Lintujen talviruokinta

Pikkuvarpunen ja sinitiainen. Kuva: Petri Vainio

Lintuja voi auttaa ruokkimalla niitä talvella. Samalla lintuja pääsee tarkkailemaan helposti ja pihalle saa mukavaa vipinää.

Ruokinta on paitsi hauska harrastus, myös lintujen kannalta tärkeää. Suomen pesimälajeista huomattava osa katsoo paremmaksi muuttaa talveksi etelään, mutta loput sinnittelevät talven yli Pohjolan pakkasissa.

Talviruokinnan merkitys

Suomen runsaasta 240 pesimälajista noin 70 jää sinnittelemään meille talveksi. Kylmyys, lyhyt valoisa aika, lumi ja jää heikentävät lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia. Talvehtiminen pesimäseuduilla voi kuitenkin olla linnuille turvallisempaa kuin raskaalle ja vaaralliselle muuttomatkalle lähteminen.

Ihmisen tarjoama talviruokinta auttaa monen talvehtivan linnun selviytymisessä kevääseen. Paljon energiaa sisältävä ruoka auttaa lintuja kestämään koviakin pakkasia. Esimerkiksi sinitiainen joutuu tankkaamaan moninkertaisesti oman painonsa verran ruokaa selvitäkseen hengissä pakkasyön yli. Lisäksi talven aikana hyvin ruokaa saaneet linnut ovat paremmassa kunnossa keväällä pesimäajan kynnyksellä.

Talviruokinnan vaikutukset näkyvät linnustossamme: talitiainen, sinitiainen ja viherpeippo ovat runsastuneet moninkertaisesti viime vuosikymmenten aikana ilmeisesti paljolti talviruokinnan vuoksi. Ruokintojen ansiosta myös yhä useampi mustarastas pystyy talvehtimaan Suomessa. Talviruokinta lienee vaikuttanut myös pikkuvarpusen runsastumiseen.

Talviruokinnalla käyvä lajisto on runsastunut viime vuosina, ja ruokintaa hyödyntävät yhä enemmän myös puukiipijä, tikli, pikkukäpylintu, pyrstötiainen ja käpytikka. Takatalven iskiessä ruokinnalla näkee myös kevätmuutolta kotiutuneita punarintoja, kottaraisia, peippoja ja järripeippoja. Metsälinnuistamme kuusitiainen, hömötiainen, töyhtötiainen ja närhi varastoivat ruokaa talven varalle jo syksyllä, mutta vierailevat myös ahkeraan ruokintapaikoilla kovien pakkasten aikaan.

Uhanalaisista lajeista valkoselkätikka on saanut apua metsiin viedyistä läskinpaloista. Valkoselkätikka ja lukemattomat muut metsälintulajimme kärsivät sopivien ruokailu- ja pesimäalueiden puutteesta. Syynä on linnuille luontaisen monipuolisen metsäluontoympäristön häviäminen ja köyhtyminen.

 

Talviruokinta-sivuilla käytetyt lähteet:

Ison-Britannian BirdLifen (RSPB) verkkosivut (www.rspb.org.uk)
Lasse J. Laine 2004: Lintuharrastajan opas. – Otava.
Lintulaudan vieraita. – Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin julkaisu.
Solonen, Tapio 2001: Talviruokinta tavaksi tai sitten ei. – Linnut-lehti 36(4): 6–9. BirdLife Suomi ry.