Allihaahka

Allihaahka. Kuva: Micha Fager

Allihaahka on Suomessa äärimmäisen uhanalainen, eli se kuuluu kaikkein korkeimpaan uhanalaisluokkaan. Allihaahka on siinä mielessä poikkeus Suomen uhanalaisten lajien joukossa, ettei se pesi eikä ole ikinä pesinyt Suomessa. Suomessa talvehtiva kanta on luokiteltu uhanalaiseksi, koska talvehtivien yksilöiden lukumäärä on romahtanut. Allihaahkan talvehtiminen on muuttunut Suomessa satunnaiseksi. Tilanne ei ole muuttunut vain Suomessa, vaan koko Itämerellä talvehtiva allihaahkakanta on huomattavasti vähentynyt, mikä näkyy myös muutonaikaisten havaintojen selvänä vähenemisenä. Päämuuttoreitin varrella Suomenlahdella määrät ovat lintuyhdistysten keräämän aineiston mukaan romahtaneet 1990-luvun alusta noin 90 prosenttia ja Pohjanlahdella lähes 95 prosenttia.

Allihaahkan uhanalaisuus arvioitiin ensi kertaa vuonna 2015. Aiemmin talvehtivien kantojen uhanalaisuutta ei ole arvioitu. On todennäköistä, että lintujen uhanalaisuustarkastelussa tullaan tulevaisuudessa enenevässä määrin tarkastelemaan myös lajien talvipopulaatioita sekä mahdollisesti myös läpimuuttavia populaatioita. Näkemys siitä, että kukin maa on vastuussa vain pesimälinnustonsa tilasta, on selvästi vanhentunut.

allihaahka-runsaus-1990-2014

Allihaahkan yksilömäärät ovat vähentyneet sekä Suomen- että Pohjanlahdella.

Allihaahka viihtyy merellä luotojen ja pienten saarten rantamatalikoilla, joissa parvet liikkuvat ja ruokailevat tiiviinä ryhmänä. Rantojen tuntumassa elävänä lajina allihaahka jää monia muita lajeja helpommin kalaverkkoon, mikä on todettu ongelmaksi eteläisellä Itämerellä, missä kymmeniä tuhansia vesilintuja kuolee vuosittain kalaverkkoihin. Suomessa kalaverkkoihin menehtyvien vesilintujen määriä ei ole selvitetty.

Allihaahkan talvikanta on luokiteltu EU:ssa erittäin uhanalaiseksi. Norjassa luokitus on vaarantunut ja Virossa erittäin uhanalainen. Maailmanlaajuinen koko populaatiota koskeva luokitus on vaarantunut. Valtaosa maailman allihaahkoista pesii Venäjällä tundraympäristössä.

Allihaahka on vähentynyt selvästi Itämerellä ja Norjassa. Vähentymistä on selitetty sillä, että talvehtimisalueet olisivat ilmaston lämpenemisen vuoksi siirtyneet idemmäksi. Populaatio ei siis olisikaan pienentynyt, vaan läntisimmille talvehtimisalueille ei olisi enää tullut yhtä paljon lintuja kuin ennen. Väitettä on vaikea arvioida, sillä Venäjällä Jäämerellä talvehtivien lintujen lukumääristä ja muutoksista on niukasti tietoja. Seurantatietoja ei ole myöskään pesimäalueilta Venäjältä.

Alaskassa seuranta-alueilla talvehtivien lintujen lukumäärä on vähentynyt lähes 50 prosenttia vuodesta 1992, mikä tukee näkemystä siitä, että allihaahkan kokonaispopulaatio on selvästi vähentynyt, eikä yksilömäärien muutos Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa johdu yksinomaan talvehtimisalueiden siirtymisestä.

Lisätietoja: