Pihabongauksen tuloksia

Pyrstötiainen. Kuva: Petri Vainio

Pihabongaus on vakiinnuttanut asemansa Suomen suosituimpana luontotapahtumana. Viime vuosina havaintoja on ilmoitettu noin 15 000 paikalta ja havainnoijia on ollut 20 000–24 000. Pihabongaus on järjestetty tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006.

Havaintoja ilmoitetaan noin 400 000–800 000 lintuyksilöstä ja noin 100 lajista vuosittain. Yleisimmät lajit ovat odotetusti hyvin samanlaiset vuodesta toiseen: talitiainen, sinitiainen ja harakka ovat muodostaneet kolmen kärjen joka talvi. Runsaimpien lajien lista vaihtelee vuosittain enemmän, riippuen muun muassa marjalintujen runsaudesta kunakin talvena.

Pihabongaus ei kerro, mikä on Suomen yleisin tai runsain talvilintu, mutta havainnot kertovat muutoksista lintukannoissa. Monet Pihabongauksen tuloksissa näkyvät suuntaukset ovat yhteneviä esimerkiksi Luonnontieteellisen keskusmuseon talvilintulaskentojen tulosten kanssa. Pihabongauksen tulokset täydentävät muita linnustonseurantoja. Harvalukuiset lajit jäävät perinteisissä seurannoissa usein vähälle huomiolle, koska havaintoja ei kerry riittävästi. Monen harvalukuisen, ruokinnoilla viihtyvän lajin – kuten harmaapäätikan tai nokkavarpusen – kannanmuutosten seurantaan Pihabongaus on oiva työkalu.

Mitä pidempään seuranta jatkuu, sitä arvokkaammaksi kerätyt havainnot muuttuvat.

Voit tutustua Pihabongauksen kautta saatuun tieteellisesti arvokkaaseen aineistoon lajien esiintymistä ja siinä vuodesta 2006 alkaen tapahtuneita muutoksia kuvaavien kaavioiden avulla: yleisyys ja runsaus.

Osallistumisaktiivisuus eri kunnissa vaihtelee jonkin verran. Voit ladata excel-taulukon osallistuneiden pihojen määristä kunnittain 2006–2021.

Aiempien vuosien tuloksia