Lintuinfluenssa on lintujen virustauti, josta tunnetaan runsaasti erilaisia tyyppejä. Lintuinfluenssatyyppejä esiintyy luonnossa, erityisesti vesilinnuilla, koko ajan. Ruokaviraston sivuilta löytyy paljon lisätietoja lintuinfluenssasta.

Suurin osa lintuinfluenssaviruksista aiheuttaa linnuilla vain vähäisiä oireita (matalapatogeeniset lintuinfluenssavirukset; LPAI – Low Pathogenic Avian Influenza), mutta eräät H5- ja H7-tyypit voivat tappaa huomattavan osan sairastuneista linnuista. Tällaisia virustyyppejä kutsutaan korkeapatogeenisiksi (HPAI – High Pathogenic Avian Influenza).

Korkeapatogeeniset virustyypit ovat varsin harvinaisia luonnonvaraisissa lintupopulaatioissa. Siipikarjassa korkeapatogeenisen viruksen aiheuttamia vakavia tautitapauksia esiintyy ajoittain. Siipikarjatiloilla, joilla lintujen tiheydet ovat huomattavia, virus tarttuu nopeasti suureen osaan linnuista ja voi tappaa lyhyessä ajassa suuren osan yksilöistä. Luonnossa, jossa lintujen tiheydet ovat yleisesti siipikarjatiloja selvästi pienempiä, sairastuneiden ja kuolleiden yksilöiden määrät jäävät yleensä varsin pieniksi.

Euroopan lintuinfluenssatilanne

Euroopassa esiintyy koko ajan lintuinfluenssaa. Matalapatogeenisia muotoja esintyy samaan tapaan kuin ihmisille ominaista influenssaa ihmisissä. Päivittyvää tietoa Euroopan tilanteesta (englanniksi) löytyy täältä.

Korkeapatogeenisia lintuinfluenssamuotoja todetaan säännöllisesti. Vuoden 2017 joulukuusta lähtien Euroopassa levisi alatyyppiä H5N6. Talvesta 2020–2021 lähtien korkeapatogeenista alatyyppiä H5N8 on todettu laajasti Euroopassa. Samaa tautimuotoa on todettu myös Suomessa tammikuusta 2021 alkaen.

Lintuinfluenssan riskit ihmiselle

Lintuinfluenssa ei ole sama asia kuin pandemia. Pandemia tarkoittaa vakavia oireita aiheuttavaa ihmisten tautia, joka leviää maailmanlaajuisesti tarttumalla helposti ihmisestä toiseen.

Lintuinfluenssa on siis lintujen tauti. Lintujen influenssatyyppien tarttuminen ihmisiin on yleisesti epätodennäköistä. Ihmisiä on kuitenkin sairastunut joihinkin lintuinfluenssatyyppeihin. Vuonna 1996 löydettiin korkeapatogeeninen lintuinfluenssatyyppi H5N1, joka tarttuu ihmisiin muita virustyyppejä useammin, mutta sekään ei tartu linnuista ihmisiin helposti, vaan vaatii voimakkaan altistuksen sairaille linnuille. Lähes kaikki sairastumiset korkeapatogeenisiin lintuinfluenssaviruksiin ovat tapahtuneet siipikarjasta ihmisiin. Ainakin yksi tapaus kuitenkin tunnetaan, jossa ihmiset sairastuivat kyniessään luonnosta löytämiänsä lintuinfluenssaan kuolleita joutsenia ruoaksi.

Virukset muuttuvat. Lintuinfluenssaviruksen muuttuminen ihmisestä toiseen tarttuvaksi on mahdollista. Silloin ei enää olisi kyse lintuinfluenssasta vaan ihmisinfluenssasta, josta voisi tulla pandemia.

Voivatko luonnonvaraiset linnut levittää ihmiselle vaarallista lintuinfluenssaa?

Muuttolinnut voivat levittää korkeapatogeenista lintuinfluenssavirusta sairaasta siipikarjasta terveeseen jopa eri maiden välillä, jos siipikarjaa ei ole eristetty luonnonvaraisista linnuista. On ilmeistä, että muuttolintujen rooli taudin siirtymisestä eri puolille on vaihdellut eri virustyypeillä. Korkeapatogeenisen H5N1-muodon leviäminen tapahtui tutkimusten mukaan valtaosin siipikarjakuljetusten yhteydessä, mutta myös muuttolintujen avulla.

Onko linturetkeily turvallista?

Luonnossa liikkuminen on turvallista. Kannattaa kuitenkin käyttää tervettä järkeä ja huolehtia perushygieniasta: jos kuolleisiin tai sairaisiin lintuihin joutuu koskemaan, on hyvä käyttää hanskoja ja pestä kädet jälkeenpäin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan lintuinfluenssan tartunnan riski ihmisille on hyvin pieni.

Paljon luonnossa liikkuvat lintuharrastajat ovat avainasemassa mahdollisen lintuinfluenssan aikaisessa havaitsemisessa: luonnonvaraisten vesilintujen joukkosairastumisista tai -kuolemista on ilmoitettava heti kunnan- tai läänineläinlääkärille. Virkaeläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Eviraan. Itse ei pidä mennä lintuihin koskemaan. Yksittäisestä kuolleesta linnusta ei tarvitse ilmoittaa mihinkään, vaan sen voi jättää luontoon, haudata maahan tai poimia muovipussiin ja laittaa sekajäteroskikseen. Kuolleita lintuja käsiteltäessä on käytettävä hanskoja ja pestävä kädet jälkeenpäin.

Uskaltaako linnunpönttöjä laittaa?

Linnunpönttöjä voi – ja kannattaa – ripustaa aivan normaalisti. Lisätietoa pöntöistä.

Uskaltaako talvilintuja ruokkia?

Lintujen talviruokintaa voi harrastaa aivan kuten ennenkin. Ruokintapaikan hygieniasta on aina huolehdittava yleisten lintutautien (kuten salmonellan) vuoksi. Käsiteltäessä lintujen ulosteiden tahrimia ruokintavälineitä kannattaa pitää hanskat kädessä tai ainakin pestä kädet huolellisesti. Hyvä aika aloittaa ruokinta on maan peittyessä lumeen tai jäätyessä. Ruokinnan voi lopettaa, kun maa keväällä sulaa.  Lisätietoa talviruokinnasta.