Valkoposkihanhilaskenta 2.–3.9.2017

Valkoposkihanhi. 1.10.2013. Kuva: Micha Fager

Valkoposkihanhen Suomen pesimäkanta on viime vuosina kasvanut ja levittäytynyt yhä laajemmalle. Laji pesii lähes koko rannikkoalueella ja paikoin sisämaassa. Myöhemmin syksyllä Suomessa levähtää myös jopa satoja tuhansia arktisella tundralla pesineitä valkoposkihanhia.

BirdLife Suomen, Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteishankkeessa seurataan valkoposkihanhen runsastumista maassamme muun muassa syksyisten laskentojen avulla. Syyskannan laskenta tehdään elo–syyskuun vaihteessa ennen kuin arktiset valkoposkihanhet saapuvat Suomeen.

Valkoposkihanhien havaintopaikat syyslaskennassa 2.-3.9.2017.

Vuonna 2017 havaittiin yli 30 000 valkoposkihanhea

Vuoden 2017 syyslaskennan perusteella valkoposkihanhikannan kasvu jatkuu. 2.–3.9.2017 havaittiin yhteensä noin 31 800 hanhea. Määrä on 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Läntisellä Suomenlahdella valkoposkihanhia havaittiin 27 prosenttia ja Itäisellä Suomenlahdella 31 prosenttia edellisvuotta enemmän. Varsinais-Suomessa, Pohjanlahdella ja sisämaassa oltiin noin edellisvuoden lukemissa.

Pääkaupunkiseudulla (Siuntion ja Sipoon välinen alue),  laskettiin yhteensä 14 460 yksilöä. Suurimmassa yksittäisessä kerääntymässä Vantaan Luhtaanmäessä laidunsi pelloilla 7 000 hanhea. Hanhien yhteismäärä on noin 3 000 yksilöä edellisvuotta suurempi. Tämä on yllättävää, koska loppukesän poikaslaskentojen mukaan pääkaupunkiseudun pesimäkanta ei ole kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. Mahdollisesti hanhia oli nyt saapunut pääkaupunkiseudulle tavallista laajemmalta alueelta. Puituja peltoja, joilla hanhet ruokailevat, oli ajankohtaan nähden vähän, mikä voi myös selittää hanhien keskittymisen.

Muualla Suomessa suuria hanhimääriä laskettiin Mietoistenlahdella (4 800), Porissa (4 400), Turussa (2 450) ja Kotkassa (1 010). Sisämaan vankimmalla alueella Lahdessa havaittiin nyt vain 550 lintua.

Pääkaupunkiseudun ja Varsinais-Suomen tulokset perustuvat koordinoituihin samanaikaislaskentoihin. Muilta osin havainnot on kerätty BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelusta. Tuloksia on täydennetty laskentoja edeltävien ja jälkeisten päivien havainnoilla, jos on ollut perusteltua olettaa näiden koskevan laskentaviikonloppuna havaitsematta jääneitä lintuja.

BirdLife Suomi, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus kiittävät kaikkia laskentoihin osallistuneita.