Valkoposkihanhi

Valkoposkihanhi on Suomessa uudistulokas, jonka kanta on parin viime vuosikymmenen aikana levinnyt koko rannikkoalueelle ja paikoin sisämaahankin. Linnut ruokailevat varsin yleisesti puistoissa. Kesyinä ihmisten joukossa kulkevat hanhet paitsi ihastuttavat myös vihastuttavat.

Oman pesimäkantamme lisäksi myös arktisten hanhien muuttokäyttäytyminen on muuttunut, minkä ansiosta pääosin itäisen Suomen pelloilla levähtää muuttoaikoina jopa satoja tuhansia valkoposikihanhia, jotka aiheuttavat maataloushaittoja erityisesti keväisin.

Suomen valkoposkihanhikannan kasvua seurataan mm. syksyisin valkoposkihanhilaskennoin.

Valkoposkihanhet kaupungissa

Kaupungeissa kesyt kauniit hanhet ovat tärkeitä luontokokemusten antajia kymmenille tuhansille kaupunkilaislapsille ja aikuisille. Ne ovat myös turistien ihastelun kohteita. Yleensä hanhet pitävät ihmisiin riittävää turvallisuusväliä ja lähtevät liian lähelle tulevaa ihmistä karkuun. Valkoposkihanhiemo saattaa kuitenkin suojella pesäänsä ja pienikokoisia poikasiaan suhisemalla ja käyttäytymällä aggressiivisesti liian lähelle tullutta ihmistä kohtaan. Silloin on syytä siirtyä kauammaksi. Emot ovat vain huolissaan ja kokevat ihmisen pedoksi.

Valkoposkihanhet viihtyvät nurmikentillä. Ne ovat kasvinsyöjiä ja ulostavat runsaasti. Niinpä hanhien suosimilla nurmilla riittää ulostepötkylöitä, jotka ovat pääosin hajonnutta ruohoa ja hajoavat nopeasti. Ulosteet eivät aiheuta terveyshaittaa, mutta tuore uloste voi sotkea vaatteita. Hanhet viettävät nurmialueilla aikaa erityisesti keväällä ja kesällä.

Kesällä aikuisetkin valkoposkihanhet ovat sulkasadon takia lentokyvyttömiä. Silloin sekä poikueet että emolinnut ovat helppoja saaliita pedoille, minkä takia ne suosivat rannan läheisiä nurmialueita. Niillä hanhet pääsevät kävelemään veteen maapedoilta turvaan.

Kesäaikaan valkoposkihanhet lepäilevät yleisesti myös uimarannoilla. Sateiden aikana aivan rantaveden vedenlaatu saattaa lyhytaikaisesti heiketä hanhien suosimilla uimarannoilla sateen liottaessa ulosteita rannalta veteen. Hanhien oleskelusta tai ulosteista ei ole tutkimusten mukaan mainittavaa terveysriskiä – ei edes uimarannoilla. Hanhia tai niiden ulosteita ei tarvitse terveyssyistä pelätä.

Syksyllä, elokuusta alkaen kaupunkihanhet siirtyvät nurmilta viljelysmaille ruokailemaan.

Valkoposkihanhet viljelyalueilla

Viljelyalueilla itäisessä Suomessa jopa kymmenien tuhansien yksilöiden parvina syys–lokakuussa levähtävät ja ruokailevat hanhet eivät yleensä aiheuta satotappioita. Ne ruokailevat valtaosin sänkipelloilla, joille on jo tehty sadonkorjuu. Valkoposkihanhet eivät juurikaan ruokaile puimattomassa viljassa. Viljelyalueilta hanhet hakevat vihantaa syysmuuttoa ja talvehtimista varten. Ne ruokailevat kuitenkin mielellään myös syysviljan oraalla, jolloin suuri parvi voi aiheuttaa merkittäviäkin haittoja.

Keväällä valkoposkihanhia levähtää pelloilla syksyä vähemmän. Keväällä maatalousvahinkoja voi aiheutuu erityisesti silloin, kun hanhet ruokailevat eläinten rehuksi viljellyillä nurmilla tai laitumilla. Tuhansien yksilöiden parvi voi ruokailullaan viivästyttää ensimmäisen sadon korjuuaikaa.

Valkoposkihanhi on tiukasti suojeltu laji

Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla rauhoitettu. Sen tappaminen ja luvaton häiritseminenon laitonta. Hanhen tappamisesta saa sakot. Lisäksi hanhen arvon (336 euroa) joutuu korvaamaan valtiolle sekä menettää rikoksentekovälineen, esimerkiksi haulikon, valtiolle.

Valkoposkihanhi on EU:n erityisesti suojelema laji, eli se kuuluu lintudirektiiviin I liitteeseen. Sitä ei ole myöskään mainittu lintudirektiivin liitteessä II, joka määrittelee EU:n alueella hyväksytyt riistalajit. Näin ollen mikään EU:n jäsenmaa ei voi säätää lajia riistalinnuksi.