Lyijy tappaa lintuja

Lyijymyrkytyksestä kärsivän linnun tyypillisiin oireisiin kuuluu muun muassa lihasten hallinnan menetys. Siksi lintu ei pysty kannattelemaan päätään. Tämä laulujoutsen menehtyi lopulta myrkytykseen. Kuva: Wildfowl & Wetlands Trust

Lyijy on linnuille – ja myös ihmisille – myrkyllistä jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Linnut saavat metsästysperäistä lyijyä elimistöönsä vahingossa ravinnon mukana tai poimiessaan tarkoituksella hauleja lihasmahaansa jauhinkiviksi. Jopa yksi ainoa lyijyhauli voi aiheuttaa tappavan myrkytyksen linnulle.

Joka vuosi Euroopassa miljoona vesilintua kuolee suoraan lyijymyrkytykseen ja noin kolme miljoonaa muuta saa myrkytysoireita. Niistäkin moni menehtyy, koska ne ovat heikkokuntoisina alttiimpia pedoille, loisille ja taudeille.

Lintujen metsästys tuottaa runsaasti haavoittuneita yksilöitä, haavakoita. Haavoittuneiden lintujen lihaksissa olevista hauleista lyijyä voi kulkeutua verenkierron mukana muualle elimistöön. Monilla hanhilajeilla jopa kymmenillä prosenteilla yksilöistä on hauleja elimistössään. Lyhytnokkahanhilla tehtyjen tutkimusten mukaan tällaisten yksilöiden  kuolleisuus on selvästi korkeampi kuin haavoittumattomilla yksilöillä.

Tundrahanhesta otetussa röntgenkuvassa näkyy lihasmahaan nielty hauli valkeana pisteenä. Kuva: Wildfowl & Wetlands Trust

Nämä haulit on poimittu lyijymyrkytykseen kuolleen laulujoutsenen lihasmahasta. Osa hauleista on jo liuennut hyvin pi

Nämä haulit on poimittu lyijymyrkytykseen kuolleen laulujoutsenen lihasmahasta. Osa hauleista on jo liuennut hyvin pitkälti ja siirtynyt linnun elimistöön. Kuva: Wildfowl & Wetlands Trust

 

Lyijy tappaa myös maa-alueilla

Usein keskitytään lyijyhaulien aiheuttamiin ongelmiin vesilinnuille, vaikka lyijy on yhtä vaarallista maalla eläville linnuille. Lyijyluodit ja niiden osat voivat aiheuttavat myrkytyksiä. Kotkat ja monet muut petolinnut saavat ravinnostaan sekä luotien jäänteitä että hauleja, koska ne syövät lyijymyrkytykseen kuolleita tai siitä kärsiviä lintuja ja metsästyksen jäljiltä jääviä nisäkkäiden haaskoja.

Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan vuosina 2000–2014 merikotkan yleisin kuolinsyy oli lyijymyrkytys. Peräti 31 prosenttia kuolleena löydetyistä tai heikkokuntoisista ja myöhemmin kuolleista kotkista oli kuollut lyijymyrkytykseen. Kotkien ruoansulatuskanavista löytyi sekä lyijyluotien siruja ja palasia että lyijyhauleja.

Vuodesta 2011 lähtien Ruokavirastoon on tuotu tutkittavaksi merikotkien lisäksi 119 lyijymyrkytykseen kuollutta lintua. Kaikki ovat olleet suurikokoisia lajeja, joiden raadot löytyvät helpommin. Tutkitut linnut edustavatkin mitä ilmeisimmin vain hyvin pientä osaa lajeista, jotka kärsivät lyijyn vaikutuksista.

Huomattavaa on, että myös seitsemän maakotkaa on kuollut lyijymyrkytykseen, mikä osoittaa lintujen saavan lyijyä elimistöönsä myös muista elinympäristöistä kuin kosteikoilta.

Myös liuennut lyijy on riski

Lyijy voi  myrkyttää lintuja myös liukoisessa muodossa. Euroopan suosituimmilla metsästyskosteikoilla maaperässä on jopa satoja hauleja neliömetrillä. Suosituilla sorsastuspaikoilla voi olla tonneittain lyijyä maaperässä. Esimerkiksi Liminganlahteen voidaan arvioida upotetun vuosien saatossa vähintään 50 tonnia lyijyä!

Lyijy voi liueta luontoon myös ampumaradoilta. Esimerkiksi joutsenia on Suomessa kuollut lyijymyrkytykseen lammen rannalla sijaitsevan, käytöstä poistetun ampumaradan lähistöllä. Lammen kasvillisuudesta mitattiin huiman korkea lyijypitoisuus.

Rajoituksia monissa maissa

Lyijyn käyttöä on jo rajoitettu monissa maissa. Euroopassa lyijyhaulien käyttö on kokonaan kielletty Tanskassa, Alankomaissa ja Norjassa sekä osassa Belgiaa. Kolmessa ensin mainitussa myös lyijyhaulien valmistus ja hallussapito on kielletty. Myös esimerkiksi Kaliforniassa lyijyluotien käyttö on kielletty metsästyksessä.

Manner-Suomessa lyijyhaulien käyttö on ollut kiellettyä vesilintujen metsästyksessä vuodesta 1996. Lyijyhauleja saa kuitenkin käyttää kaikessa muussa metsästyksessä. Niiden käyttö on siis sallittua myös kosteikoilla, jos tarkoituksena on metsästää muita kuin vesilintuja. Tämä tekee valvonnasta hyvin vaikeaa, minkä vuoksi lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä ei ole loppunut. Ahvenanmaalla lyijyhaulien käyttöä ei ole lainkaan rajoitettu.

Lyijyhaulien ja -luotien kielto etenee EU:ssa

Lyijyhaulien käyttö tultaneen EU:ssa kieltämään kosteikkoalueilla – mikä sisältää myös suot – alkuvuodesta 2023 lähtien. Päätös asiasta tehtiin EU:n REACH-komiteassa syyskuun alussa 2020. Vain viisi maata vastusti esitystä: Tšekki, Suomi, Unkari, Malta ja Slovakia.

Marraskuun lopussa myös EU-parlamentti asettui tukemaan lyijykieltoa hyläten vastaehdotukset selvällä äänten enemmistöllä. Valitettavasti moni suomalainen parlamentaarikko äänesti käyttökieltoa vastaan.

Lyijy on korvattavissa

Lyijykiellon vastustamiselle ei ole perusteita, sillä lyijyn korvaavia materiaaleja on nykyisin runsaasti. Ne vastaavat ominaisuuksiltaan lyijyä, ja monet niistä ovat myös hinnaltaan kilpailukykyisiä. Lyijyä kovempien haulien, kuten teräshaulien, käytön on esitetty aiheuttavan ongelmia sahateollisuudelle. Pelko on ollut turha, minkä vuoksi esimerkiksi Metsähallitus kumosi omilla maillaan pitkään voimassa olleen teräs- ja volframihaulien käyttökiellon keväällä 2018.

Korvaavat haulit eivät välttämättä sovi kaikkein vanhimpiin haulikoihin. Haulikoiden valmistajat lupaavat yleisesti, että ainakin 1960-luvun lopulta alkaen valmistetuissa aseissa voi käyttää korvaavia hauleja. Yli 50 vuotta vanhoilla haulikoilla metsästävien on varminta siirtää ase eläkkeelle. Luodeissa lyijy voidaan korvata kuparilla, jonka ominaisuudet ovat jopa lyijyä paremmat. Kupari on riittävän pehmeää mutta ei hajoa samalla tavoin siruiksi ja saastuta laajasti osumakohdan lihaa kuten lyijy. Kupari on toistaiseksi lyijyä kalliimpaa, mutta metsästysharrastuksen kokonaiskustannuksiin suhteutettuna lisäkustannus on hyvin pieni.

Lyijyn käytön jatkamisen hinta on sen sijaan huomattava: EU:n alueella metsästyksessä käytetyn lyijyn aiheuttamiksi vuotuisiksi kustannuksiksi on arvioitu 383–960 miljoonaa euroa. Nyt sen maksavat veronmaksajat.

 

 

Lisää aiheesta

Lähteet: