Lintuinfluenssa

Naurulokki. Kuva: Marcus Wikman

Päivitetty 31.7.2023

Lintuinfluenssa on lintujen virustauti, jota esiintyy luonnossa, erityisesti vesilinnuilla, koko ajan. Taudista tunnetaan runsaasti erilaisia lintuinfluenssatyyppejä  Suurin osa lintuinfluenssaviruksista aiheuttaa linnuilla vain vähäisiä oireita (matalapatogeeniset lintuinfluenssavirukset; LPAI – Low Pathogenic Avian Influenza), mutta eräät H5- ja H7-tyypit voivat tappaa huomattavan osan sairastuneista linnuista. Tällaisia virustyyppejä kutsutaan korkeapatogeenisiksi (HPAI – High Pathogenic Avian Influenza). Todennäköisesti kaikki lintulajit voivat sairastua lintuinfluenssaan ja kantaa virusta – tapauksia tunnetaan yli 400 lintulajista.

Luonnonvaraiset linnut voivat olla korkeapatogeenisille viruksille vastustuskykyisiä matalapatogeenisten muotojen sairastamisen ansiosta. Luonnonvaraisten lintujen tiheydetkin ovat yleensä varsin pieniä, minkä ansiosta korkeapatogeenisten virusten aiheuttamat joukkokuolemat ovat varsin harvinaisia luonnonvaraisissa lintupopulaatioissa. Joukkokuolemia on tapahtunut erityisesti kolonioissa pesivillä linnuilla sekä talvi- ja muuttoaikaan suuriksi parviksi kokoontuvilla vesiympäristön lajeilla.

Siipikarjatiloilla on valtavasti lintuja hyvin tiheässä, minkä ansiosta virus tarttuu nopeasti ja voi tappaa lyhyessä ajassa suuren osan yksilöistä. Siipikarjatilojen suuret perimältään samankaltaisten lintujen kerääntymät edistävät myös virusten muuntumista. Erityisen paljon huolta on aiheuttanut viime vuosina laajasti levinnyt H5N1-virustyyppi, joka kehittyi eteläisen Kiinan hanhitiloilla 1990-luvun puolivälissä. Lintujen lisäksi nisäkkäät voivat toisinaan saada lintuinfluenssatartunnan, mikäli ne syövät tai ovat runsaasti tekemisissä sairaiden lintujen tai lintuinfluenssaan saastuneen rehun kanssa. Virukseen on tämän vuoksi sairastunut muun muassa kissoja ja se voi levitä myös tautisuojaukseltaan huolimattomille turkistarhoille, kuten on tapahtunut muun muassa Suomessa kesällä 2023 ja Espanjassa syksyllä 2022. Ruokaviraston sivuilta löytyy paljon lisätietoja ja ohjeita lintuinfluenssasta.

 

Euroopan lintuinfluenssatilanne

Euroopassa esiintyy koko ajan lintuinfluenssaa. Matalapatogeenisia muotoja esintyy samaan tapaan kuin ihmisille ominaista influenssaa ihmisissä. Korkeapatogeenisia lintuinfluenssamuotoja on myös viime vuosina todettu säännöllisesti. Vuoden 2017 joulukuusta lähtien Euroopassa levisi alatyyppiä H5N6 ja talvesta 2020–2021 lähtien alatyyppiä H5N8.

Vuodesta 2021 lähtien Euroopassa on esiintynyt laajasti korkeapatogeenista alatyyppiä H5N1. Se on levinnyt luonnonvaraisissa linnuissa laajemmin kuin koskaan aikaisemmin ja aiheuttanut paikoin suurta kuolleisuutta lokki- ja muissa merilintuyhdyskunnissa. Samaa tautimuotoa on todettu myös Suomessa vuodesta 2022 alkaen. Suomessa todettujen tartuntojen määrä on ollut varsin vähäinen moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Suomessa tautia on todettu muun muassa joutsenissa, haahkoissa, merimetsoissa, lokkilinnuissa ja merikotkissa. Vuonna 2023 tauti on sairastuttanut erityisesti naurulokkeja.

 

Haaste lintujen suojelulle

Runsaasti kolonioissa pesiviä merilintuja, kuten suulia ja pikkukajavia, on kuollut esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Norjassa. Talviaikaiset epidemiat ovat puolestaan pienentäneet huomattavasti muun muassa Englannissa talvehtivien, Grönlannissa pesivien valkoposkihanhien lukumääriä. Lintuinfluenssan aiheuttamat luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemat ovat haaste lintujen suojelulle. Suomessakin tautiin on kuollut paljon uhanalaisia naurulokkeja. Kantojen palautuminen voi kestää kauan ja tehdä tyhjäksi vuosikymmenten suojelutyön. Linnut ovat taudin uhreja.

Lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi tai torjumiseksi ei saa tappaa lintuja. Lintujen tappaminen on sekä kansainvälisten että kansallisten viranomaisten ohjeiden vastaista. Asiasta on tehty  vuosien varrella useita kansainvälisiä kannanottoja, kuten FAO:n ja CMS:n tieteellisen työryhmän lausunto, jossa muistetetaan, että kaikkien eläinten terveydestä vastuussa olevien on varmistettava, ettei luonnonvaraisten lintujen tappamista, myrkkyjen ruiskuttamista tai elinympäristöjen, kuten kosteikkojen vahingoittamista, edes harkita taudin torjuntatoimenpiteinä. Taudin leviäminen luonnonvaraisten lintujen kautta siipikarjatiloille tai turkistarhoihin estetään parhaiten hyvällä tautihygienialla ja estämällä luonnonvaraisten riskilintulajien pääsy rehun tai tuotantoeläinten luokse.

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto haki heinäkuussa 2023 lupaa peräti 37 800 rauhoittamattoman lintuyksilön tappamiseksi niiden pesimäaikaan, ja Suomen riistakeskus myönsi luvan 9 600 linnun lahtaamiseksi. Lupa kattoi kaikki rauhoittamattomat lintulajit (harmaalokki, merilokki, kesykyyhky, räkättirastas, naakka, varis ja harakka). Lupapäätöksen lajeista lintuinfluenssatapauksia on Suomessa todettu harmaalokista ja naakasta. Riistakeskuksen kansainvälisten ohjeiden vastainen päätös on saanut osakseen laajaa arvostelua paitsi kansallisesti myös kansainvälisesti.

 

Lintuinfluenssan riskit ihmiselle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan lintuinfluenssan tartunnan riski ihmisille on hyvin pieni. Lintuinfluenssa on lintujen tauti. Vaikka lintuinfluenssa voi tarttua myös nisäkkäisiin, sen tarttuminen ihmisiin on epätodennäköistä. Ihmisiä on kuitenkin sairastunut joihinkin lintuinfluenssatyyppeihin. Korkeapatogeeninen lintuinfluenssatyyppi H5N1 tarttuu ihmisiin muita virustyyppejä helpommin, mutta sekin vaatii voimakkaan altistuksen sairaille linnuille. Lähes kaikki sairastumiset korkeapatogeenisiin lintuinfluenssaviruksiin ovat tapahtuneet siipikarjasta ihmisiin. Ainakin yksi tapaus tunnetaan, jossa ihmiset sairastuivat kyniessään luonnosta löytämiänsä lintuinfluenssaan kuolleita joutsenia ruoaksi. Kuolleiden ja sairaiden lintujen käsittelyssä onkin varmuuden vuoksi tarpeen noudattaa hyvää hygieniaa ja suojavarusteita.

Virukset voivat muuttua. Lintuinfluenssaviruksen muuttuminen ihmisestä toiseen tarttuvaksi on mahdollista. Silloin ei enää olisi kyse lintuinfluenssasta vaan ihmisinfluenssasta, josta voisi tulla pandemia. Pandemia tarkoittaa vakavia oireita aiheuttavaa ihmisten tautia, joka leviää tarttumalla helposti ihmisestä toiseen.

 

Voivatko luonnonvaraiset linnut levittää ihmiselle vaarallista lintuinfluenssaa?

Linnut voivat levittää korkeapatogeenista lintuinfluenssavirusta sairaasta siipikarjasta terveeseen jopa eri maiden välillä, jos siipikarjaa ei ole eristetty luonnonvaraisista linnuista. On ilmeistä, että muuttolintujen rooli taudin siirtymisestä eri puolille on vaihdellut eri virustyypeillä. Korkeapatogeenisen H5N1-muodon leviäminen tapahtui tutkimusten mukaan valtaosin siipikarjakuljetusten yhteydessä, mutta myös muuttolintujen avulla.

 

Onko linturetkeily turvallista?

Luonnossa liikkuminen on turvallista. Kannattaa kuitenkin käyttää tervettä järkeä ja huolehtia perushygieniasta: jos kuolleisiin tai sairaisiin lintuihin koskee, on hyvä käyttää hanskoja ja pestä kädet jälkeenpäin.

Paljon luonnossa liikkuvat lintuharrastajat ovat avainasemassa mahdollisen lintuinfluenssan aikaisessa havaitsemisessa: luonnonvaraisten lintujen joukkosairastumisista tai -kuolemista on ilmoitettava heti kunnan- tai läänineläinlääkärille. Myös yksittäisistä isoista petolinnuista on hyvä ilmoittaa. Virkaeläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokavirastoon. Itse ei pidä mennä lintuihin koskemaan. Yksittäisestä kuolleesta linnusta ei tarvitse ilmoittaa mihinkään, vaan sen voi jättää luontoon, haudata maahan tai poimia muovipussiin ja laittaa sekajäteroskikseen. Kuolleita lintuja käsiteltäessä on käytettävä hanskoja ja pestävä kädet jälkeenpäin.

 

Uskaltaako linnunpönttöjä laittaa ja talvilintuja ruokkia?

Linnunpönttöjä voi – ja kannattaa – ripustaa aivan normaalisti. Lisätietoa pöntöistä.

Lintujen talviruokintaa voi harrastaa aivan kuten ennenkin. Ruokintapaikan hygieniasta on aina huolehdittava yleisten lintutautien (kuten salmonellan) vuoksi. Käsiteltäessä lintujen ulosteiden tahrimia ruokintavälineitä kannattaa pitää hanskat kädessä tai ainakin pestä kädet huolellisesti. Hyvä aika aloittaa ruokinta on maan peittyessä lumeen tai jäätyessä. Ruokinnan voi lopettaa, kun maa keväällä sulaa.  Lisätietoa talviruokinnasta.

 

Lue lisää: