Elonkirjo hupenee – luontokato vaatii nopeita toimia
Mediatiedote 24.3.2023
Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Suomen komitean jäsenorganisaatiot esittävät tavoitteita seuraavaan hallitusohjelmaan.
Suomen seuraavan hallitusohjelman keskeiseksi päämääräksi tulee ottaa YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan sopimuksen vastikään hyväksyttyjen tavoitteiden toteuttaminen, esittävät Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen komitean jäsenorganisaatiot eduskuntapuolueille ja keskeisille vastuuministeriöille. Uudet tavoitteet hyväksyttiin Montrealin luontokokouksessa joulukuussa 2022.
Tärkeintä on lisätä luonnonsuojelun rahoitusta, suojelualueita ja luonnonhoitoa. ”Päätavoite on selvä: elonkirjon hupenemisen pysäyttäminen. Luontokadon ratkaisu edellyttää toimia niin kotimaassa kuin kansainvälisesti”, sanoo Suomen IUCN-komitean puheenjohtaja, dosentti Matti Nummelin.
”On rohkaisevaa, että YK:ssa on äskettäin hyväksytty kaksi merkittävää kansainvälistä luontosopimusta: Maaliskuussa hyväksyttiin Aavan meren suojelusopimus ja joulukuun lopussa Montrealin luontokokouksen globaalit tavoitteet. Tämä kertoo siitä, että maailman maat ovat valmiita pysäyttämään elonkirjon hupenemisen maapallolta. Tämä velvoittaa myös Suomea toimiin”, Nummelin perustelee. ”IUCN:n kumppanuuden kautta Suomella olisi mahdollisuus olla kokoaan suurempi kansainvälinen vaikuttaja järjestämällä vuonna 2024 IUCN:n korkean tason Leaders Forum”.
Elonkirjon suojelu hyödyttää monin tavoin
Seuraavan hallituksen on vahvistettava luonnonsuojelun rahoitusta. Sitä vaatii myös Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola: ”Meillä on toimintaan tarvittava tieto luontokadosta ja sen ratkaisuista. Luonnon tilan parantaminen tuo myös työtä ja tuloja maaseudulle.”
Hallitusohjelmaan järjestöt esittävät, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 30 prosenttia Suomen luonnosta on suojeltu ja että yhtä suuri osa heikentyneistä ekosysteemeistä on ennallistamisen kohteina. On myös kiireellisesti varmistettava hoitotoimet uhanalaisten lajien elvyttämiseksi ja suojelemiseksi. Tämä kaikki edellyttää lukuisten lakien ja säädösten laadintaa ja päivittämistä.
”Tuhannet lajit uhkaavat hävitä Suomessa, mikäli emme tee tarvittavia päätöksiä muuttaaksemme kehityksen suuntaa”, sanoo Natur och Miljön toiminnanjohtaja Camilla Cederholm. ”Biologinen monimuotoisuus on laitettava etusijalle. Tämä on tärkeää, jotta saisimme jatkossakin ruokaa ja lääkeaineita ja jotta planeetallamme vallitsisivat ekologisesti kestävät olosuhteet.”
Lajikadon piti pysähtyä jo kolme vuotta sitten
”Lajikato piti pysäyttää jo vuoteen 2020 mennessä, mutta tässä tavoitteessa epäonnistuttiin”, muistuttaa Korkeasaaren eläintarhan johtaja Sanna Hellström. ”Nyt on korkea aika ryhtyä konkreettisiin ja vaikuttaviin toimiin lajien pelastamiseksi. Suomen lajeista joka kymmenes on uhanalainen ja maailman lajeista jopa miljoonaa uhkaa sukupuutto, jollemme muuta toimintaamme. Uhanalaisuuden lisääntyminen on välttämätöntä pysäyttää ja se on myös mahdollista, kun toimitaan yhteistyössä kansallisesti ja kansainvälisesti.”
”Suomi ei voi vain seurata sivusta luontokadon etenemistä. Esimerkiksi pesimälinnuston tilanne on heikentynyt pitkään, ja lajeista puolet on nykyään huolestuttavaa tilannetta kuvaavalla punaisella listalla”, kommentoi BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.
”Kehittyvissä maissa luontokato ja ilmastokriisi vaikuttavat voimakkaimmin kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten jokapäiväiseen elämään”, korostaa WWF Suomen ohjelmajohtaja Anne Tarvainen. ”Suomen tulee kantaa vastuunsa ja tukea kehitysmaiden luonnon monimuotoisuuden suojelua kehitysyhteistyövaroin. Kehitysyhteistyömäärärahojen lisäys on yksi Montrealin luontokokouksen keskeisimmistä tavoitteista, joka oli neuvotteluissa erityisen tärkeä kehitysmaille, jotta heillä on edellytyksen uusien tavoitteiden toimeenpanoon.”
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN (The International Union for Conservation of Nature) on valtiojäsenten sekä kansalaisjärjestöjen ja ei-valtiollisten organisaatioiden muodostama verkosto. Se edistää luonnonsuojelua ja luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä. IUCN:n tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja hyödyntää luonnon tarjoamia keinoja köyhyyden pysäyttämisessä ja ilmastomuutoksen torjumisessa. Suomi on myös IUCN:n valtiojäsen.
LISÄTIETOJA
suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 010 406 6205, teemu.lehtiniemi(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry