Ennen vuotta 1790 Suomessa havaitut lajit systemaattisessa järjestyksessä

Nro Laji Peruste, josta päätelty esiintyneen jo 1700-luvulla Lähdeviite
1. Cygcyg Laulujoutsen Pesii maan keski- ja pohjoisosissa (1909) MelaK 308
2. Ansfab Metsähanhi 1882 pesi samoilla alueilla kuin laulujoutsen Mela 203
3. Ansery Kiljuhanhi ”Pesii suurin joukoin Sisä-Lapissa” (1909) MelaK 314
4. Ansans Merihanhi Pesii harvalukuisena koko rannikolla (1882) Mela 204
5. Braleu Valkoposkihanhi Tavataan matkalintuna, useita ammuttu 1800-luvun alkup. MelaK 315
6. Braber Sepelhanhi Säännöllinen muuttaja Suomenlahden rannikolla (1909) MelaK 316
7. Tadtad Ristisorsa Pesii Lounais-Suomen saaristossa (1882) Mela 208
8. Anapen Haapana Yleinen koko maassa (1882) Mela 211
9. Anacre Tavi Yleinen Etelä-Suomesta Lapin perille asti (1882) Mela 213
10. Anapla Sinisorsa Yleinen etelästä Ouluun saakka (1882) Mela 210
11. Anaacu Jouhisorsa Yleinen Lapissa ja Pohjois-Suomessa (1882) Mela 212
12. Anaque Heinätavi Pesii Etelä- ja Keski-Suomessa (1882) Mela 213
13. Anacly Lapasorsa Pesii E-/K-Suomessa, ei pitkäaikaiskannanmuutoksia PLV 71
14. Aytful Tukkasotka Yleinen Keski-Suomesta Lapin perille (1909) MelaK 327
15. Aytmar Lapasotka Kanta vaihdellut, 1900-luvun alussa laskukausi PLV 76
16. Sommol Haahka Pesii rannikolla Kokkolasta Helsinkiin (1882) Mela 221
17. Somspe Kyhmyhaahka Todennäk. 1800-luvulla huomattavasti nykyistä yleisempi PLV 110
18. Polste Allihaahka 1800-luvulla nykyistä tavallisempi Itämerellä PLV 104
19. Clahye Alli Pesii Lapissa, muuttavana muualla maassa (1882) Mela 219
20. Melnig Mustalintu Pesii runsain määrin Lapin sisäosissa (1882) Mela 214
21. Melfus Pilkkasiipi Pohjois-Suomessa 1800-luvulla runsas kanta PLV 97
22. Buccla Telkkä Hyvin yleinen koko maassa (1882) Mela 217
23. Meralb Uivelo Vähentynyt 1800-luvulta 1950-luvulle, sitten elpynyt PLV 119
24. Merser Tukkakoskelo Etelä-Suomesta Lapin perille hyvin yleinen (1882) Mela 224
25. Mermer Isokoskelo Levinnyt Etelä-Suomesta Lapin perille asti (1882) Mela 223
26. Cotcot Viiriäinen 1800-luvulla yleisempi kuin 1900-luvulla PLV 267
27. Tetbon Pyy Jokseenkin yleinen Etelä-Suomesta Lappiin (1882) Mela 163
28. Laglag Riekko 1800-luvulla Etelä-Suomessa vankempi kanta PLV 242
29. Lagmut Kiiruna Esiintymisessä ei tunnettuna aikana muutosta PLV 245
30. Tetrix Teeri Kaskikautena teerikanta kukoisti PLV 248
31. Teturo Metso Hidas pitkäaikainen väheneminen PLV 253
32. Perper Peltopyy Saatavissa olevien tietojen mukaan 1700-luvun tulokas PLV 262
33. Gavste Kaakkuri Yleinen Pohjois-Suomessa (1882) Mela 245
34. Gavarc Kuikka Jokseenkin yleinen koko maassa (1882) Mela 244
35. Podcri Silkkiuikku Etelä-Suomessa yleinen pesimälaji (1882) Mela 241
36. Podgri Härkälintu Pesii harvalukuisena Etelä-Suomesta Pudasjärvelle (1882) Mela 242
37. Podaur Mustakurkku-uikku Kanta näyttää kauan pysyneen likipitäen ennallaan PLV 29
38. Phacar Merimetso Tavattu usein sisämaassa ja Pohjanlahdella (1909) MelaK 343
39. Cicnig Mustahaikara Useina vuosina 1–3 yks. vuodessa 1700-luvulla Kokemäellä Lm 10:30
40. Perapi Mehiläishaukka Kanta lienee pysynyt suunnilleen vakiona PLV 193
41. Halalb Merikotka 1850-luvulla kanta lienee ollut melko vahva rannikolla PLV 188
42. Circya Sinisuohaukka Pesii, mutta on harvinainen maassamme (1909) MelaK 200
43. Accgen Kanahaukka 1909 monin paikoin paljon harvinaisempi kuin ennen MelaK 214
44. Accnis Varpushaukka Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa (1882) Mela 145
45. Butbut Hiirihaukka 1882 hyvin yleinen Etelä-Suomesta Kajaaniin asti Mela 149
46. Butlag Piekana Yleinen Lapissa ja Pohjois-Suomessa (1882) Mela 149
47. Aquchr Maakotka Monin paikoin Etelä-Suomessa jo melkein kadonnut (1909) MelaK 220
48. Panhal Sääksi Koko alueellamme sangen yleinen (1882) Mela 148
49. Faltin Tuulihaukka Yleinen koko maassa 1909, kannan romahdus 1962/63 MelaK 210, PLV 237
50. Falcol Ampuhaukka Pitkäaikaiskannanvaihtelusta tiedot ovat vähäiset PLV 230
51. Falsub Nuolihaukka Pitkäaikainen kannan kehitys lievästi vähenevä PLV 217
52. Falrus Tunturihaukka Vielä 1900-luvun alussa yleinen pesijä Enontekiöllä PLV 226
53. Falper Muuttohaukka 1909 pesii koko maassa, 1965 kuolemassa sukupuuttoon MelaK 205, PLV 220
54. Porpor Luhtahuitti Etelä- ja Keski-Suomessa sangen yleinen (1909) MelaK 262
55. Crecre Ruisrääkkä 1800-luvulla sangen yleinen Etelä-Suomesta Kuhmoon MelaK 261
56. Grugru Kurki Pesii useimmissa osissa maatamme (1882) Mela 194
57. Haeost Meriharakka Kannanmuutoksia ei tunnettuna aikana tapahtunut PLV 299
58. Pluapr Kapustarinta 1800-luvullakin muuttoaikoina yleinen isoin parvin MelaK 267
59. Vanvan Töyhtöhyyppä Havaintoja on 1740-luvulta alkaen eri lähteissä lounaisimpaan Suomeen painottuen. Tärnström ym.
60. Chadub Pikkutylli 1880-luvulle saakka vahva kanta kutistunut ja elpynyt PLV 317
61. Chahia Tylli Yleinen 1880-luvun alussakin Mela 170
62. Chamor Keräkurmitsa Enontekiön Lapissa hyvin yleinen (1909) MelaK 268
63. Numpha Pikkukuovi Pesivänä yleinen Lapissa (1882) Mela 178
64. Numarq Kuovi Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa (1882) Mela 177
65. Limlap Punakuiri Pesii Lapissa, muuttoaikoina Etelä-Suomessa (1882) Mela 177
66. Areint Karikukko Kannanvaihtelut yleensä hyvin vähäiset PLV 331
67. Calpug Suokukko Yleinen Lapissa, pesii myös Etelä-Suomessa (1882) Mela 178
68. Calfal Jänkäsirriäinen 1800-luvullakin pesivänä Lapissa MelaK 277
69. Caltem Lapinsirri Yleinen Pohjanmaan rannoilla ja Lapissa (1909) MelaK 281
70. Calalp Suosirri Matkalintuna suurin joukoin (1882) Mela 188
71. Calmar Merisirri Talviaikoina lounaissaaristossa 1800-luvullakin PLV 388
72. Caluta Pikkusirri Muuttoaikoina monin paikoin (1882) Mela 189
73. Phalob Vesipääsky Sangen yleinen Lapissa, muuttoaikoina etelässä (1882) Mela 183
74. Acthyp Rantasipi Hyvin yleinen koko alueellamme (1882) Mela 182
75. Trioch Metsäviklo Pesimälaji melkein koko Suomessa (1909) MelaK 286
76. Triery Mustaviklo Pesimisaikana yleinen Sisä-Lapissa (1882) Mela 179
77. Trineb Valkoviklo Yleinen Pohjois- ja Keski-Suomessa (1882) Mela 181
78. Trigla Liro Pesivänä hyvin yleinen Pohjois- ja Itä-Suomessa (1909) MelaK 287
79. Tritot Punajalkaviklo Sangen yleinen pesimälintu merenrannoilla (1882) Mela 180
80. Lymmin Jänkäkurppa Pesivänä Lapissa jokseenkin yleinen (1909) MelaK 299
81. Scorus Lehtokurppa Alue-/runsausmuutoksia ei viime vuosikymmeninä PLV 345
82. Galgal Taivaanvuohi Pitkäaikaisia muutoksia runsaudessa ei tunneta PLV 336
83. Galmed Heinäkurppa Kanta romahti 1800-luvun jälkipuoliskolla PLV 339
84. Stecus Merikihu Vähälukuinen pesimälaji saaristossa (1882) Mela 238
85. Stelon Tunturikihu Pesii Lapissa (1882) Mela 239
86. Alctor Ruokki 1800-luvun lopulla nykyistä runsaampi PLV 506
87. Cepgry Riskilä 1900-luvun alussa kanta oli erittäin runsas PLV 516
88. Hydcas Räyskä 1800-luvulla pesälöytöjä lähes koko saaristosta PLV 486
89. Stehir Kalatiira 1800-luvun lähteet korostavat tiirojen runsautta PLV 493
90. Steaea Lapintiira Pesii runsain määrin Lapissa (1882) Mela 230
91. Larcan Kalalokki Yleisin lokkilajeista, pesii koko maassa (1909) MelaK 357
92. Larfus Selkälokki Pesii koko maassa (1909) MelaK 361
93. Lararg Harmaalokki Pesii kaikilla merenrannoillamme (1909) MelaK 358
94. Larhyp Isolokki Havaittu monin paikoin sisämaassa ja rannikolla (1909) MelaK 359
95. Larmar Merilokki 1800-luvun lopussa saaristokanta vähissä vainon vuoksi PLV 436
96. Colliv Kesykyyhky Leviämistä maahamme ei ole selvitetty PLV 531
97. Coloen Uuttukyyhky Runsaus pienentynyt 1800-luvun kannasta PLV 521
98. Colpal Sepelkyyhky 1860-luvulla yleinen etelästä Sotkamoon PLV 527
99. Cuccan Käki Vähentynyt 1800-luvun määristä PLV 539
100. Bubbub Huuhkaja Sangen yleinen pesivänä etelästä Inariin (1882) Mela 152
101. Bubsca Tunturipöllö Yleinen Enontekiössä (1909) MelaK 230
102. Surulu Hiiripöllö ”On yleisin kaikista pöllöistä maassamme” (1882) Mela 154
103. Glapas Varpuspöllö Sangen harvinainen Etelä-Suomesta Lappiin (1882) Mela 154
104. Strura Viirupöllö 1. pesälöytö 1859, ammuttu 184X, ei uudistulokas PLV 572
105. Strneb Lapinpöllö 1800-luvulla useina vuosina joukkopesintöjä PLV 568
106. Asiotu Sarvipöllö Runsaudessa ei voida havaita pysyviä muutoksia PLV 576
107. Asifla Suopöllö Yleinen Lapissa, mutta pesii etelässäkin (1882) Mela 155
108. Aegfun Helmipöllö Vaikea päätellä, onko kannassa pysyviä muutoksia PLV 586
109. Capeur Kehrääjä Sangen yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa (1882) Mela 136
110. Apuapu Tervapääsky Yleinen Etelä-Suomesta napapiiriin asti (1882) Mela 137
111. Corgar Sininärhi Pesinyt Piikkiössä 5 vuonna peräkkäin ennen 1787 PLV 605
112. Upuepo Harjalintu Esiintymisessä tuskin suuria muutoksia (Oulu 1802) PLV 607 (MelaK 188)
113. Jyntor Käenpiika 1800-luvulla lienee ollut nykyistä runsaampi PLV 634
114. Piccan Harmaapäätikka 1800-luvun alussa mm. Kuopiossa PLV 611
115. Drymar Palokärki 1800/1900-vaihteessa havaittu väheneminen jatkunut PLV 629
116. Denmaj Käpytikka Yleisin kaikista tikoistamme (1882) Mela 133
117. Denmin Pikkutikka Sangen yleinen Etelä-Suomesta Lapin rajoille (1882) Mela 133
118. Denleu Valkoselkätikka Kuhmosta löydettiin pesä 17.6.1822 (yleinen 1882) Kivirikko 297, Mela 132
119. Pictri Pohjantikka Yleisin tikka Lapin metsissä (1882) Mela 133
120. Alaarv Kiuru Yleinen tutkimuksen alussakin, ei tietoja muutoksista PLV 645
121. Erealp Tunturikiuru Aiemmin runsas, esim. 1867 Muoniossa valtavia määriä PLV 650
122. Riprip Törmäpääsky Tavataan sopivilla paikoilla suurin joukoin (1882) Mela 124
123. Hirrus Haarapääsky Etelä-Suomesta Lappiin asti yleinen (1909) MelaK 178
124. Delurb Räystäspääsky Yleinen Etelä-Suomesta Lapin perille (1882) Mela 125
125. Anttri Metsäkirvinen Yleinen Etelä-Suomesta Lapin perille asti (1882) Mela 100
126. Antpra Niittykirvinen Yleinen Etelä-Suomesta Lapin perille asti (1882) Mela 99
127. Antcer Lapinkirvinen Esiintymisessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia PLV 922
128. Antpet Luotokirvinen Levinneisyyshistoriaa hämärtää sekoitus niittykirviseen PLV 925
129. Motfla Keltavästäräkki Yleinen Etelä-Suomesta Lappiin asti (1882) Mela 97
130. Motalb Västäräkki Pitkäaikaisista kannanmuutoksista ei aineistoja PLV 929
131. Bomgar Tilhi Pesii yleisenä Lapin havumetsissä (1909) MelaK 177
132. Cincin Koskikara Mm. Pudasjärvellä 1860-luvulla yleinen läpi vuoden PLV 755
133. Trotro Peukaloinen Kanta vaihdellut, Etelä-Suomessa 1882 ei harvinainen PLV 759, Mela 92
134. Erirub Punarinta Etelä-Suomessa yleinen 1800-luvullakin PLV 819
135. Luslus Satakieli Kaakkois-Suomessa yleinen 1800-luvulla, taantui, pohja 1930-luvulla PLV 811
136. Lussve Sinirinta Yleinen Lapissa 1800-luvullakin PLV 814
137. Phopho Leppälintu Yleinen koko maassa, vuosittaisia kannanvaihteluita PLV 803
138. Saxtra Pensastasku Yleinen koko maassa, ei tietoja kannanvaihteluista PLV 799
139. Oenoen Kivitasku Koko maassa, ei runsas, kannanvaihtelut vähäisiä PLV 794
140. Turtor Sepelrastas Pesii Tunturi-lapissa, muuttohavaintoja 1800-alkupuolelta alkaen PLV 783
141. Turpil Räkättirastas Vakiintunut koko maahan ennen lintututkimuksen alkua PLV 767
142. Turphi Laulurastas Runsas, koko maassa, kannanvaihtelut vähäisiä PLV 773
143. Turili Punakylkirastas Runsas, koko maassa, vuosittaiset kannanvaihtelut isot PLV 778
144. Turvis Kulorastas Harvalukuinen, koko maassa, kanta vaihdellut PLV 763
145. Hipict Kultarinta Kanta vaihtelee, 1800-luvulla taantunut, 1930 alkaen elpynyt PLV 846
146. Acrsch Ruokokerttunen 1800-luvulla eteläisimmän Suomen pesimälintuna PLV 842
147. Sylcur Hernekerttu Yleinen, ei runsas, kannanvaihteluista ei tietoa PLV 864
148. Sylcom Pensaskerttu Asuinalueen muutokset tunnettuna aikana vähäiset PLV 861
149. Sylbor Lehtokerttu Lapissa yleistynyt, Etelä-Suomessa vähentynyt PLV 856
150. Sylatr Mustapääkerttu Kannanmuutostiedot ristiriitaisia PLV 850
151. Phycol Tiltaltti Vanhimmissakin lähteissä mainitaan yleiseksi PLV 875
152. Phylus Pajulintu Toinen kahdesta runsaimmasta lajista kautta aikain
153. Regreg Hippiäinen Etelä-Suomessa ollut yleinen koko tunnetun ajan PLV 888
154. Musstr Harmaasieppo On maamme tavallisimpia lintuja (1909) MelaK 175
155. Fichyp Kirjosieppo Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen (1909) MelaK 175
156. Aegcau Pyrstötiainen Vähälukuinen kautta aikain, 1882 pesi Etelä-Suomessa PLV 742, Mela 95
157. Parmaj Talitiainen Pesimäkannan koko vaihtelee talvien ankaruuden mukaan PLV 715
158. Perate Kuusitiainen Etelä-Suomessa tavallinen 1882 Mela 94
159. Lopcri Töyhtötiainen 1882 ei aivan yleinen, 1900-luvulla runsastunut Mela 95, PLV 731
160. Poemon Hömötiainen Tavallisin tiaisistamme (1882), erotettu lajiksi viitatiaisesta 1843 Mela 95, MelaK 110
161. Poecin Lapintiainen Pesii Lapissa runsain määrin (1882) Mela 94
162. Cerfam Puukiipijä Etelä- ja Keski-Suomessa ei harvinainen (1882) Mela 96
163. Oriori Kuhankeittäjä Kanta palautunut, joskaan ei 1800-luvun tasalle PLV 668
164. Lancol Pikkulepinkäinen Runsaudessa ei suuria muutoksia, etelässä tavallinen PLV 954, Mela 90
165. Lanexc Isolepinkäinen Pesii Pohjois-Suomessa jokseenkin harvinaisena (1882) Mela 89
166. Gargla Närhi Yleinen Etelä-Suomesta Lappiin asti (1882) Mela 105
167. Perinf Kuukkeli Tavallinen Lapin havumetsissä (1882), myöhemmin taantunut Mela 105, PLV 710
168. Picpic Harakka Etelä-Suomesta Enontekiöön yleinen (1882) Mela 103
169. Nuccar Pähkinähakki Esiintymiskuva 1800-luvulla nykyisenkaltainen MelaK 167
170. Cormon Naakka 1800-luvulla paikallisia heilahteluja kannassa PLV 690
171. Cornix Varis Kannassa ei merkittäviä muutoksia PLV 679
172. Corrax Korppi Pesii maan koko alueella (1882) Mela 101
173. Stuvul Kottarainen 1800-luvun alussa pesi vain Etelä-Suomessa PLV 959
174. Pasdom Varpunen Vähentynyt 1900-luvulla PLV 1067
175. Pasmon Pikkuvarpunen 1800-luvulla pesi eri puolilla, mm. 1840 Padasjoella PLV 1071
176. Fricoe Peippo On maamme ehkä kaikkein tavallisin lintu (1909) MelaK 147
177. Frimon Järripeippo Pesii lukuisasti Lapin metsäisissä osissa (1882) Mela 115
178. Carchl Viherpeippo Kannanmuutokset viime 100 vuoden aikana vähäiset PLV 971
179. Carspi Vihervarpunen Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen (1909) MelaK 150
180. Carcan Hemppo 1800-luvulla laajalti yleinen, sitten kanta romahti PLV 983
181. Carmea Urpiainen Kesällä tavallinen Lapissa, talvella etelässä (1882) Mela 116
182. Loxcur Pikkukäpylintu Etelä-Suomesta Ouluun asti sangen yleinen (1882) Mela 108
183. Loxpyt Isokäpylintu Etelä-Suomesta Ouluun jokseenkin yleinen (1882) Mela 108
184. Carery Punavarpunen 1800-luvun puolivälissä melko yleinen Kaakkois-Suomessa PLV 1002
185. Pinenu Taviokuurna Esim. Sotkamossa 1860-luvulla yleinen PLV 1006
186. Pyrpyr Punatulkku Yleinen Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen (1882) Mela 110
187. Callap Lapinsirkku Pesivänä yleinen Lapin perillä (1882) Mela 123
188. Pleniv Pulmunen Pesii yleisenä Lapin tuntureilla (1882) Mela 123
189. Embcit Keltasirkku Yleinen Etelä-Suomesta Lappiin asti (1882) Mela 120
190. Embhor Peltosirkku 1800-luvulla yleinen Pohjois-Suomessa, runsastunut Mela 121, PLV 1042
191. Embrus Pohjansirkku 1882 länsiraja Sotkamo-Kiuruvesi-Kuopio, levinnyt PLV 1045, Mela 122
192. Embsch Pajusirkku Ei suuria kannanmuutoksia tunnettuna aikana PLV 1051