Pihabongaus 2021

Keltasirkku. Kuva: Micha Fager.

Pihabongaus järjestettiin 30.–31.1.2021 jo 16. kerran . Yli 23 000 tarkkailijaa ilmoitti havaintoja lähes 16 000 pihalta tai muulta tarkkailupaikalta. Pihabongaukseen osallistuttiin peräti 305 kunnasta. Vain neljä Ahvenanmaalla sijaitsevaa kuntaa jäi tänä vuonna vaille pihabongaajia.

Olosuhteet olivat pihabongausviikonloppuna erinomaiset: koko maassa oli pakkasta ja lunta, minkä johdosta linnut hakeutuivat ruokinnoille.

Edellisten vuosien tapaan tavallisimmat pihabongaajien havaitsemat lajit olivat talitiainen, sinitiainen, harakka ja käpytikka.  Lukumääräisesti eniten laskettiin talitiaisia, keltasirkkuja, sinitiaisia ja pikkuvarpusia.

Käpytikalla ja sinitiaisella hyvä vuosi

Käpytikkoja havaittiin Pihabongauksessa runsaammin kuin koskaan ennen. Erityisesti itäisessä Suomessa käpytikkoja oli selvästi aiempia vuosia enemmän. Myös sinitiainen ja pikkuvarpunen olivat ennätysrunsaita: suuresti yleistyneitä pikkuvarpusia havaittiin nyt jopa kolminkertaisesti ensimmäisiin pihabongausvuosiin verrattuna.

Keltasirkku oli yli kaksi kertaa runsaampi kuin edellisen vuoden Pihabongauksessa. Lauhana talvena 2020 keltasirkut löysivät paremmin ravintoa vähälumisilta pelloilta. Nyt keltasirkut hakeutuivat ruokinnoille paksun lumipeitteen ansiosta. Silti keltasirkkuja nähtiin selvästi vähemmän kuin noin vuosikymmenen takaisina lumisina talvina, mikä kertonee lajin taantumisesta.

Yksi tämän vuoden yllättäjistä oli ruokinnoilla pikkulintuja saalistamassa piipahtava varpushaukka, joita havaittiin enemmän kuin koskaan aiemmin. Harvalukuisista pihavieraista myös pähkinänakkelilla oli hyvä vuosi. Nakkeleita nähtiin erityisesti Itä-Suomessa – lähes yhtä paljon kuin vuoden 2014 vaellussyksyn jälkeen. Pähkinänakkelin runsastuminen Pihabongauksessa johtuu etenkin lajin pesimäkannan vahvistumisesta Kaakkois-Suomessa.

Hömötiainen ja pikkutikka pohjalukemissa

Nopean vähenemisen vuoksi uhanalaiseksi luokitellun hömötiaisen alamäki jatkui: niitä nähtiin nyt viimevuotisia pohjalukemiakin vähemmän, vaikka olosuhteet olivat suosiolliset lajin havaitsemiseksi ruokinnoilla. Hömötiainen on vähentynyt Pihabongauksessa reilun vuosikymmenen aikana noin kolmanneksen. Muutos on ollut suurin Etelä-Suomessa, missä hömötiainen on vähentynyt yli 40 prosenttia. Toista uhanalaista metsätiaista, töyhtötiaista, havaittiin sen sijaan selvästi enemmän kuin vuonna 2020. Silti myös töyhtötiainen on vähentynyt Pihabongauksessa suuresti ja sen runsaus oli edelleen kolmanneksen pitkän ajan keskiarvoa alhaisempi.

Pihabongauksen ensimmäisinä vuosina pikkutikkoja havaittiin yli viisi kertaa enemmän kuin valkoselkätikkoja. Nykyään valkoselkätikkoja havaitaan pikkutikkoja runsaammin. Pikkutikka väheni edellisestä vuodesta lähes viidenneksen ja saavutti kaikkien aikojen pohjalukeman. Vain Pohjois-Suomessa pikkutikkoja nähtiin tänä vuonna viime vuotta enemmän. Lajin runsaus Pihabongauksessa on pienentynyt noin 40 prosenttia reilussa kymmenessä vuodessa – valkoselkätikan havaintomäärät ovat samassa ajassa yli kolminkertaistuneet. Vaikka viimetalvisesta, voimakkaan syysvaelluksen poikimasta valkoselkätikan ennätysesiintymisestä vähän jäätiinkin, oli sen runsaus nyt kaikkien aikojen kolmanneksi suurin.

Vaikka punatulkku säilytti asemansa yhdeksänneksi runsaimpana lajina, niitä havaittiin selvästi keskimääräistä vähemmän. Punatulkun runsaus pieneni noin 30 prosenttia kaikkialla Suomessa. Heikko siemensato lienee ollut syynä punatulkkujen, kuten myös urpiaisten ja vihervarpusten huomattavaan niukkuuteen.

Marjalinnut vähissä

Heikon pihlajanmarjasadon vuoksi marjalintuja, kuten tilhiä ja räkättirastaita, nähtiin hyvin vähän. Marjalintujen pääjoukot eivät jää Suomeen, mikäli marjoja ei ole tarjolla, ja siksi niiden talvikannat vaihtelevat suuresti. Sen sijaan myös marjoja syöviä mustarastaita havaittiin runsaasti erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa. Lauhan syksyn ja alkutalven ansiosta mustarastaita jäi talvehtimaan tavallista enemmän. Mustarastaat käyvät mielellään ruokinnoilla ja selviävät talvesta varsin hyvin, vaikka marjoja ei olisikaan tarjolla.

Marja- ja siemensyöjien puuttuessa keskimääräinen yhdeltä paikalta havaittu lajimäärä jäi tavanomaista pienemmäksi. Pihoilla havaittiin keskimäärin 6,8 lajia (pitkän ajan keskiarvo 7,2 lajia). Keskiarvo on jäänyt alemmaksi vain kolmesti aiemmin. Silti havaittujen lajien kokonaismäärä (108) oli kaikkien aikojen toiseksi suurin – Suomeen oli jäänyt tavallista enemmän vähälukuisia talvehtijoita. Harvinaisimmat Pihabongauksessa havaitut lajit olivat mäntysirkku, pikkusirkku ja töyhtökiuru.

Tulokset kertovat linnuston muutoksista

Vuoden 2021 Pihabongauksen tuloksista kertovassa taulukossa on esitetty 60 runsaimman lajin yksilömäärät (yksilöä / 1000 pihaa). Lisäksi verrataan lajin tämänvuotista runsautta vuosien 2006–2020 keskiarvoon  ja runsauden muutosta jaksojen 2007–2009 ja 2019–2021 välillä.

lajirunsausero keskiarvoon %kannanmuutos %
talitiainen7903-2-4
keltasirkku75788-24
sinitiainen50141719
pikkuvarpunen427156148
viherpeippo1584-50-74
naakka215580
varpunen1324-33-52
harakka1470-14-22
punatulkku1128-286
hömötiainen710-33-34
varis900-16-31
urpiainen369-84-72
närhi710-221
mustarastas10054258
käpytikka6981821
kesykyyhky470-2-17
kuusitiainen384-15-3
tilhi55-95-75
sinisorsa2902-34
töyhtötiainen189-32-35
fasaani197-17-33
vihervarpunen77-77-35
pyrstötiainen25532106
korppi177136
tikli26889313
teeri91-9-50
harmaalokki14-91-79
harmaapäätikka11566209
puukiipijä794157
peippo60-1842
peltopyy43-20-56
räkättirastas8-97-36
varpushaukka5544-3
isokoskelo11814338
telkkä27118
lapintiainen17-27-31
järripeippo50-35136
kuukkeli2516-14
palokärki12-20-34
kalalokki4-80-68
tukkasotka10-51-72
hippiäinen6-48-51
pikkutikka6-37-41
pähkinähakki1232-8
merilokki6-31-47
kyhmyjoutsen9-3168
pikkukäpylintu5-72-19
turkinkyyhky914-38
merikotka122393
tundraurpiainen4-73-80
kanahaukka810-2
pähkinänakkeli1816453
varpuspöllö74213
laulujoutsen3-6922
pyy2-7117
punarinta72373
valkoselkätikka793260
nokkavarpunen42281
isolepinkäinen539102
koskikara4-152

Lisää tuloksia:

Alueelliset tulokset

Alueelliset tulokset esitetään 35 lajin osalta. Lajeja tai aluetta voi etsiä hakukentän avulla (esimerkiksi kirjoittamalla “pohjois tiainen” saa näkyviin kaikki tiaiset Pohjois-Suomesta). Taulukkoa voi järjestää myös klikkaamalla sarakeotsikoita.

lajialuerunsaus 2021ero keskiarvoon %muutos %
fasaaniEtelärannikko170-30-45
fasaaniLänsirannikko380-7-39
fasaaniSisä-Suomi300-12-26
harakkaEtelärannikko1400-14-22
harakkaItä-Suomi1390-16-26
harakkaLänsirannikko1610-14-22
harakkaPohjois-Suomi1550-11-12
harakkaSisä-Suomi1510-13-23
harmaalokkiEtelärannikko40-86-87
harmaalokkiLänsirannikko10-98-43
hömötiainenEtelärannikko260-45-44
hömötiainenItä-Suomi1100-32-32
hömötiainenLänsirannikko590-36-29
hömötiainenPohjois-Suomi1300-25-29
hömötiainenSisä-Suomi760-35-36
käpytikkaEtelärannikko6601627
käpytikkaItä-Suomi9403025
käpytikkaLänsirannikko6502137
käpytikkaPohjois-Suomi490-4-23
käpytikkaSisä-Suomi7101221
keltasirkkuEtelärannikko569014-19
keltasirkkuItä-Suomi90906-17
keltasirkkuLänsirannikko126709-26
keltasirkkuPohjois-Suomi4350-3-13
keltasirkkuSisä-Suomi82303-34
kesykyyhkyEtelärannikko420-14-35
kesykyyhkyItä-Suomi50011-22
kesykyyhkyLänsirannikko470-18-23
kesykyyhkyPohjois-Suomi4102735
kesykyyhkySisä-Suomi53044
korppiEtelärannikko2102426
korppiItä-Suomi2209-21
korppiLänsirannikko110-96
korppiPohjois-Suomi120-7-21
korppiSisä-Suomi1601121
kuukkeliPohjois-Suomi19016-1
kuusitiainenEtelärannikko440-14-4
kuusitiainenItä-Suomi290-19-14
kuusitiainenLänsirannikko410-10-2
kuusitiainenPohjois-Suomi110-16-10
kuusitiainenSisä-Suomi500-130
lapintiainenPohjois-Suomi140-27-24
mustarastasEtelärannikko22604249
mustarastasItä-Suomi180-273
mustarastasLänsirannikko7607881
mustarastasSisä-Suomi62045111
naakkaEtelärannikko23901-4
naakkaItä-Suomi13206315
naakkaLänsirannikko3420116
naakkaPohjois-Suomi7705965
naakkaSisä-Suomi25500-7
närhiEtelärannikko480-735
närhiItä-Suomi1200410
närhiLänsirannikko510-1529
närhiPohjois-Suomi700-14
närhiSisä-Suomi750-419
peltopyyLänsirannikko170-21-53
pikkuvarpunenEtelärannikko415038143
pikkuvarpunenItä-Suomi382058103
pikkuvarpunenLänsirannikko619049148
pikkuvarpunenPohjois-Suomi251082436
pikkuvarpunenSisä-Suomi475057142
punatulkkuEtelärannikko980-2030
punatulkkuItä-Suomi1300-34-17
punatulkkuLänsirannikko1130-2228
punatulkkuPohjois-Suomi1230-33-14
punatulkkuSisä-Suomi1150-2713
pyrstötiainenEtelärannikko2001853
pyrstötiainenItä-Suomi35064207
pyrstötiainenSisä-Suomi45027102
sinisorsaEtelärannikko55036-30
sinisorsaLänsirannikko14023-11
sinisorsaPohjois-Suomi140-68-80
sinisorsaSisä-Suomi260-244
sinitiainenEtelärannikko49101111
sinitiainenItä-Suomi54401630
sinitiainenLänsirannikko49501715
sinitiainenPohjois-Suomi28401839
sinitiainenSisä-Suomi58902014
talitiainenEtelärannikko7220-7-13
talitiainenItä-Suomi8790-62
talitiainenLänsirannikko7970-2-1
talitiainenPohjois-Suomi8110710
talitiainenSisä-Suomi80000-6
teeriItä-Suomi160-8-49
teeriPohjois-Suomi320-3-49
tikliEtelärannikko52081364
tikliSisä-Suomi23066291
tilhiEtelärannikko30-94-68
tilhiItä-Suomi50-95-88
tilhiLänsirannikko90-93-72
tilhiPohjois-Suomi150-92-90
tilhiSisä-Suomi20-98-61
töyhtötiainenEtelärannikko110-46-54
töyhtötiainenItä-Suomi260-27-21
töyhtötiainenLänsirannikko190-31-29
töyhtötiainenPohjois-Suomi120-4-1
töyhtötiainenSisä-Suomi260-29-38
urpiainenEtelärannikko220-85-77
urpiainenItä-Suomi370-86-55
urpiainenLänsirannikko630-72-79
urpiainenPohjois-Suomi450-86-86
urpiainenSisä-Suomi400-83-63
varisEtelärannikko1290-9-24
varisItä-Suomi580-25-54
varisLänsirannikko930-15-33
varisPohjois-Suomi490-17-28
varisSisä-Suomi830-17-30
varpunenEtelärannikko1570-21-38
varpunenItä-Suomi1000-32-50
varpunenLänsirannikko1590-40-58
varpunenPohjois-Suomi1570-33-53
varpunenSisä-Suomi1020-39-63
viherpeippoEtelärannikko1660-43-76
viherpeippoItä-Suomi1300-56-69
viherpeippoLänsirannikko1560-56-75
viherpeippoPohjois-Suomi1010-59-68
viherpeippoSisä-Suomi1950-44-74
vihervarpunenEtelärannikko90-80-22
vihervarpunenItä-Suomi80-57-42
vihervarpunenLänsirannikko90-71-54
vihervarpunenSisä-Suomi80-75-42