Kanalintukantojen huippu taittumassa – metsästysaikoja lyhennettävä

Metso. Kuva: Jyrki Mäkelä

BirdLife Suomi pitää metsästysvuodeksi 2020-21 säädettyjä kanalintujen metsästysaikoja kestävän metsästyksen vastaisina ja kanalintukantojen suotuisan kehityksen vaarantavina.

1970-luvulta lähtien metsäkanalintujen metsästys – Tunturi-Lapin riekonpyyntiä lukuun ottamatta – on päättynyt viimeistään lokakuun lopussa. Vuonna 2018 säädetyn uuden metsästysasetuksen myötä metsäkanalintujen metsästysaikoja on voitu kannanvaihteluaallon suotuisissa vaiheissa jatkaa aina joulukuulle asti ja myös tammikuinen metsojen ja teerien koiraslintujen metsästys on mahdollista erityisen hyvinä kanalintuvuosina.

BirdLifen mielestä kanalintujen metsästysaikoja ei olisi pitänyt pidentää lainkaan metsästysasetuksen muutoksella, vaan metsästyksen tulisi loppua hyvinäkin vuosina lokakuun loppuun mennessä. Nykylainsäädännön sallimia kanalintujen poikkeuksellisen pitkiä metsästysaikoja ei tule käyttää kuin aivan poikkeuksellisina huippuvuosina. Tavanomaisen kannanvaihtelun vuosina metsästysaikojen on oltava yhdenmukaiset aiempien käytäntöjen kanssa. Kahtena viime vuonna annettujen asetusten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että pidennetyistä metsästysajoista on tulossa vallitseva käytäntö.

Ensimmäisen kerran viime vuosikymmeniä merkittävästi pidempi metsästysaika sallittiin vuosi sitten kanalintukantojen nousuvuonna. Tälle vuodelle metsästysaikoja pidennettiin entisestään, vaikka kanalintukantojen huippu on jo saavutettu ja monin paikoin kannat kääntyivät laskuun. Voimakkain metsästysverotus on mahdollista vain kantojen voimakkaan kasvun vaiheessa verotuksen kohdistuessa pääosin nuoriin lintuihin. Kannan saavutettua huippunsa, on metsästysverotusta jo rajoitettava ja varauduttava kantojen vähenevään suuntaukseen. Alenevan kannan vaiheessa metsästyksen tulee olla hyvin maltillista.

Metson ja teeren metsästysaika on tänä metsästyskautena enimmillään 104 päivää. Tätä pidemmän metsästysajan löytääkseen joutuu palaamaan vuoteen 1969. Tuolloin kanalintukannat olivat kuitenkin huomattavasti nykyistä vahvemmat. Esimerkiksi metson on arvioitu taantuneen 60 prosenttia 1960-luvulta 1980-luvulle. Myös metsästystä helpottava metsäautotieverkosto oli silloin huomattavasti nykyistä harvempi.

Lajikohtaiset huomiot

Metsotiheydet ovat monilla alueilla jo kääntyneet laskuun, eikä tavanomaista pidempiä metsästysaikoja tulisi sallia.

Teerikanta on pysynyt suhteellisen vakaana ja kannan kasvu vaikuttaisi tasaantuneen, eikä 2000-luvun huipputiheyksiä saavutettu. Metson tavoin myöskään teeren pitkät metsästysajat eivät ole perusteltuja kannankehityksen tasaannuttua.

Pyykanta on laskenut viime vuodesta koko maan tasolla yli 15 prosenttia. Pyyn metsästysaikaa on rajoitettava erityisesti heikon kannan alueilla, mutta kannankehityksen tässä tilanteessa missään ei tule sallia yli kahden kuukauden metsästysaikaa.

Riekon metsästyksen kieltäminen suuressa osassa Suomea on oikea ratkaisu riekkokannan pitkäaikaisen kannankehityksen valossa. Riekkokannat ovat olleet poikkeuksellisen heikot Ylä-Lapissa jo yli 10 vuoden ajan, joten riekon metsästystä olisi rajoitettava myös Ylä-Lapissa. Myös ilmastonmuutoksen uhkaaman ja puutteellisesti tunnetun kiirunan metsästystä tulisi rajoittaa.

BirdLife Suomen kritisoi lausunnoissaan pidennettyjä metsästysaikoja

Lausunnossaan BirdLife vaati metsäkanalintujen metsästysaikojen merkittävää lyhentämistä ministeriön esityksestä. Metsäkanalintujen metsästysajat päätettiin kuitenkin alkuperäisen esityksen mukaisesti.

Kanalintujen metsästysaikojen yleistä pidentämistä on tarkemmin kritisoitu BirdLifen edellisvuotisessa lausunnossa.