlahdella samaksi mustalinnun kanssa. [min 2000 m]

Syksy: päämuuttoreitti ei osu Suomeen.

Haahka

Kevät: Suomenlahden reittiä kavennettu hieman ja yhdistetty saaristomeren eteläosan ja Suomenlahden reitit. Pohjanlahden reittiä siirretty aavistuksen kauemmas rannikosta, pidennetty etelästä ja lyhennetty pohjoisesta. [min 1000 m]

Syksy: poistettu saaristomeren pätkäreitti (sitä tukevia tuoreita havaintoja ei oikein ole) – vaikka alueella on epäilemättä todella runsaasti varsinkin koirashaahkaa kesällä. Olisiko  mielekkäämpää jatkaa Suomenlahden syysreittiä saaristomeren eteläosiin kevään tavoin? [min 500 m]

Kuikkalinnut

Kevät: tehty reittiin pieniä muutoksia, kuten kavennuksia sekä Suomen- että Pohjanlahdella. Kommentteja siitä, missä määrin muuttoa menee Raippaluodon ylitse (kiertävätkö pääjoukot meren puolelta), kaivataan. Pitkin Suomenlahden rannikkoa tietyiltä alueilta sisämaahan tapahtuvaa muuttoa ei ole päämuuttoreiteissä kuvattu, kuten ei kuvattu vuoden 2014 raportissakaan [min 500 m]

Syksy: Siirretty reitti Suomenlahdella kauas rannikolta. [min 500 m]

Merimetso

Kevät: kavennettu reittejä. Palautetta toivotaan siitä, missä menee valtakunnallisen päämuuttoreitin raja Pohjanlahdella, kun määrät vähenevät pohjoiseen mentäessä? Pohjoisin suuri pesimäkolonia on Kokkolassa. Onko carbo-merimetsojen kevätesiintyminen ja läpimuutto heikentynyt takavuosikymmenistä? [min 300 m]

Syksy: kavennettu reittejä. [min 1000 m]

Mehiläishaukka

Kevät: tehty reittiin ”kosmeettisia” muutoksia. [min 30 m]

Syksy: lisätty reitti Pohjois-Pohjanmaan rannikolle, laajennettu reittiä Uudenmaan osalta huomattavasti ja hieman Hangon osalta. [min 30 m]

Merikotka

Kevät: jatkettu pohjanmaan reittiä pohjoiseen ja vähän eteläänkin (satelliittimerikotkadatan perusteella, kiitos Hannu Tikkaselle). Kavennettu Merenkurkun laajentumaa. Muutettu hieman sisämaahan suuntautuvaa reittiä. [min 9 m]

Syksy: Pidennetty Suomenlahden reittiä vähän itää kohti. Jatkettu pohjanmaan reittiä pohjoiseen ja lounaaseenkin aina Signilskärin reittiin saakka. Kavennettu Varsinais-Suomesta pois sisämaan ruokailualueilta. Palautetta toivotaan, pitäisikö syysmuuttoreitin kuitenkin katketa saaristomeren pohjoisosiin, koska alueella talvehtii paljon merikotkia (vuoden 2014 lähestymistapa)? [min 9 m]

Varpushaukka

Kevät: tehty reitti Porkkalasta sisään. [min 100 m]

Syksy: yksinkertaistettu hieman vanhoja reittejä. [min 100 m]

Hiirihaukka

Kevät: tehty reitteihin pieniä yksinkertaistuksia. [min 30 m]

Syksy: tehty reitteihin pieniä tarkennuksia. Palautetta toivotaan, mitä tehdä reitille Varsinais-Suomen osalta, koska havaintoaineistoa reitin sijoittumisesta ei juurikaan ole (merkittäviä muuttajamääriä vain Björkbodasta). Havaintoaineiston perusteella reitti päättyisi Hankoniemelle. [min 80 m]

Piekana

Kevät: pidennetty reittejä. Isoin muutos P-Pohjanmaalla, jossa reittiä laajennettu merelle alueellisen päivityksen mukaisesti. Lisätty osio Laatokan pohjoispuolelta Joensuuhun. [min 30 m]

Syksy: Tehty reitteihin pieniä pidennyksiä / viilauksia. [min 30 m]

Maakotka

Kevät: tehty pientä viilausta Hailuodon reittiin. [min 4 m]

Syksy: pidennetty Iin reittiä. Lyhennetty lännestä Suomenlahden rannikon reittiä. Palautetta toivotaan, miten Suomenlahden reitin tulisi edetä lännessä, sillä havaintoaineiston perusteella reitti pitäisi katkaista hankoniemelle (vrt. hiirihaukka). [min 4 m]

Kurki

Kevät: tehty pieniä kavennuksia. [min 1000 m]

Syksy: siirretty painopistettä aavistuksen idemmäksi. Lyhennetty pohjoisesta. [min 5000 m]