Tuulivoima ja linnut

Kuollut merikotka. Kuva: Seppo Keränen

BirdLife pitää uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamista välttämättömänä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti tuulivoimarakentamiseen. Tuulivoimaa ei voi kuitenkaan sijoittaa minne vain, vaan tuulivoimaa on rakennettava linnustollisesti vähäarvoisille alueille ja voimaloiden vaikutukset lintuihin ja muuhun luontoon on aina otettava huomioon.

BirdLifen mukaan tuulivoimaa ei pidä suunnitella eikä rakentaa:

  • kansainvälisesti tärkeille lintualueille sekä kansallisesti ja maakunnallisesti tärkeille vesi- ja kosteikkolintujen pesimä-, levähdys- ja ruokailualueille
  • luonnonsuojeluun tarkoitetuille alueille mukaan lukien Natura 2000 ja erämaa-alueet
  • erittäin tai äärimmäisen uhanalaisten lintulajien pesimä- ja levähdyspaikoille
  • suurikokoisten petolintujen pesien lähiympäristöön
  • suurikokoisten lintujen muuton pullonkaula-alueille, vakituisille kaartelupaikoille sekä niiden ruokailu-, levähdys- ja yöpymispaikkojen välisille tärkeille lentoreiteille
  • ulkomeren matalikoille (alle 10 metrin syvyiset alueet), joiden merkityksestä linnustolle ei ole riittävästi tietoa
  • luonnontilaisille suo-, metsä- ja tunturialueille

Tuulivoiman linnustovaikutuksia

Tutkimusten mukaan voimaloiden vaikutuksista merkittävimpiä eivät yleensä ole törmäys- vaan häirintävaikutukset. Useiden lintulajien on todettu välttävän erityisesti lepäily- ja ruokailualueina tuulivoimaloiden lähialueita. Häirintävaikutukset ovat merkittävimpiä meri- ja kosteikkolintulajeille. Avomerialueilla häirintävaikutukset voivat ulottua jopa yli kahden kilometrin etäisyyteen voimaloista ja kosteikkoalueilla noin puolen kilometrin päähän voimaloista. Lisäksi voimalat huoltotie ja voimalinjaverkostoineen pirstovat metsäalueita, mikä voi vaikuttaa esimerkiksi metson elinmahdollisuuksiin.

Tuulivoimaloihin törmäävien lintujen lukumäärä riippuu keskeisesti voimalan sijainnista. Törmäyksiä tapahtuu vuosittain muutamista muutamiin kymmeniin voimalaa kohden. Törmäykset tuulivoimaloihin ovat ongelma erityisesti silloin, kun niihin törmää vähälukuisia, vähentyneitä ja hitaasti lisääntyviä lajeja. Suurikokoiset kaartelevat petolinnut, kuten kotkat, törmäävät voimaloihin useimpia suoraan lentäviä lajeja yleisemmin, ja tuottavat verraten vähän poikasia. Siksi voimaloita ei voi rakentaa suurikokoisille petolinnuille tärkeille alueille.

Tuulivoimaloiden vaikutusten arvioinnissa on paikallisten vaikutusten lisäksi tärkeää tunnistaa voimala-alueen vaikutukset yhdessä muiden voimala-alueiden kanssa. Samalla muttoreitillä sijaitsevien voimala-alueiden yhteinen summautuva (kumulatiivinen) kuolleisuus voi vähentää lintupopulaatiota, vaikka, millään voimala-alueella ei yksistään kuole merkittäviä määriä lintuja. Suomessa korostuu lajeista merikotka, jonka suhteellinen osuus todetuista törmäyskuolemista on hyvin suuri (suurikokoisena sen raadot myös löytyvät helposti). Populaatiotasolla summautuva kuolleisuus voi johtaa merikotkakannan pienenemiseen, mikäli lintujen hyvinvointia ei oteta jokaisessa suunnitelmassa ja voimaloiden sijoittamisessa huomioon.

Valtaosa tuulivoimaloiden linnustovaikutuksia koskevista tutkimuksista koskee pienempiä voimaloita, mitä Suomeen tällä hetkellä suunnitellaan. Lisäksi tutkimukset ovat keskittyneet pesimälinnustoon, ja yleisiin elinvaatimuksiltaan laaja-alaisiin lajeihin. Luotettavaa tutkimustietoa tuulivoimaloiden vaikutuksesta useimpiin harvalukuisiin elinvaatimuksiltaan  erikoistuneisiin lajeihin ei ole.

Tuulivoimatutkimuksissa on lisäksi paljon tarkoituksenhakuisia tutkimuksia, joiden tavoitteena on ollut osoittaa vaikutukset vähäisiksi. Vaikutuksia on myös tutkittu sellaisin metodein, jotka antavat ali-arvioita vaikutuksista. Suomessa on esimerkiksi seurattu voimaloiden vaikutuksia pesimälinnustoon linjalaskentojen avulla, vaikka yleisimpien lajien runsauden vaihtelun seuraamiseen tarkoitettu menetelmä ei anna juuri mitään tietoa niiden suurikokoisten ja harvalukuisten lajien runsaudesta, joiden tiedetään olevan herkkiä tuulivoimalle – ei yleisten pikkulintulajien. Useimmissa läpimuuttavia lintuja koskevissa tutkimuksissa on jätetty tarkoituksella kumulatiiviset vaikutukset kokonaan käsittelemättä.

Tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista ja lintujen huomioon ottamisesta julkaistu hyvä yhteenveto (englanniksi): “Wind farms and birds: an updated analysis of the effects of wind farms on birds, and best practice guidance on integrated planning and impact assessment“.  Kesäkuussa 2020 julkaistu tutkimus “Mortality limits used in wind energy impact assessment underestimate impacts of wind farms on bird populations” osoittaa, että varsin pienikin voimaloiden aiheuttama lisäkuolleisuus voi aiheuttaa populaation vähenemisen. Merituulivoimaloiden kumulatiivisiin vaikutuksiin liittyviä epävarmuuksia on tarkastelu esim tutkimuksessa “Offshore wind farms and their effects on birds“.

Tärkeät lintualueet apuna voimaloiden sijoittamisessa

BirdLife on laatinut selvityksen lintujen valtakunnallisista päämuuttoreiteistä sekä kartoittanut linnustollisesti tärkeitä alueita käytettäväksi avuksi muun muassa tuulivoimala-alueiden sijainnin ohjaamisessa ja linnustovaikutusten minimoimisessa.