Linnustonseuranta

Räystäspääsky. Kuva: Pertti Rasp

Räystäspääsky on yksi lajeista, jonka pesimäkanta on linnustonseurantojen mukaan romahtanut. Kuva: Pertti Rasp

Tärkein linnustonsuojelun työkalu on tieto. Linnut ovat esiintymiseltään ja runsaudeltaan parhaiten Suomessa tunnettu eliöryhmä, mikä on lintuharrastajien vapaaehtoisvoimin toteuttaman linnuston tarkkailun ja seurannan ansiota. Suomessa valtaosaa linnustonseurannoista koordinoi Luonnontieteellinen keskusmuseo, joka toteuttaa seurantoja yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa. Lisäksi BirdLife Suomella ja alueellisilla lintuyhdistyksillä on omia seurantoja.

Seurannoista löytyy jokaiselle lintuharrastajalle sopivia osallistumistapoja. Suomen linnuston tilan seurannan kannalta tärkeimpiä ovat vakiolinjalaskenta, vesilintulaskenta ja talvilintulaskenta. Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) linnustonseuranta kertoo Suomen tärkeimpien lintualueiden tilasta ja on osa BirdLifen maailmanlaajuista linnustonseurantaa.

Pohjimmiltaan kaikki lintujen havainnointi, laskeminen ja muistiin kirjaaminen on linnuston seuraamista. Lintuharrastajien kirjaamien havaintojen perusteella seurataan lajien esiintymistä ja muun muassa kevätmuuton ajoittumista.

Linnustonseurannan tuloksia käytetään muun muassa uhanalaisarviointiin ja tieteellisiin tutkimuksiin. Seurantoihin osallistuminen antaa myös lisäsisältöä lintuharrastukselle.