Kaupunkivalkoposkihanhet

Vapaaksi päästetyn koiran tappama keskenkasvuinen valkoposkihanhi, kuva: Christa Granroth.

Suomen rannikkoalueella ja paikoin sisämaassakin pesivät valkoposkihanhet ruokailevat varsin yleisesti kaupunkien puistoissa ja nurmialueilla sekä lepäilevät uimarannoilla. Ne ilahduttavat kymmeniä tuhansia asukkaita ja matkailijoita. Kaikki eivät ole taajamahanhista mielissään. Varsinkin uimarannoilla hanhet ovat monien mielestä epätoivottuja vieraita. Myös ihmisten yleisesti käyttämillä kaupunkien picnic-nurmilla hanhien esiintyminen synnyttää ajoittain konflikteja. Negatiivisen suhtautumisen taustalla ovat erityisesti hanhien ulosteet. Myös pesää tai poikuetta liian lähelle uskaltautuneelle ihmiselle aggressiivisesti suhisevat emot voivat aiheuttaa pelkoa.

Valkoposkihanhikonfliktia kannattaa purkaa niillä paikoilla, missä hanhet enemmän pelottavat tai vihastuttavat kuin ihastuttavat. Kaupunkihanhikonfliktin purkamiseen on kaksi perusratkaisua.

  1. Tiedotuksella voidaan vähentää hanhiin liittyy aiheettomia pelkoja. Niiden pelätään muun muassa levittävän tauteja tai käyttäytyvän aiheetta aggressiivisesti ihmisiä kohtaan. Tietoa ihmisen ja hanhien rinnakkaiselosta on mm. Korkeasaaren eläintarhan verkkosivuilla.
  2.  Hanhien sijoittumisen ohjaamisella voidaan vähentää hanhien ja ihmisten esiintymiseen liittyviä yhteentörmäyksiä.

Valkoposkihanhia ei saa hätyyttää

Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla (39 §) rauhoitettu. Valkoposkihanhia ei saa tappaa tai vahingoittaa tai niiden pesiin tai muniin kajota. Valkoposkihanhien tahallinen häiritseminen on laitonta. Tahalliseksi häirinnäksi katsotaan toiminta, jossa tarkoituksellisesti toimitaan siten, että hanhet häiriintyvät. Jos hanhet ovat kävelytiellä tai poluilla, voi niitä käyttää normaalisti, vaikka hanhet häiriintyvätkin. Hanhien esiintyminen ei myöskään estä nurmialueiden normaalia virkistyskäyttöä, vaikka sen toiminnan tuloksena hanhet häiriintyvätkin. Ihmisten tulee kuitenkin pyrkiä ottamaan hanhet toiminnassaan huomioon.

Tahallista häirintää on esimerkiksi lintuja kohti tarkoituksellinen käveleminen, vaikka ne voisi helposti kiertää. Hanhien häirintäkielto ei rajoita normaalia koiranulkoilutusta, mutta ulkoilutuksen tarkoituksena ei saa olla lintujen häirintä. Vaikka koiraa ulkoiluttaa kytkettynä, ei sen saa antaa jahdata tai pelottella hanhia. Ajattelemattomat ihmiset antavat toisinaan vapaana olevien koirien jahdata valkoposkihanhiparvia tarkoituksenaan ajaa linnut pois nurmilta. Se on laitonta ja vastuutonta. Koirat ajavat emot ja poikaset erilleen ja jopa tappavat lintuja.

Luvattomasta toiminnasta kannattaa aina ilmoittaa heti poliisille. Valkoposkihanhien tahallisesta häiritsemisestä seuraa sakkorangaistus. Valkoposkihanhien tappamisesta tai pesän tuhoamisesta on sakon lisäksi rangaistuksena rauhoitetun lajin korvaaminen valtiolle. Tapaukset käsitellään käräjäoikeudessa ja tuomiosta tulee merkintä rikosrekisteriin.

Poliisilla on niukasti resursseja valvoa kaupungeissa tapahtuvaa valkoposkihanhien häirintää. Valvonnassa kansalaisilla on tärkeä rooli. Tahalliseen häirintään syyllistyneille, kannattaa ystävällisesti kertoa, että toiminta on luonnonsuojelulain vastaista. Tarvittaessa voi kuvata tapahtumia esimerkiksi mobiililaitteen videokameralla. Videon toi toimittaa tapahtumakuvauksen kanssa poliisille, jolla on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli on ilmeistä, että luonnonsuojelulakia on rikottu.

Taajamahanhien sijoittumisen ohjaaminen ja luonnonsuojelulain poikkeusluvat

Hanhien esiintymistä voidaan ohjailla kasvillisuuden avulla. Hanhet pitävät ruohokasveista, ja välttävät tiettyjä kasvilajeja, kuten hanhikkeja. Voimakkaasti lannoitettu yksipuolinen ja hyvin kasvava nurmi on hanhien suosikki. Lisäksi hanhet suosivat avoimia alueita, joilla ne näkevät mahdollisen uhan kaukaa. Puistoalueiden kasvillisuudella voidaan jonkin verran vaikuttaa hanhien esiintymiseen.

Nurmialueille voi valikoida eri kasvilajeja ja pitää ihmisille tärkeimpien alueiden nurmikko hyvin lyhyenä, mutta osalla aluetta leikata nurmi pidemmäksi, jolloin se parempana ravinnonlähteenä houkuttelee hanhet pois lyhyeltä nurmelta. Hanhille varattujen alueiden tulee olla riittävän isoja, eivätkä kaikki alueet voi sijaita reunoilla, joita hanhet välttelevät. Hanhien houkuttelualueille kannattaa pystyttää kylttejä, joilla pyydetään välttämään niillä turhaa häiriötä. Hanhien houkuttelualueet kannattaa sijoittaa lähelle vesialuetta. Kesällä hanhien keskenkasvuiset poikaset ja sulkasatoiset emot ovat useita viikkoja lentokyvyttömiä, jolloin ne hakeutuvat turvaa tuovien vesialueiden läheisyyteen. Hanhien lentokyvyttömyyden aikaan poikueiden kulkua voi ohjailla myös matalan aidan avulla. Keväällä ja loppukesällä aidoista ei ole apua.

Erityisen hankalia konfliktikohteita on varsin vähän ja konfliktiaika varsin lyhyt. Hanhet ja ihmiset käyttävät samoja nurmialueita vain kolmisen kuukautta. Taajamien pahimpia hanhikonflikteja voi vähentää myös hanhien hallitun häirinnän avulla. Kunnat voivat hakea Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta poikkeuslupia valkoposkihanhien häiritsemiseen.

BirdLife pitää välttämättömänä, että taajama-alueille sallitut häirintäluvat ovat tarkkaan maantieteelisesti rajattuja (esimerkiksi uimarannan alue) ja niissä velvoitetaan luvan saajaa huolehtimaan siitä, että hanhille on häirintäalueiden lähistöllä muita sopivia ruokailualueita, joilla hanhet saavat olla rauhassa. Häirinnän tulee olla lintuasiantuntijoiden suunnittelemaa ja siten toteutettua, ettei se aiheuta merkittävää haittaa muille lajeille, eikä siitä aiheudu eläinsuojelullisia riskejä. Esimerkiksi poikueiden häirintä voi johtaa tilanteisiin, joissa poikaset joutuvat onnettomuuksiin tai eroon emoista.

Vaikka kunnalla olisi poikkeuslupa ja oikeus hanhien häiritsemiseen, ei lupa koske muita ihmisiä. Muiden kuin kaupungin valtuuttamien luvan toimeenpanijoiden on silloinkin kiellettyä häiritä tahallisesti valkoposkihanhia. Vaikka kunnalla olisi lupa ohjata hanhien esiintymistä koirien avulla, ei se oikeuta koiranomistajia hanhien häirintään.