Ennen vuotta 1790 Suomessa havaitut lajit systemaattisessa järjestyksessä

Lähteistä käytetyt lyhenteet

Nrolyhennelajiperuste, josta päätelty esiintyneen jo 1700-luvullalähdeviitteet 
1.CYGCYGlaulujoutsenpesii maan keski- ja pohjoisosissa (1909)MelaK 308
2.ANSFABmetsähanhi1882 pesi samoilla alueilla kuin laulujoutsenMela 203
3.ANSERYkiljuhanhi”Pesii suurin joukoin Sisä-Lapissa” (1909)MelaK 314
4.ANSANSmerihanhipesii harvalukuisena koko rannikolla (1882)Mela 204
5.BRALEUvalkoposkihanhitavataan matkalintuna, useita ammuttu 1800-luvun alkup.MelaK 315
6.BRABERsepelhanhisäännöllinen muuttaja Suomenlahden rannikolla (1909)MelaK 316
7.TADTADristisorsapesii Lounais-Suomen saaristossa (1882)Mela 208
8.ANAPENhaapanayleinen koko maassa (1882)Mela 211
9.ANACREtaviyleinen Etelä-Suomesta Lapin perille asti (1882)Mela 213
10.ANAPLAsinisorsayleinen etelästä Ouluun saakka (1882)Mela 210
11.ANAACUjouhisorsayleinen Lapissa ja Pohjois-Suomessa (1882)Mela 212
12.ANAQUEheinätavipesii Etelä- ja Keski-Suomessa (1882)Mela 213
13.ANACLYlapasorsapesii E-/K-Suomessa, ei pitkäaikaiskannanmuutoksiaPLV 71
14.AYTFULtukkasotkayleinen Keski-Suomesta Lapin perille (1909)MelaK 327
15.AYTMARlapasotkakanta vaihdellut, 1900-luvun alussa laskukausiPLV 76
16.SOMMOLhaahkapesii rannikolla Kokkolasta Helsinkiin (1882)Mela 221
17.SOMSPEkyhmyhaahkatodennäk. 1800-luvulla huomattavasti nykyistä yleisempiPLV 110
18.POLSTEallihaahka1800-luvulla nykyistä tavallisempi ItämerelläPLV 104
19.CLAHYEallipesii Lapissa, muuttavana muualla maassa (1882)Mela 219
20.MELNIGmustalintupesii runsain määrin Lapin sisäosissa (1882)Mela 214
21.MELFUSpilkkasiipiPohjois-Suomessa 1800-luvulla runsas kantaPLV 97
22.BUCCLAtelkkähyvin yleinen koko maassa (1882)Mela 217
23.MERALBuivelovähentynyt 1800-luvulta 1950-luvulle, sitten elpynytPLV 119
24.MERSERtukkakoskeloEtelä-Suomesta Lapin perille hyvin yleinen (1882)Mela 224
25.MERMERisokoskelolevinnyt Etelä-Suomesta Lapin perille asti (1882)Mela 223
26.COTCOTviiriäinen1800-luvulla yleisempi kuin 1900-luvullaPLV 267
27.TETBONpyyjokseenkin yleinen Etelä-Suomesta Lappiin (1882)Mela 163
28.LAGLAGriekko1800-luvulla Etelä-Suomessa vankempi kantaPLV 242
29.LAGMUTkiirunaesiintymisessä ei tunnettuna aikana muutostaPLV 245
30.TETRIXteerikaskikautena teerikanta kukoistiPLV 248
31.TETUROmetsohidas pitkäaikainen väheneminenPLV 253
32.PERPERpeltopyysaatavissa olevien tietojen mukaan 1700-luvun tulokasPLV 262
33.GAVSTEkaakkuriyleinen Pohjois-Suomessa (1882)Mela 245
34.GAVARCkuikkajokseenkin yleinen koko maassa (1882)Mela 244
35.PODCRIsilkkiuikkuEtelä-Suomessa yleinen pesimälaji (1882)Mela 241
36.PODGRIhärkälintupesii harvalukuisena Etelä-Suomesta Pudasjärvelle (1882)Mela 242
37.PODAURmustakurkku-uikkukanta näyttää kauan pysyneen likipitäen ennallaanPLV 29
38.PHACARmerimetsotavattu usein sisämaassa ja Pohjanlahdella (1909)MelaK 343
39.CICNIGmustahaikarauseina vuosina 1–3 yks. vuodessa 1700-luvulla KokemäelläLm 10:30
40.PERAPImehiläishaukkakanta lienee pysynyt suunnilleen vakionaPLV 193
41.HALALBmerikotka1850-luvulla kanta lienee ollut melko vahva rannikollaPLV 188
42.CIRCYAsinisuohaukkapesii, mutta on harvinainen maassamme (1909)MelaK 200
43.ACCGENkanahaukka1909 monin paikoin paljon harvinaisempi kuin ennenMelaK 214
44.ACCNISvarpushaukkayleinen Etelä- ja Keski-Suomessa (1882)Mela 145
45.BUTBUThiirihaukka1882 hyvin yleinen Etelä-Suomesta Kajaaniin astiMela 149
46.BUTLAGpiekanayleinen Lapissa ja Pohjois-Suomessa (1882)Mela 149
47.AQUCHRmaakotkamonin paikoin Etelä-Suomessa jo melkein kadonnut (1909)MelaK 220
48.PANHALsääksikoko alueellamme sangen yleinen (1882)Mela 148
49.FALTINtuulihaukkayleinen koko maassa 1909, kannan romahdus 1962/63MelaK 210, PLV 237
50.FALCOLampuhaukkapitkäaikaiskannanvaihtelusta tiedot ovat vähäisetPLV 230
51.FALSUBnuolihaukkapitkäaikainen kannan kehitys lievästi väheneväPLV 217
52.FALRUStunturihaukkavielä 1900-luvun alussa yleinen pesijä EnontekiölläPLV 226
53.FALPERmuuttohaukka1909 pesii koko maassa, 1965 kuolemassa sukupuuttoonMelaK 205, PLV 220
54.PORPORluhtahuittiEtelä- ja Keski-Suomessa sangen yleinen (1909)MelaK 262
55.CRECREruisrääkkä1800-luvulla sangen yleinen Etelä-Suomesta KuhmoonMelaK 261
56.GRUGRUkurkipesii useimmissa osissa maatamme (1882)Mela 194
57.HAEOSTmeriharakkakannanmuutoksia ei tunnettuna aikana tapahtunutPLV 299
58.PLUAPRkapustarinta1800-luvullakin muuttoaikoina yleinen isoin parvinMelaK 267
59.VANVANtöyhtöhyyppähavaintoja on 1740-luvulta alkaen eri lähteissä lounaisimpaan Suomeen painottuen.Tärnström ym.
60.CHADUBpikkutylli1880-luvulle saakka vahva kanta kutistunut ja elpynytPLV 317
61.CHAHIAtylliyleinen 1880-luvun alussakinMela 170
62.CHAMORkeräkurmitsaEnontekiön Lapissa hyvin yleinen (1909)MelaK 268
63.NUMPHApikkukuovipesivänä yleinen Lapissa (1882)Mela 178
64.NUMARQkuoviyleinen Etelä- ja Keski-Suomessa (1882)Mela 177
65.LIMLAPpunakuiripesii Lapissa, muuttoaikoina Etelä-Suomessa (1882)Mela 177
66.AREINTkarikukkokannanvaihtelut yleensä hyvin vähäisetPLV 331
67.CALPUGsuokukkoyleinen Lapissa, pesii myös Etelä-Suomessa (1882)Mela 178
68.CALFALjänkäsirriäinen1800-luvullakin pesivänä LapissaMelaK 277
69.CALTEMlapinsirriyleinen Pohjanmaan rannoilla ja Lapissa (1909)MelaK 281
70.CALALPsuosirrimatkalintuna suurin joukoin (1882)Mela 188
71.CALMARmerisirritalviaikoina lounaissaaristossa 1800-luvullakinPLV 388
72.CALUTApikkusirrimuuttoaikoina monin paikoin (1882)Mela 189
73.PHALOBvesipääskysangen yleinen Lapissa, muuttoaikoina etelässä (1882)Mela 183
74.ACTHYPrantasipihyvin yleinen koko alueellamme (1882)Mela 182
75.TRIOCHmetsäviklopesimälaji melkein koko Suomessa (1909)MelaK 286
76.TRIERYmustaviklopesimisaikana yleinen Sisä-Lapissa (1882)Mela 179
77.TRINEBvalkovikloyleinen Pohjois- ja Keski-Suomessa (1882)Mela 181
78.TRIGLAliropesivänä hyvin yleinen Pohjois- ja Itä-Suomessa (1909)MelaK 287
79.TRITOTpunajalkaviklosangen yleinen pesimälintu merenrannoilla (1882)Mela 180
80.LYMMINjänkäkurppapesivänä Lapissa jokseenkin yleinen (1909)MelaK 299
81.SCORUSlehtokurppaalue-/runsausmuutoksia ei viime vuosikymmeninäPLV 345
82.GALGALtaivaanvuohipitkäaikaisia muutoksia runsaudessa ei tunnetaPLV 336
83.GALMEDheinäkurppakanta romahti 1800-luvun jälkipuoliskollaPLV 339
84.STECUSmerikihuvähälukuinen pesimälaji saaristossa (1882)Mela 238
85.STELONtunturikihupesii Lapissa (1882)Mela 239
86.ALCTORruokki1800-luvun lopulla nykyistä runsaampiPLV 506
87.CEPGRYriskilä1900-luvun alussa kanta oli erittäin runsasPLV 516
88.HYDCASräyskä1800-luvulla pesälöytöjä lähes koko saaristostaPLV 486
89.STEHIRkalatiira1800-luvun lähteet korostavat tiirojen runsauttaPLV 493
90.STEAEAlapintiirapesii runsain määrin Lapissa (1882)Mela 230
91.LARCANkalalokkiyleisin lokkilajeista, pesii koko maassa (1909)MelaK 357
92.LARFUSselkälokkipesii koko maassa (1909)MelaK 361
93.LARARGharmaalokkipesii kaikilla merenrannoillamme (1909)MelaK 358
94.LARHYPisolokkihavaittu monin paikoin sisämaassa ja rannikolla (1909)MelaK 359
95.LARMARmerilokki1800-luvun lopussa saaristokanta vähissä vainon vuoksiPLV 436
96.COLLIVkesykyyhkyleviämistä maahamme ei ole selvitettyPLV 531
97.COLOENuuttukyyhkyrunsaus pienentynyt 1800-luvun kannastaPLV 521
98.COLPALsepelkyyhky1860-luvulla yleinen etelästä SotkamoonPLV 527
99.CUCCANkäkivähentynyt 1800-luvun määristäPLV 539
100.BUBBUBhuuhkajasangen yleinen pesivänä etelästä Inariin (1882)Mela 152
101.BUBSCAtunturipöllöyleinen Enontekiössä (1909)MelaK 230
102.SURULUhiiripöllö”On yleisin kaikista pöllöistä maassamme” (1882)Mela 154
103.GLAPASvarpuspöllösangen harvinainen Etelä-Suomesta Lappiin (1882)Mela 154
104.STRURAviirupöllö1. pesälöytö 1859, ammuttu 184X, ei uudistulokasPLV 572
105.STRNEBlapinpöllö1800-luvulla useina vuosina joukkopesintöjäPLV 568
106.ASIOTUsarvipöllörunsaudessa ei voida havaita pysyviä muutoksiaPLV 576
107.ASIFLAsuopöllöyleinen Lapissa, mutta pesii etelässäkin (1882)Mela 155
108.AEGFUNhelmipöllövaikea päätellä, onko kannassa pysyviä muutoksiaPLV 586
109.CAPEURkehrääjäsangen yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa (1882)Mela 136
110.APUAPUtervapääskyyleinen Etelä-Suomesta napapiiriin asti (1882)Mela 137
111.CORGARsininärhipesinyt Piikkiössä 5 vuonna peräkkäin ennen 1787PLV 605
112.UPUEPOharjalintuesiintymisessä tuskin suuria muutoksia (Oulu 1802)PLV 607 (MelaK 188)
113.JYNTORkäenpiika1800-luvulla lienee ollut nykyistä runsaampiPLV 634
114.PICCANharmaapäätikka1800-luvun alussa mm. KuopiossaPLV 611
115.DRYMARpalokärki1800/1900-vaihteessa havaittu väheneminen jatkunutPLV 629
116.DENMAJkäpytikkayleisin kaikista tikoistamme (1882)Mela 133
117.DENMINpikkutikkasangen yleinen Etelä-Suomesta Lapin rajoille (1882)Mela 133
118.DENLEUvalkoselkätikkakuhmosta löydettiin pesä 17.6.1822 (yleinen 1882)Kivirikko 297, Mela 132
119.PICTRIpohjantikkayleisin tikka Lapin metsissä (1882)Mela 133
120.ALAARVkiuruyleinen tutkimuksen alussakin, ei tietoja muutoksistaPLV 645
121.EREALPtunturikiuruaiemmin runsas, esim. 1867 Muoniossa valtavia määriäPLV 650
122.RIPRIPtörmäpääskytavataan sopivilla paikoilla suurin joukoin (1882)Mela 124
123.HIRRUShaarapääskyEtelä-Suomesta Lappiin asti yleinen (1909)MelaK 178
124.DELURBräystäspääskyyleinen Etelä-Suomesta Lapin perille (1882)Mela 125
125.ANTTRImetsäkirvinenyleinen Etelä-Suomesta Lapin perille asti (1882)Mela 100
126.ANTPRAniittykirvinenyleinen Etelä-Suomesta Lapin perille asti (1882)Mela 99
127.ANTCERlapinkirvinenesiintymisessä ei ole tapahtunut suuria muutoksiaPLV 922
128.ANTPETluotokirvinenlevinneisyyshistoriaa hämärtää sekoitus niittykirviseenPLV 925
129.MOTFLAkeltavästäräkkiyleinen Etelä-Suomesta Lappiin asti (1882)Mela 97
130.MOTALBvästäräkkipitkäaikaisista kannanmuutoksista ei aineistojaPLV 929
131.BOMGARtilhipesii yleisenä Lapin havumetsissä (1909)MelaK 177
132.CINCINkoskikaramm. Pudasjärvellä 1860-luvulla yleinen läpi vuodenPLV 755
133.TROTROpeukaloinenkanta vaihdellut, Etelä-Suomessa 1882 ei harvinainenPLV 759, Mela 92
134.ERIRUBpunarintaEtelä-Suomessa yleinen 1800-luvullakinPLV 819
135.LUSLUSsatakieliKaakkois-Suomessa yleinen 1800-luvulla, taantui, pohja 1930-luvullaPLV 811
136.LUSSVEsinirintayleinen Lapissa 1800-luvullakinPLV 814
137.PHOPHOleppälintuyleinen koko maassa, vuosittaisia kannanvaihteluitaPLV 803
138.SAXTRApensastaskuyleinen koko maassa, ei tietoja kannanvaihteluistaPLV 799
139.OENOENkivitaskukoko maassa, ei runsas, kannanvaihtelut vähäisiäPLV 794
140.TURTORsepelrastaspesii Tunturi-lapissa, muuttohavaintoja 1800-alkupuolelta alkaenPLV 783
141.TURPILräkättirastasvakiintunut koko maahan ennen lintututkimuksen alkuaPLV 767
142.TURPHIlaulurastasrunsas, koko maassa, kannanvaihtelut vähäisiäPLV 773
143.TURILIpunakylkirastasrunsas, koko maassa, vuosittaiset kannanvaihtelut isotPLV 778
144.TURVISkulorastasharvalukuinen, koko maassa, kanta vaihdellutPLV 763
145.HIPICTkultarintakanta vaihtelee, 1800-luvulla taantunut, 1930 alkaen elpynytPLV 846
146.ACRSCHruokokerttunen1800-luvulla eteläisimmän Suomen pesimälintunaPLV 842
147.SYLCURhernekerttuyleinen, ei runsas, kannanvaihteluista ei tietoaPLV 864
148.SYLCOMpensaskerttuasuinalueen muutokset tunnettuna aikana vähäisetPLV 861
149.SYLBORlehtokerttuLapissa yleistynyt, Etelä-Suomessa vähentynytPLV 856
150.SYLATRmustapääkerttukannanmuutostiedot ristiriitaisiaPLV 850
151.PHYCOLtiltalttivanhimmissakin lähteissä mainitaan yleiseksiPLV 875
152.PHYLUSpajulintutoinen kahdesta runsaimmasta lajista kautta aikain
153.REGREGhippiäinenEtelä-Suomessa ollut yleinen koko tunnetun ajanPLV 888
154.MUSSTRharmaasieppoon maamme tavallisimpia lintuja (1909)MelaK 175
155.FICHYPkirjosieppoEtelä- ja Keski-Suomessa yleinen (1909)MelaK 175
156.AEGCAUpyrstötiainenvähälukuinen kautta aikain, 1882 pesi Etelä-SuomessaPLV 742, Mela 95
157.PARMAJtalitiainenpesimäkannan koko vaihtelee talvien ankaruuden mukaanPLV 715
158.PERATEkuusitiainenEtelä-Suomessa tavallinen 1882Mela 94
159.LOPCRItöyhtötiainen1882 ei aivan yleinen, 1900-luvulla runsastunutMela 95, PLV 731
160.POEMONhömötiainentavallisin tiaisistamme (1882), erotettu lajiksi viitatiaisesta 1843Mela 95, MelaK 110
161.POECINlapintiainenpesii Lapissa runsain määrin (1882)Mela 94
162.CERFAMpuukiipijäEtelä- ja Keski-Suomessa ei harvinainen (1882)Mela 96
163.ORIORIkuhankeittäjäkanta palautunut, joskaan ei 1800-luvun tasallePLV 668
164.LANCOLpikkulepinkäinenrunsaudessa ei suuria muutoksia, etelässä tavallinenPLV 954, Mela 90
165.LANEXCisolepinkäinenpesii Pohjois-Suomessa jokseenkin harvinaisena (1882)Mela 89
166.GARGLAnärhiyleinen Etelä-Suomesta Lappiin asti (1882)Mela 105
167.PERINFkuukkelitavallinen Lapin havumetsissä (1882), myöhemmin taantunutMela 105, PLV 710
168.PICPICharakkaEtelä-Suomesta Enontekiöön yleinen (1882)Mela 103
169.NUCCARpähkinähakkiesiintymiskuva 1800-luvulla nykyisenkaltainenMelaK 167
170.CORMONnaakka1800-luvulla paikallisia heilahteluja kannassaPLV 690
171.CORNIXvariskannassa ei merkittäviä muutoksiaPLV 679
172.CORRAXkorppipesii maan koko alueella (1882)Mela 101
173.STUVULkottarainen1800-luvun alussa pesi vain Etelä-SuomessaPLV 959
174.PASDOMvarpunenvähentynyt 1900-luvullaPLV 1067
175.PASMONpikkuvarpunen1800-luvulla pesi eri puolilla, mm. 1840 PadasjoellaPLV 1071
176.FRICOEpeippoon maamme ehkä kaikkein tavallisin lintu (1909)MelaK 147
177.FRIMONjärripeippopesii lukuisasti Lapin metsäisissä osissa (1882)Mela 115
178.CARCHLviherpeippokannanmuutokset viime 100 vuoden aikana vähäisetPLV 971
179.CARSPIvihervarpunenEtelä- ja Keski-Suomessa yleinen (1909)MelaK 150
180.CARCANhemppo1800-luvulla laajalti yleinen, sitten kanta romahtiPLV 983
181.CARMEAurpiainenkesällä tavallinen Lapissa, talvella etelässä (1882)Mela 116
182.LOXCURpikkukäpylintuEtelä-Suomesta Ouluun asti sangen yleinen (1882)Mela 108
183.LOXPYTisokäpylintuEtelä-Suomesta Ouluun jokseenkin yleinen (1882)Mela 108
184.CARERYpunavarpunen1800-luvun puolivälissä melko yleinen Kaakkois-SuomessaPLV 1002
185.PINENUtaviokuurnaesim. Sotkamossa 1860-luvulla yleinenPLV 1006
186.PYRPYRpunatulkkuyleinen Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen (1882)Mela 110
187.CALLAPlapinsirkkupesivänä yleinen Lapin perillä (1882)Mela 123
188.PLENIVpulmunenpesii yleisenä Lapin tuntureilla (1882)Mela 123
189.EMBCITkeltasirkkuyleinen Etelä-Suomesta Lappiin asti (1882)Mela 120
190.EMBHORpeltosirkku1800-luvulla yleinen Pohjois-Suomessa, runsastunutMela 121, PLV 1042
191.EMBRUSpohjansirkku1882 länsiraja Sotkamo-Kiuruvesi-Kuopio, levinnytPLV 1045, Mela 122
192.EMBSCHpajusirkkuei suuria kannanmuutoksia tunnettuna aikanaPLV 1051