Tuulivoima ja linnut

Merikotka. Kuva: Seppo Keränen.

Tuulivoimalatörmäyksessä kuollut merikotka. Kuva: Seppo Keränen.

BirdLife pitää uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamista välttämättömänä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti tuulivoimarakentamiseen. Tuulivoimaa ei voi kuitenkaan sijoittaa minne vain, vaan tuulivoimaa on rakennettava linnustollisesti vähäarvoisille alueille ja voimaloiden vaikutukset lintuihin ja muuhun luontoon on aina otettava huomioon.

BirdLifen mukaan tuulivoimaa ei pidä suunnitella eikä rakentaa:

  • kansainvälisesti tärkeille lintualueille sekä kansallisesti ja maakunnallisesti tärkeille vesi- ja kosteikkolintujen pesimä-, levähdys- ja ruokailualueille
  • luonnonsuojeluun tarkoitetuille alueille mukaan lukien Natura 2000 ja erämaa-alueet
  • erittäin tai äärimmäisen uhanalaisten lintulajien pesimä- ja levähdyspaikoille
  • suurikokoisten petolintujen pesien lähiympäristöön
  • suurikokoisten lintujen muuton pullonkaula-alueille, vakituisille kaartelupaikoille sekä niiden ruokailu-, levähdys- ja yöpymispaikkojen välisille tärkeille lentoreiteille
  • ulkomeren matalikoille (alle 10 metrin syvyiset alueet), joiden merkityksestä linnustolle ei ole riittävästi tietoa
  • luonnontilaisille suo-, metsä- ja tunturialueille

Tuulivoiman linnustovaikutuksia

Tuulivoimaloiden linnustovaikutuksia on kohtuullisen paljon tutkittu. On kuitenkin huomattava, että valtaosa tutkimuksista koskee pienempiä voimaloita, mitä Suomeen tällä hetkellä suunnitellaan. Tutkimusten mukaan voimaloiden vaikutuksista merkittävimpiä eivät ole törmäys- vaan häirintävaikutukset. Useiden lintulajien on todettu välttävän erityisesti lepäily- ja ruokailualueina tuulivoimaloiden lähialueita. Häirintävaikutukset ovat merkittävimpiä meri-ja kosteikkolintulajeille. Avomerialueilla häirintävaikutukset voivat ulottua jopa yli kahden kilometrin etäisyyteen voimaloista ja kosteikkoalueilla noin puolen kilometrin päähän vomaloista. Lisäksi voimalat huoltotie ja voimalinjaverkostoineen fragmentoi metsäalueita, mikä voi vaikuttaa esimerkiksi metson elinmahdollisuuksiin.

Tuulivoimaloihin törmäävien lintujen lukumäärä riippuu keskeisesti voimalan sijainnista. Törmäyksiä tapahtuu vuosittain muutamista muutamiin kymmeniin voimalaa kohden. Törmäykset tuulivoimaloihin voivat olla ongelma, mikäli niihin törmää vähälukuisia, vähentyneitä ja hitaasti lisääntyviä lajeja. Suurikokoiset kaartelevat petolinnut, kuten kotkat törmäävät voimaloihin suoraan lentäviä lajeja yleisemmin, ja tuottavat verraten vähän poikasia. Siksi voimaloita ei voi rakentaa suurikokoisille petolinnuille tärkeille alueille.

Tuulivoimaloiden vaikutusten arvioinnissa on paikallisten vaikutusten lisäksi tärkeää tunnistaa voimala-alueen vaikutukset yhdessä muiden voimala-alueiden kanssa. Samalla muttoreitillä sijaitsevien voimala-alueiden yhteinen kuolleisuus voi vähentää lintupopulaatiota, vaikka, millään voimala-alueella ei yksistään kuole merkittäviä määriä lintuja.

Tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista ja lintujen huomioon ottamisesta julkaistu hyvä yhteenveto (englanniksi): “Wind farms and birds: an updated analysis of the effects of wind farms on birds, and best practice guidance on integrated planning and impact assessment“.

BirdLife on laatinut selvityksen lintujen valtakunnallisista päämuuttoreiteistä sekä kartoittanut linnustollisesti tärkeitä alueita käytettäväksi avuksi muun muassa tuulivoimala-alueiden sijainnin ohjaamisessa ja linnustovaikutusten minimoimisessa.