Uusia merellisiä IBA-alueita Suomeen

Micha Fager

BirdLife Suomi selvitti vuonna 2015 merilintujen tärkeimpiä kerääntymisalueita. Selvitys perustui edellisinä vuosina koottuihin linnustotietoihin. Tammikuussa 2016 tärkeimmät selvityksessä löydetyt alueet hyväksyttiin osaksi kansainvälistä IBA-alueiden verkostoa.

Merellisten IBA-alueiden (IBA, Important Bird and Biodiversity Areas) tunnistaminen on ollut yksi BirdLife Internationalin toiminnan painopisteistä viime vuosina. Hankkeessa nimetään merilinnuille tärkeitä kerääntymis- ja ruokailualueita, jotka on tavoitteena saada myös suojelun piiriin.

Aiemmin Suomeen nimetyt merelliset IBA-alueet ovat olleet lähinnä saaristolinnustolle tärkeitä pesimäalueita. Nyt tarkastelua laajennettiin siten, että mukaan saatiin kansainvälisesti uhanalaiselle allille ja pilkkasiivelle sekä Suomessa vaarantuneelle haahkalle tärkeimmät ruokailu-, kerääntymis- ja sulkimisalueet.

 

Kolme uutta IBA-aluetta ja laajennuksia seitsemään IBA-alueeseen

Selvityksessä löydettiin kolme uutta IBA-aluetta:

Tärkeä haahkojen kerääntymisalue Kemiönsaaren edustalla. Alue täydentää eteläisen Saaristomeren IBA-alueiden ketjua, jolloin haahkojen sulkimisalueet saadaan entistä kattavammin IBA-verkoston piiriin.

Seitsemästä osa-alueesta muodostuva matalikkojen kokonaisuus, joka on 2010-luvulla korostunut erityisesti allien tärkeänä levähdys- ja talvehtimisalueena.

Alue on voimakkaasti taantuneen pilkkasiiven tärkein kerääntymisalue Suomessa.


Lisäksi seitsemään IBA-alueeseen tehtiin laajennuksia ja rajausmuutoksia, jotta IBA-rajaus kattaa myös kerääntymis- ja ruokailualueet:

Tärkeitä haahkan levähdys- ja sulkasatoalueita lisätty

Tärkeitä haahkan levähdys- ja sulkasatoalueita lisätty

Tärkeitä haahkan levähdys- ja sulkasatoalueita lisätty

Tärkeitä haahkan ja allin levähdysalueita lisätty.

Tärkeitä haahkan ja allin levähdysalueita lisätty

Tärkeitä allin levähdysalueita lisätty

Tärkeitä haahkan levähdysalueita lisätty

 

Uusien ja muuttuneiden alueiden rajaukset paikkatietoaineistona (zip-pakattuna)


Alueiden valinnassa sovellettiin seuraavia kansainvälisiä IBA-kriteerejä:

  •    Kerääntymät muodostavat yli 1 % (tietyn) maantieteellisen alueen kokonaisyksilömäärästä, jolloin kohteille kerääntyy vähintään 6 000 haahkaa (1 % Itämeren ja Pohjanmeren talvikannasta), 15 000 allia (1 % Itämeren talvikannasta) tai 3 000 pilkkasiipeä (1 % Itämeren talvikannasta)
  •    Kerääntymät ovat säännöllisiä.

Tärkeimpänä aineistona työssä oli lintuharrastajien havaintoihin perustuva Tiira-lintutietopalvelu. Lisäksi aineistoa saatiin alueellisten lintuyhdistysten tekemistä selvityksistä ja yhdistysten asiantuntijoilta, Suomen ympäristökeskuksen ja Turun yliopiston tekemistä lentolaskennoista sekä satelliittilähettimillä varustettujen haahkojen paikannustiedoista. Rajausten tarkennuksissa hyödynnettiin myös syvyyskäyriä ja vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) sinisimpukkamallinnuksia.

IBA-alueita on Suomessa nyt tasan 100. Kansainvälisen määritelmän mukaisia merellisiä IBA-alueita meillä on yhteensä 32, yhteispinta-alaltaan noin 8 300 neliökilometriä. Pääosa alueista on saaristolinnuille tärkeitä pesimäalueita, mutta mukana on myös merenlahtia ja rannikon kosteikkoalueita.