Suomen 4. lintuatlas 2022–2025

Silkkiuikun pesintä on varmistunut. Kuva: Micha Fager.

Suomen neljäs lintuatlas toteutetaan vuosina 2022–2025. Atlaksessa selvitetään Suomessa pesivien lintulajien nykyiset levinneisyydet vapaaehtoisten lintuharrastajien havaintojen perusteella. Osallistu kirjaamalla omat havaintosi!

Tämä verkkosivu sisältää tuoreimmat tiedot lintuatlashankkeesta. Sivu päivittyy jatkuvasti.

Lintuatlasta esiteltiin Hyvinkäällä 21.11. BirdLifen edustajiston syyskokouksessa. Aapo Salmelan pitämään esitykseen voi tutustua tästä (pdf).

Lintuatlaksessa selvitetään Suomen pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet vuosien 2022–2025 aikana sekä tutkitaan lajien levinneisyyksissä tapahtuneita muutoksia. Havainnot kerätään aiempien atlashankkeiden tapaan 10×10 kilometrin atlasruuduista. Edellinen atlashanke toteutettiin vuosina 2006–2010, ja sen tuloksiin voi tutustua Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilla.

Atlaksen tuloksena syntyy lajien levinneisyysalueiden muutoksista kertovia karttoja. Harmaahaikara on kolmannen atlaksen tulosten perusteella laajentanut esiintymisaluettaan vauhdilla. Kuvakaappaus 3. lintuatlaksesta (Luomus).

 

Ilmoita havaintosi!

Jokainen pesimäaikainen lintuhavainto on atlaksessa tärkeä. Erityisen arvokkaita ovat havainnot varmistetuista pesinnöistä (esimerkiksi maastopoikue) sekä havainnot vähän retkeilyiltä atlasruuduilta.

Atlaksen liki reaaliajassa toimiva tulospalvelu kertoo hankkeen etenemisestä ja helpottaa retkeilyn suunnittelua. Tulospalvelu on tarkoitus avata maaliskuussa 2022. Tulospalvelusta voit tarkastella, mistä ja millaisia havaintoja atlakseen kertyy. Voit myös suunnata omat retkesi sellaiselle alueelle, jolta havaintoja on kertynyt vähän.

Atlaksen tavoitteena on rohkaista lintuharrastajia muiden linnustonseurantamenetelmien pariin sekä liikkumaan harvoin retkeilyillä alueilla erityisesti pohjoisessa Suomessa. Atlasretkeily on helppo ja antoisa retkeilymuoto, jonka voi mainiosti yhdistää vaikka lomamatkaan, kesämökkeilyyn tai muihin lintulaskentoihin.

Atlashavainnot kirjataan Tiira-lintutietopalveluun käyttämällä pesimävarmuusindeksejä. Päivitetty ohje pesimävarmuusindeksien käytöstä päivitetään näille sivuille. Atlaksessa hyödynnetään myös muista linnustoseurannan muodoista (mm. maalintujen linja- ja pistelaskennat, vesilintulaskennat) saatavia havaintoja, jotka kirjataan totuttuun tapaan Luomuksen laji.fi- järjestelmään.

 

Ainutlaatuinen aineisto

Lintuatlaskartoitus on osa luonnon monimuotoisuuden seurantaa ja kansalaistieteen voimannäyttö. Vapaaehtoisten harrastajien korvaamaton työpanos tarjoaa ainutlaatuisen tavan tarkastella Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä ja siinä tapahtuneita muutoksia. Hankkeessa kerättyä uusinta tietoa pesimälinnustosta voidaan yhdistää Suomessa aiemmin kerättyyn mittavaan lintutietoon sekä muuhun ympäristötietoon. Erityisen tärkeän vertailuaineiston tässä hankkeessa muodostavat Suomessa aiemmin toteutetut lintuatlakset (1974–1979, 1986–1989 ja 2006–2010).

 

Yhteistyötahot ja yhteystiedot

Lintuatlaksen toteuttavat yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Hankkeen yhteistyötahoina toimivat Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Metsähallitus. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta.

Valtakunnallisina lintuatlaskoordinaattoreina toimivat Heidi Björklund (Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus) ja Aapo Salmela (BirdLife Suomi).

Lintuatlaksella on oma sähköpostiosoite, josta viestit välittyvät lintuatlaskoordinaattoreille: lintuatlas@luomus.fi

Lintuatlaskoordinaattorit Aapo ja Heidi