Kysymyksiä talvilinnuista

 

Suuret lintuparvet pihlajissa talvella – mitä lintuja ne ovat?

Talvina, jolloin on runsaasti pihlaja- ym. marjoja puissa, Suomessa voi talvehtia isoja määriä tilhiä ja räkättirastaita. Parhaimmillaan yhdessä tällaisessa parvessa voi olla kymmeniä, joskus useita satoja yksilöitä. Räkättirastaiden joukossa voi olla silloin tällöin yksittäisiä punakylki-, kulo- tai mustarastaita, mutta nämä lajit eivät muodosta isoja parvia, vaan ovat enimmäkseen yksittäin tai muutaman yksilön ryhminä. Marjojen kimpussa voi lisäksi nähdä rastaita selvästi pienempiä punatulkkuja, viherpeippoja, taviokuurnia tai järripeippoja, yleensä pienissä parvissa.

 

Mitkä ovat Suomen runsaimmat talvilinnut?

Yksilömäärältään runsaimmat talvisista linnuistamme ovat järjestyksessä seuraavat:

1. talitiainen 5 milj.
2. hömötiainen 4 milj.
3. keltasirkku 2–3 milj.
4. hippiäinen 2–3 milj.
5. töyhtötiainen 1–1,5 milj.

Lähde: Luonnontieteellinen Keskusmuseo (2004).

 

Mitä “erikoisia” lintulajeja voi nähdä talvisilla ruokintapaikoilla?

Useimmille meistä ovat tuttuja ruokintojen tali- ja sinitiaiset, keltasirkut, varpuset, viherpeipot ja pulut. Monin paikoin yleisiä ruokintapaikoille hakeutuvia lintulajeja ovat myös käpytikka, varislinnut, mustarastas, punatulkku, kuusi- ja hömötiainen. Silloin tällöin ruokinnoille voi ilmestyä erikoisen näköisiä vieraita. Tällöin kannattaa ensiksi tarkistaa esim. lintukirjasta, olisiko kyse jokin seuraavista ruokintapaikoille helposti hakutuvista lajeista: harmaapäätikka, pikkutikka, punarinta, pähkinänakkeli, pähkinähakki (“pilkullinen varis”), kottarainen, pikkuvarpunen, vihervarpunen, urpiainen, järripeippo, peippo tai nokkavarpunen. Lisäksi ruokintapaikkojen lähellä voi päivystää varpushaukka tai varpuspöllö. Muistathan, että eri lajien höyhenpuku vaihtelee eri vuodenaikoina, joten kaikki linnun yksityiskohdat eivät välttämättä täysin sovi lintukirjan kuvauksiin.

 

Asun kerrostalossa, ja naapurini väittää, etten saa ruokkia lintuja. Pitääkö tämä paikkaansa?

Taloyhtiöissä voi syntyä kiistaa ruokinnan aiheuttamasta häiriöstä ja epäsiisteydestä. Taloyhtiöllä on oikeus kieltää halutessaan järjestyssäännöissään lintujen ruokinta.

Ruokintalaudan sijainti kannattaa valita siten, ettei se haittaa muita asukkaita. Ruokintatelinettä ei pidä kiinnittää esim. kerrostalon seinään, jolloin linnut voivat ulosteillaan tuhria seiniä ja naapurin ikkunalaudan. Jotta turhat kiistat vältettäisiin, ruokintapaikka kannattaa aina sijoittaa rauhallisempaan paikkaan. Näin aremmatkin lajit uskaltautuvat paikalle.

Ruokinnasta vastaavan on huolehdittava paikan hygieniasta ja sopivuudesta. Ruokaa ei tule heittää suoraan maahan, vaan se on laitettava lintulaudalle tai vastaavalle. Maahan ruokkiminen houkuttelee paikalle mm. rottia.

 

Saako puistoissa ruokkia lintuja?

Lintujen ruokkimista koskevat säännöt vaihtelevat paikkakunnittain. Yleensä ruokinnan laittaminen on sallittua. Ruokinnan laittamiseksi on hyvä hankkia alueen haltijan/maanomistajan lupa. Kuntien yhteisillä viheralueilla ja puistoissa saa yleensä ruokkia lintuja, jos toimii oikein. Jos ruokintapaikkaa ei hoideta asianmukaisesti, voi kunta poistaa sen. Kuntien viheralueilla ja muilla yhteisillä alueilla lintuja ruokittaessa on ruokintapaikalle hyvä laittaa näkyviin siitä vastaavan henkilön yhteystiedot (puhelinnumero). Joillakin paikkakunnilla kunta on kieltänyt lintujen ruokinnan toreilla ja joissakin puistoissa terveyssyistä. Nämä rajoitukset on hyvä selvittää ennen ruokinnan perustamista.