Pönttöbongaus 2015

Valtakunnallinen Pönttöbongaus järjestettiin kolmatta kertaa 6.–7.6.2015. Havaintoja pönttölinnuista saatiin yli 3 400 paikalta ja yhteensä ilmoitettiin 28 816 pöntön tiedot. Kasvua edellisvuodesta oli noin 10 prosenttia.

Tavallisimpien pönttöpesijöiden yleisyyden ja runsauden vaihtelu 2013–2015 (koko maa).

Pöntöissä havaittiin 15 624 pesintää. Asuttujen pönttöjen osuus oli 54 prosenttia, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisvuonna (60 %) mutta kuitenkin suurempi kuin vuonna 2013. Asuttujen pönttöjen osuus oli suurin Etelä-Suomessa ja pienin Itä-Suomessa.

Pöntöissä havaittiin pesivänä yhteensä 36 eri lintulajia. Yleisimmät pöntöissä pesivät lintumme ovat kirjosieppo, talitiainen ja sinitiainen. Kaikkien näiden lajien määrä laski jonkin verran viime vuodesta, mutta oli aavistuksen korkeampi kuin vuonna 2013. Yleisistä pönttöpesijöistä kottaraisia ilmoitettiin enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna, kun taas leppälintuja oli kolmen vuoden jakson pienin määrä. Vuoteen 2014 verrattuna huomattavan vähän ilmoitettiin harmaasieppoja, jotka eivät ehkä olleet vielä aloittaneet pesintää myöhäisen kevään takia.

Pönttöbongauksen 2015 tulokset viidentoista runsaimman lajin osalta löydät tästä taulukosta.

Kirjosiepon runsauden muutos Pönttöbongauksessa alueittain (ero vuosien 2014 ja 2015 välillä).

Alueelliset erot lajien runsaudessa eivät juurikaan muutu vuosien välillä. Yleisistä pönttöpesijöistä kirjosieppo on tasaisen runsas koko maassa, kun taas tiaisten määrät laskevat hieman pohjoista kohti. Telkkä ja leppälintu ovat Pohjois-Suomessa selvästi runsaampia pönttöpesijöitä kuin etelämpänä. Kottaraisen ja pikkuvarpusen pesinnät painottuvat etelään ja länteen. Erot pikkuvarpusen runsaudessa ovat tasoittumaan päin: nyt laji väheni hieman etelässä ja idässä, mutta jatkoi runsastumistaan pohjoisessa.

Pönttöbongauksen tuloksia voi tarkastella myös vertailemalla lajien runsauksia eri elinympäristöissä. Esimerkiksi kirjosieppoa esiintyy hyvin tasaisesti kaikissa ympäristöissä, kun taas sinitiainen on harvalukuisempi metsäisillä seuduilla. Kokonaisuutena pöntöistä oli eniten asuttuina taajamissa (58 %) ja vähiten metsissä (47 %)

Pönttöbongauksen aikaan valtaosa kottaraispoikueista on jo lähtenyt pesästä. Tiaisilla on keskimäärin poikaset pesässä, sen sijaan kirjosiepoista suuri osa vasta hautoo. Viime vuoteen verrattuna kaikkien lajien pesintä vaikutti olevan hieman myöhässä, mikä on odotettu tulos kylmän loppukevään takia. Ero viime vuoteen oli kuitenkin vain muutamia päiviä, sen sijaan vuoteen 2013 verrattuna etenkin kirjosiepon pesinnät olivat selvästi myöhäisempiä. Toukokuu oli viileä viime vuonnakin, sen sijaan kaksi vuotta sitten toukokuun lopussa nautittiin helteistä.