SOTKA-levähdysalueet

Häiriövapaa levähdysalue Savitaipaleella. Kuva: Heikki Helle

” Levähdysalueella tarkoitetaan syysaikaista häiriövapaata vesilintuympäristöä.”

Pähkinänkuoressa

  • Nykytilanteessa metsästyksen aiheuttama häiriö ajaa vesilintuja Suomesta syysmuutolle ennenaikaisesti. Häirintävapaiden levähdysalueiden määrä ja verkosto on riittämätön.
  • Levähdysalueiden ansiosta vesilinnut viipyvät pidempään ja kerääntyvät suurempina määrinä.
  • Metsästysmahdollisuudet levähdysalueen ympäristössä säilyvät.
  • Lintuharrastajan näkökulmasta katsottavaa riittää syksyllä aiempaa pidempään – nykytilanteessa suurin osa lintujärvistä tyhjenee linnuista varsin pian 20.8. jälkeen.
  • Ennen kaikkea linnut voivat muuttaa hyväkuntoisina luontaisen rytminsä mukaisesti, mikä tarjoaa paremmat lähtökohdat seuraavaan pesimäkauteen.

 

Maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hankkeessa parannetaan taantuneiden sorsalintujen elinympäristöjä. Hankkeessa kunnostetaan ja perustetaan vesilintujen poikastuotantoympäristöjä, poistetaan vierasperäisiä nisäkäspetoja, kehitetään häirintävapaata levähdysalueverkostoa sekä kunnostetaan soita ja valuma-alueita riekon elinympäristöiksi.

https://mmm.fi/sotka

Suomella on merkittävä rooli Euroopan vesilintujen pesimäalueena. Levähdysalueverkosto-hankkeella parannetaan sorsakantojen hyvinvointia syysmuuttokauden osalta. Hyväkuntoisena ja luontaisen rytmin mukaisesti syysmuutolle lähtevillä sorsilla on parhaat edellytykset palata hyväkuntoisena seuraavana keväänä pesimäalueille. Ennen syysmuuttoa nuoret linnut itsenäistyvät, vanhat linnut viimeistelevät sulkasatonsa ja vararavintoa kerätään pitkää muuttomatkaa varten. Syysmuuttoon valmistautuminen onnistuu parhaiten hyvillä ruokailualueilla, joilla linnut saavat oleskella rauhassa metsästyksen aiheuttamalta häiriöltä.

Suomessa vesilintujen syyslevähdysmahdollisuudet on todettu riittämättömäksi, ja yhtäaikainen vesilintujen metsästyksen aloitus suurella osalla vesilintualueita ajaa vesilinnut muuttomatkalle ennenaikaisesti. Häirintävapaiden syyslevähdysalueiden verkostoa kehitetään BirdLife Suomen ja Metsästäjäliiton yhteishankkeessa.

Kaksivuotisen SOTKA-levähdysaluehankkeen tavoitteena

  • Koulutusta, neuvontaa, tiedotusta ja valistusta levähdysalueista
  • Vähintään 25 uutta vapaaehtoisuuteen perustuvaa häirintävapaata vesilintujen syyslevähdysaluetta
  • Levähdysaluemenetelmän kokeilua, seurantaa ja tutkimusta
  • Uuden riistanhoitokäytännön juurruttaminen

Häirintävapaan verkoston perustamisen periaatteissa otetaan oppia Tanskasta, missä vastaava verkosto on perustettu 1990-luvun lopulla. Tanskassa toteutustapana olivat lähinnä valtion omistamille merenranta-alueille asettamat metsästysrauhoitukset, kun taas SOTKA-levähdysalueessa kohteet perustuvat vapaaehtoisuuteen. Tanskan kokemusten mukaan rauhallisten ruokailuympäristöjen turvaaminen vesilinnuille lisää vesilintumääriä alueella ja viivyttää vesilintuja alueella pidempään. Vaikka osa alueista onkin jäänyt rauhoitusten myötä metsästyksen ulkopuolelle, alueellinen riistasaalis ei ole vähentynyt.

Suomessa ainut merkittävä levähdysalueiden verkosto sijaitsee Oulun seudun rauhoitetuilla lintuvesillä. Erityisen kuuluisa syksyisistä vesilintumääristään on Liminganlahti, missä vuosituhannen vaihteessa toteutettu metsästysrauhoitusalue tarjoaa syksyisen levähdysalueen tuhansille, jopa yli kymmenelle tuhannelle vesilinnulle. Liminganlahden rauhoitusalueelta kerääntyvät linnustotiedot ovat hyvin yhteneviä tanskalaisten tutkimustulosten kanssa: rauhoitusalueen ansiosta vesilintuja levähtää alueella moninkertainen määrä verrattuna rauhoitusta edeltävään tilaan ja vesilinnut viipyvät alueella aiempaa pidempään, aina lokakuulle asti.

Levähdysaluehankkeessa tiedotetaan ja koulutetaan levähdysalueiden hyödyistä ja kerätään vapaaehtoisten pilottikohteiden verkostoa. Häirintävapaan levähdysalueen edellytyksenä on vesilintuja alueelle houkutteleva luontainen ravinto. Levähdysalue voi olla kokonainen lintujärvi tai vesistön osa, esim. järven tai meren lahti. Myös rakennettu kosteikko tulee kyseeseen, mikäli kosteikko houkuttelee vesilintuja luonnonravinnollaan.

Toimintatapa vapaaehtoisen levähdysalueen perustamiseksi

  • Yhteydenotto hanketyöntekijöihin
  • Karttojen tutkiminen ja taustatietojen selvittäminen
  • Tutustuminen kohteeseen ja alueen toimijoihin paikan päällä
  • Pelisäännöistä (linnustonseuranta, vieraspetopyynti yms.) sopiminen

Levähdysaluekohteilta edellytettävät ominaisuudet

  • Vapaaehtoisuus
  • Alue houkuttelee luonnonravinnollaan vesilintuja syyskaudella
  • Ei vesilintujen metsästystä koko kaudella
  • Metsästykseltä sivuun mielellään useammaksi vuodeksi
  • Riittävä etäisyys muille metsästysalueille
  • Taantuneiden lajien esiintyminen plussaa
  • Ei pinta-alarajoituksia – kaikenkokoisia kohteita kaivataan
  • Monenlaiset vesialueet soveltuvat levähdysalueeksi:
    • Kokonainen lintujärvi
    • Isomman vesistön osa: järven/meren lahti tms.
    • Keinotekoinen kosteikko (ei lisäruokintaa)

Pelisäännöt pilottikohteilla

  • Ei vesilintujen metsästystä koko kaudella – mieluummin useamman vuoden ajan
  • Vesilintujen levähtäjälaskennat kolme kertaa syyskaudella: muutama päivä ennen-jälkeen sorsastuksen alun sekä syys-lokakuun vaihteessa
  • Suositellaan myös vesilintujen pari- ja poikuelaskentoja
  • Vieraspetojen tehostettuun pyyntiin kannustetaan
  • Ei ylimääräistä ruokintaa

Pilottikohteet kartalla (tulossa)

 

Ajankohtaista

Lintuharrastajille suunnattu iltawebinaari tiistaina 13.4.2021 klo 18.00-19.30. Ennakkoilmoittautuminen: heikki.helle(a)birdlife.fi

 

Lisätietoja hanketyöntekijöiltä

lintuvesiasiantuntija Heikki Helle, BirdLife Suomi ry, p. 010 406 6209, heikki.helle(a)birdlife.fi

lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen, Suomen Metsästäjäliitto ry, p. 050 472 8724, veli-matti.pekkarinen(a)metsastajaliitto.fi