Valkoposkihanhi

Valkoposkihanhi. Kuva: Micha Fager

Valkoposkihanhi on Suomessa uudistulokas, jonka kanta on parin viime vuosikymmenen aikana levinnyt koko rannikkoalueelle ja paikoin sisämaahankin. Linnut ruokailevat varsin yleisesti puistoissa. Kesyinä ihmisten joukossa kulkevat hanhet paitsi ihastuttavat myös vihastuttavat.

Oman pesimäkantamme lisäksi myös arktisten hanhien muuttokäyttäytyminen on muuttunut, minkä ansiosta pääosin itäisen Suomen pelloilla levähtää muuttoaikoina jopa satoja tuhansia valkoposikihanhia, jotka aiheuttavat maataloushaittoja erityisesti keväisin. Valkoposkihanhet ovat kasvinsyöjiä, minkä takia ne ruokailevat yleisesti nurmikoilla ja pelloilla.

Suomen valkoposkihanhikannan kasvua seurataan muun muassa syksyisin valkoposkihanhilaskennoin.

Kaupungeissa kesyt kauniit hanhet ovat tärkeitä luontokokemusten antajia kymmenille tuhansille kaupunkilaislapsille ja aikuisille. Ne ovat myös turistien ihastelun kohteita. Yleensä hanhet pitävät ihmisiin riittävää turvallisuusväliä ja lähtevät liian lähelle tulevaa ihmistä karkuun. Valkoposkihanhiemo saattaa kuitenkin suojella pesäänsä ja pienikokoisia poikasiaan suhisemalla ja käyttäytymällä aggressiivisesti liian lähelle tullutta ihmistä kohtaan. Silloin on syytä siirtyä kauammaksi. Emot ovat vain huolissaan ja kokevat ihmisen pedoksi.

 

Hanhia tai niiden ulosteita ei tarvitse terveyssyistä pelätä

Hanhien suosimilla nurmilla riittää ulostepötkylöitä, jotka ovat pääosin hajonnutta ruohoa ja hajoavat nopeasti. Ulosteet eivät aiheuta terveyshaittaa, mutta tuore uloste voi sotkea vaatteita. Kesäaikaan valkoposkihanhet lepäilevät yleisesti myös uimarannoilla. Sateiden aikana aivan rantaveden vedenlaatu saattaa lyhytaikaisesti heiketä hanhien suosimilla uimarannoilla sateen liottaessa ulosteita rannalta veteen. Hanhien oleskelusta tai ulosteista ei ole tutkimusten mukaan mainittavaa terveysriskiä – ei edes uimarannoilla.

Viljelyalueilla itäisessä Suomessa jopa kymmenien tuhansien yksilöiden parvina syys–lokakuussa levähtävät ja ruokailevat hanhet eivät aiheuta niin suuria satotappioita kuin yksilömäärästä voisi arvella. Hanhet ruokailevat valtaosin sänkipelloilla, joille on jo tehty sadonkorjuu. Valkoposkihanhet eivät juurikaan ruokaile puimattomassa viljassa. Viljelyalueilta hanhet hakevat vihantaa syysmuuttoa ja talvehtimista varten. Ne ruokailevat kuitenkin mielellään myös syysviljan oraalla ja nurmilla, jolloin suuri parvi voi aiheuttaa merkittäviäkin haittoja, jotka valtio korvaa viljelijöille.

Keväällä valkoposkihanhia levähtää pelloilla syksyä vähemmän. Maatalousvahinkoja voi aiheutua erityisesti silloin, kun hanhet ruokailevat eläinten rehuksi viljellyillä nurmilla tai laitumilla. Tuhansien yksilöiden parvi voi ruokailullaan viivästyttää ensimmäisen sadon korjuuaikaa.

 

Valkoposkihanhi on tiukasti suojeltu laji

Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla rauhoitettu. Sen tappaminen ja luvaton häiritseminenon laitonta. Hanhen tappamisesta saa sakot. Lisäksi hanhen arvon (336 euroa) joutuu korvaamaan valtiolle sekä menettää rikoksentekovälineen, esimerkiksi haulikon, valtiolle.

Valkoposkihanhi on EU:n erityisesti suojelema laji, eli se kuuluu lintudirektiiviin I liitteeseen. Sitä ei ole myöskään mainittu lintudirektiivin liitteessä II, joka määrittelee EU:n alueella hyväksytyt riistalajit. Näin ollen mikään EU:n jäsenmaa ei voi säätää lajia riistalinnuksi.