Lintukuvaus, piirtäminen ja lintujen äänittäminen

Monille lintuharrastus on kuvaamista, piirtämistä tai äänittämistä. Varsinkin lintujen valokuvaaminen on räjähdysmäisesti lisääntynyt ja noussut miltei itsenäisen harrastuksen asemaan lintuharrastuksen rinnalle. Kuvaaminen – kuten piirtäminen tai äänittäminen – on usein lintujen näkökulmasta harmitonta, mutta tietämättömyyden tai suoranaisen piittaamattomuuden takia lintuja on häirittykin. Siksi yhteiset pelisäännöt ovat tarpeen.

Lintujen ehdoilla

Lintujen tunteminen auttaa niiden kuvaamisessa, piirtämisessä ja äänittämisessä. Silloin tiedät, miten kohde käyttäytyy, ja kuinka siitä saa parhaat otokset. Kannattaa mieluummin antaa linnun lähestyä itseään kuin päinvastoin. Hyvässä kuvaustilanteessa lintu ei koe itseään uhatuksi ja on kuvissa myös luonnollisen näköinen. Kärsivällisyys palkitaan.

Pesimäaikaan ja pesimäpaikoilla sekä muuttolintujen levähdysalueilla on syytä välttää kuvaamista, ellei ole varma, etteivät linnut häiriinny toiminnasta. Kun huomaat lintujen olevan levottomia, olet liian lähellä.

Piilokojusta lintuja on helppo kuvata. Joillakin lintupaikoilla on valmiita pysyviä kojuja ja lintujen tarkkailusuojia, joista käsin voi kuvata ja piirtää. Lintuja voi tarkkailla ja kuvata myös vaikkapa ladosta tai venevajasta. Autossa tai kajakissa istuvaa ihmistä linnut eivät välttämättä pelkää. Kaupunkien puistot sekä talviruokintapaikat ovat hyviä lintujen kuvaamiseen, linnut kun ovat niissä usein ihmiseen jo tottuneita.

Valokuvaaminen

Digitaaliset järjestelmäkamerat ovat suosittuja lintukuvaajien keskuudessa. Niihin saa vaihdettavia objektiiveja. Objektiiveissa on kaksi tärkeää lukua: polttoväli (mm), joka ilmaisee teleobjektiivin “suurennuksen” sekä suurin aukko (f), joka ilmaisee valovoiman. Suosittuja objektiiveja ovat esimerkiksi 200–400, 300, 400 ja 500 millimetrin polttovälin putket, joiden valovoima vaihtelee f 2,8 ja f 4 välillä. Digirungon kennon koko vaikuttaa lisäksi suurennokseen: pienempi kenno rajaa osan objektiivin piirtämästä alueesta pois ja ”suurentaa” hieman kohdetta. Mitä pidempi polttoväli (eli suurempi suurennus), sitä vähemmän valovoimaa usein on (suurempi luku) – ellei objektiivin hinta pomppaa pilviin. Hinta ja laatu kulkevat käsi kädessä.

Minijärjestelmäkamerat ovat nousemassa perinteisten järkkärien rinnalle. Lisäksi tietyillä kännykkäkameroilla ja pokkareilla pystyy skouppaamaan eli kuvaamaan kaukoputken läpi, jolloin saa esimerkiksi dokumentoitua harvinaisen linnun. Parhailla pokkareilla, joissa on optinen zoom, saa myös kelpoja lintukuvia.

Lintukuvat ovat usein höyhenentarkkoja lähikuvia linnuista. Toinen tapa on yrittää kuvalla kertoa tarinaa linnusta: millaisessa ympäristössä se asuu ja mitä puuhailee. Sommittelemalla linnun suhteessa taustaansa kuvan viesti syvenee. Lintukuva voi olla kantaaottava tai taiteellisen arvoituksellinen. Mielenkiintoinen tunnelma on usein hyvän kuvan salaisuus. Tyyli on vapaa.

Piirtäminen

Piirtäessä lintuja ei tarvitse päästä aivan yhtä lähelle kuin kameran kanssa. Katselu kaukoputkella riittää. Piirtäessä linnut oppii myös tuntemaan todella hyvin, sillä silloin lintuja tulee väkisin katsottua tarkkaan. Tyylin ja tekniikan suhteen kannattaa valita se itselleen luontevin. “Vanhojen mestareiden” töiden tutkiminen voi olla inspiroivaa; niitä löytyy kuvahaulla internetistä.

Luonnoslehtiö, jossa on kova aluspahvi sekä muutama (kova ja pehmeä) lyijykynä ja/tai vesivärit ovat suosittuja välineitä. Kaukoputki ja kokoontaitettava maastojakkara ovat myös hyvät apuvälineet. Lintujen piirtäminen on aluksi kuin kullanhuuhdontaa: yhtä onnistunutta kuvaa kohden saa tehdä mahdottoman määrän maastoluonnoksia. Mutta piirtäminen on silti mukavaa ja palkitsevaa.

Avara ja rauhallinen paikka on hyvä lintujen piirtelyyn. Kun olet hiljaa paikoillasi vaikkapa mukavassa rannan kivenkolossa, linnut löytävät kyllä sinut, ja saat katsella niitä läheltä ja rauhassa. Useat lintupiirtäjät ja -maalarit jatkavat töitään kotona maastoluonnosten pohjalta. Ja voihan lintuja valokuvastakin piirtää.

Äänittäminen

Lintujen laulun ja muiden äänten äänittäminen on sekin tenhoava harrastus. Siihen tarvitaan suuntamikrofoni tai äänet kokoava niin sanottu parabolinen peili eli heijastin sekä nauhuri. Äänittämisen yhteydessä äänet varmasti tulevat tutuiksi. Tallenteet voivat olla myös hienoja äänimaisemia, joihin pystyy pujahtamaan sisään sulkemalla silmänsä.

Nykyisin jopa älypuhelimella saa helposti tallennettua suhteellisen hyvälaatuisia äänitteitä. Hyviä äänenmuokkausohjelmiakin löytyy netistä ilmaiseksi, esimerkiksi Audacity. Xeno-canto on maailmanlaajuinen nettisivu, jonne äänittäjät lataavat sisältöään. Sivusto on maailman monipuolisin lintuäänipankki.

Lintujen äänitys on erittäin harvinainen harrastus koko maailman mittakaavassa. Jos siis haluat tehdä jotain omaperäistä ja huomiota herättävää, kannattaa ryhtyä lintujen äänittäjäksi!