Suomen 4. lintuatlas 2022–2025

Silkkiuikun pesintä on varmistunut. Kuva: Micha Fager.

Suomen neljäs lintuatlas toteutetaan vuosina 2022–2025. Atlaksessa selvitetään Suomessa pesivien lintulajien levinneisyys vapaaehtoisten lintuharrastajien havaintojen perusteella. Osallistu kirjaamalla omat havaintosi!

 

Mikä lintuatlas?

Lintuatlaksessa selvitetään Suomen pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet vuosien 2022–2025 aikana sekä tutkitaan lajien levinneisyyksissä tapahtuneita muutoksia. Havainnot kerätään aiempien atlashankkeiden tapaan 10×10 kilometrin atlasruuduista. Edellinen atlashanke toteutettiin vuosina 2006–2010, ja sen tuloksiin voi tutustua Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilla.

Tallenna havaintosi!

Osallistu atlakseen kirjaamalla omat havaintosi! BirdLife suosittelee kirjaamaan Atlashavainnot Tiira-lintutietopalveluun muiden havaintojen tapaan. Näin havainnot päätyvät alueellisten lintuyhdistysten havaintoarkistoon sen lisäksi, että ne ovat mukana lintuatlaksessa. Havaintoja voi ilmoittaa atlakseen myös Luomuksen järjestelmistä.

Atlashavainnot tallennetaan Tiiraan muiden lintuhavaintojen tapaan. Jotta havainto on atlashavainto, siihen tulee valita pesimävarmuusindeksi. Kaikki pesimävarmuusindeksillä vuosina 2022–2025 varustetut havainnot tulevat mukaan lintuatlakseen. Ilman pesimävarmuusindeksiä havainto ei tule atlakseen – muista siis kirjata indeksi pesintään viittaavissa havainnoissa!

Atlaksen tulospalvelu

Tulospalvelussa voit seurata lintuatlastietojen kertymistä lajeittain ja atlasruuduittain. Tulospalvelun toimintoja päivitetään kevään mittaan. Lintuatlakseen on ilmoitettu jo tuhansia havaintoja. Pesinnät ovat monin paikoin käynnissä varhain pesintänsä aloittavilla lajeilla. Esimerkiksi tiaiset ja viherpeipot laulavat ja käpytikat rummuttavat. Varmoja pesintöjä on jo todettu mm. pikkukäpylinnulla. Tutustu ja ilmoita omat havaintosi!

Liki reaaliajassa toimiva tulospalvelu kertoo hankkeen etenemisestä ja helpottaa retkeilyn suunnittelua. Tulospalvelusta voit tarkastella, mistä ja millaisia havaintoja atlakseen kertyy. Voit myös suunnata omat retkesi sellaiselle alueelle, jolta havaintoja on kertynyt vähän. Tiirasta havainnot siirtyvät atlaksen tulospalveluun miltei reaaliajassa, kerran vuorokaudessa. Tiirassa salatut havainnot eivät siirry suoraan atlaksen tulospalveluun. Käytäntöön on päädytty lajien pesimisen turvaamiseksi. Salatut havainnot siirrettään atlaksen tulospalveluun pesimäkauden päättymisen jälkeen.

Ainutlaatuinen aineisto

Esimerkki atlasruudusta (704:355 Rautavaara, Älänne)

 

Esimerkki atlasaineiston käytöstä. Kuvassa harmaahaikaran levinneisyyden muutos atlasten välillä.

Lintuatlaskartoitus on osa luonnon monimuotoisuuden seurantaa ja kansalaistieteen voimannäyttö. Vapaaehtoisten harrastajien korvaamaton työpanos tarjoaa ainutlaatuisen tavan tarkastella Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä ja siinä tapahtuneita muutoksia. Hankkeessa kerättyä uusinta tietoa pesimälinnustosta voidaan yhdistää Suomessa aiemmin kerättyyn mittavaan lintutietoon sekä muuhun ympäristötietoon. Erityisen tärkeän vertailuaineiston tässä hankkeessa muodostavat Suomessa aiemmin toteutetut lintuatlakset (1974–1979, 1986–1989 ja 2006–2010).

Jokainen pesimäaikainen lintuhavainto jokaisesta lintulajista on atlaksessa tärkeä. Erityisen arvokkaita ovat havainnot varmistetuista pesinnöistä (esimerkiksi maastopoikue) sekä havainnot vähän retkeilyiltä atlasruuduilta. Tällaisia ruutuja oli kolmannen atlaksen aineistossa lähinnä saaristossa, rajavyöhykkeellä ja Pohjois-Suomen erämaa-alueilla, mutta myös harvaan asutuissa kunnissa ympäri maan. Tarkastele vähän retkeiltyjä ruutuja kartalla (kolmannen atlaksen aineiston perusteella).

Atlaksen tavoitteena on rohkaista lintuharrastajia muiden linnustonseurantamenetelmien pariin sekä liikkumaan harvoin retkeilyillä alueilla erityisesti pohjoisessa Suomessa. Atlasretkeily on helppo ja antoisa retkeilymuoto, jonka voi mainiosti yhdistää vaikka lomamatkaan, kesämökkeilyyn tai muihin lintulaskentoihin. Atlaksessa hyödynnetään myös muista linnustoseurannan muodoista (mm. maalintujen linja- ja pistelaskennat, vesilintulaskennat) saatavia havaintoja.

 

Yhteistyötahot ja yhteystiedot

Lintuatlaksen toteuttavat yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Hankkeen yhteistyötahoina toimivat Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Metsähallitus. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta.

Valtakunnallisina lintuatlaskoordinaattoreina toimivat Heidi Björklund (Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus) ja Aapo Salmela (BirdLife Suomi).

Lintuatlaksella on oma sähköpostiosoite, josta viestit välittyvät lintuatlaskoordinaattoreille: lintuatlas@luomus.fi

BirdLifen jäsenyhdistysten atlasvastaavat koordinoivat lintuatlaksen etenemistä yhdistyksensä alueella.

Lintuatlaskoordinaattorit Aapo ja Heidi