Kanalintukannat vaarassa – metsästysajat palasivat 1960-luvulle

Metso. Kuva: Jyrki Mäkelä

Kanalintukannat kääntyivät kesällä 2018 ilahduttavaan nousuun kolmen poikkeuksellisen huonon vuoden jälkeen, ja kasvu on jatkunut myös tänä vuonna. Riistakolmiolaskentojen mukaan Suomen metsokanta on nyt 17 prosenttia, teerikanta 9 prosenttia ja pyykanta 13 prosenttia suurempi kuin 2000-luvulla keskimäärin. Kannoissa on kuitenkin suurta alueellista vaihtelua, ja monin paikoin eteläisessä Suomessa kannat ovat edelleen heikot tai laskevat. Erityisen vahvoista kannoista voidaan puhua vain rajoitetuilla alueilla Pohjois-Suomessa.

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä  kanalintujen metsästysajat ovat tänä vuonna paikoin jopa kaksinkertaiset tai lähes kaksinkertaiset siihen nähden, mitä ne ovat kertaakaan olleet vuoden 1975 jälkeen. Metson, teeren ja pyyn metsästys jatkuu suuressa osassa Suomea 10.12. asti. Lisäksi laajalla alueella sallittaan teeri- ja jopa metsokoiraiden metsästys niiden elinkierron hankalimpaan aikaan tammikuun lopussa. Neljän viime vuosikymmenen ajan kanalintujen metsästyskausi on päättynyt viimeistään lokakuun lopussa.

BirdLife pitää päätöstä kestävän metsästyksen vastaisena ja kanalintukantojen suotuisan kehityksen vaarantavana. Metsästysajan pidennys on erityisen haitallista, koska metsästys kohdistuu enenevässä määrin yksilöihin, jotka selviäisivät hengissä seuraavaan lisääntymiskauteen. Talviaikainen koiraiden pyynti lisää myös soitimen toiminnan kannalta tärkeiden alfaurosten kuolleisuutta.

Metson ja teeren metsästysaika on tänä metsästyskautena enimmillään 102 päivää. Tätä pidemmän metsästysajan löytääkseen joutuu palaamaan 50 vuotta taaksepäin – vuoteen 1969. Tuolloin kanalintukannat olivat kuitenkin huomattavasti nykyistä vahvemmat. Esimerkiksi metson on arvioitu taantuneen 60 prosenttia 1960-luvulta 1980-luvulle. Myös metsästystä helpottava metsäautotieverkosto oli silloin huomattavasti nykyistä harvempi.

Hallitusohjelmassa luvataan, että ”riistakantoja hallitaan kestävästi”. Maa- ja metsätalousministeriön päätös merkitsee kuitenkin paluuta menneeseen aikaan, jolloin päämääränä oli kestävyyden sijaan metsästyssaaliin ja metsästysmahdollisuuksien maksimoiminen.

Myös esimerkiksi Lieksan riistanhoitoyhdistys arvosteli kovin sanoin ministeriön esitystä metsästysaikojen pidentämiseksi.

BirdLife vaati ministeriön esitystä koskeneessa lausunnossaan sekä metsästysrajoitusalueiden laajentamista että metsästysaikojen huomattavaa lyhentämistä kautta linjan. Kanalintujen metsästysajan pitäisi pääsääntöisesti päättyä viimeistään 31.10. Talviaikaista metsästystä ei pidä sallia missään. Ministeriö teki kuitenkin päätöksen alkuperäisen esityksensä mukaisena.