Mallit ja mitat

Linnunpönttöjä on kahta päätyyppiä: pyöreästä puupölkystä tehtyjä luonnonpönttöjä ja rakennettuja lautapönttöjä. Laudasta voi rakentaa useita eri pönttömalleja.

Alla on esitelty yleisimmät pönttömallit sekä niissä pesivät lintulajit. Kunkin lajin pöntölle sopivat mitat kerrotaan taulukoissa. Tarkemmat rakennusohjeet ovat omalla sivullaan.

Mitat ovat tärkeitä

pontot-neuvopollo-petrikuhnoMitä pienemmästä pönttömallista on kysymys, sitä tarkempaa on mitoissa pysyminen. Pöntön tärkeimmät mitat ovat lentoaukon koko ja pöntön sisäosan läpimitta, eli lautapöntössä lyhyemmän sisäsivun pituus.

Linnut eivät tosin kulje mittanauhan kanssa, mutta turhan isosta aukosta pääsevät sisään pedot ja koloista kilpailevat isommat lajit. Pikkulinnutkin kilpailevat koloista keskenään. Pienten tiaisten pesimismahdollisuuksien varmistamiseksi niiden lentoaukko ei saa ylittää 2,8 senttimetriä. Kuusitiaista varten se voi olla jopa vain 2,6 senttimetriä.

Pesäkoloa ei pitäisi tehdä ohjeessa mainittua ahtaammaksi, etteivät ison poikueen vahvimmat poikaset survo heikompia alleen. Turhan iso tai korkea onkalo taas aiheuttaa ylimääräistä pesänrakennustyötä emoille.

Erityisvaatimuksia

Alla olevissa taulukoissa on mainittu muutamia erityisvaatimuksia:

  • Monet pöntöissä pesivät lajit eivät tuo pönttöön pesäaineksia itse. Näille lajeille on pönttöihin ehdottomasti pantava sahanpurua, lahopuuta, kuivaa sammalta tai turvetta tai muuta sellaista pehmikettä niin paljon, ettei pesäsyvennystä kuoputtava emo raavi pohjaa näkyviin. Paljaalla pohjalla makaavat munat voivat jäätyä.
  • Hentojalkaiselle tervapääskylle on erityisen tärkeää, että pöntön etuseinän sisäpuoli on karkea niin, että sitä pitkin voi kiivetä. Muuten poikaset ja emotkin voivat jäädä loukkuun pönttöön.
  • Varpuspöllön mielestä kunnon pesäkoloon pitää vähän ryömiä, joten pönttöön on tehtävä tavallista paksumpi (vähintään 5 cm) etuseinä ainakin reiän kohdalle.

Peruspönttö

pontot-peruspontto-malli-petrikuhno pontot-peruspontto-kaava-petrikuhno

Tavallisin pönttömalli.

Mitat (senttimetrejä):

  • A = pöntön leveys sisäpuolelta
  • B = seinälauden korkeus
  • C = lentoaukon halkaisija
  • D = lentoaukon keskipisteen etäisyys seinän yläreunasta
Laji A B C D Muuta huomioitavaa
sinitiainen, kuusitiainen 10 25 2,8 7
hömötiainen, töyhtötiainen 10 25 2,8 7 Pönttö kannattaa täyttää sahanpurulla, lahopuulla tms.
kirjosieppo, talitiainen, lapintiainen 10–12 30 3,2 8
leppälintu 12–15 28 7 8
kottarainen, käenpiika 12–15 35 4,6 8
tervapääsky 12–15 35 4,6 8 Laudan on oltava erityisen karkeaa.
Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.
liito-orava 15–18 60 4,5 20 Lentoaukko ei saa olla yli 4,5 cm, jotta näätä ei mahdu pönttöön.
varpuspöllö 15–18 60 4,6 20 Etuseinän on oltava vähintään 5 cm paksu.
Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.
helmipöllö 18–20 50 8,5 10 Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.
lehtopöllö 26 60 13 13 Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.
viirupöllö 30–35 60–70 18 15 Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.
uuttukyyhky 18–20 50 8,5 10 Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.
naakka 18–20 50 8,5 10
telkkä 22–24 55 11,5 14 Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.
uivelo 22–24 55 7,5 14 Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.
isokoskelo 26 70 13 22 Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.

 

Peruspönttö vaaka-asennossa

pontot-vaakapontto-malli-petrikuhno pontot-vaakapontto-kaava-petrikuhno

Kuin tavallinen pönttö, mutta kyljellään. Yhdestä seinästä tehdään katto ja reikä sijoitetaan toiseen yläkulmaan. Pöntön voi ripustaa esimerkiksi talon seinälle.

Mitat (senttimetrejä):

  • A = pöntön korkeus ja leveys sisäpuolelta
  • B = pitkän sivun pituus
  • C = lentoaukon halkaisija
  • D = lentoaukon keskipisteen etäisyys seinän sivureunasta
Laji A B C D Muuta huomioitavaa
pikkuvarpunen 10–12 30 3,2 8 Voi kelpuuttaa pystypöntönkin.
varpunen 12–15 35 3,2–5 8 Voi kelpuuttaa pystypöntönkin.

 

Avopönttö

pontot-avopontto-malli-petrikuhno pontot-avopontto-kaava-petrikuhno

Kuutiomainen pönttö, jossa ainakin etuseinä on puoliksi avoin. Pönttö on vielä mieluisampi useimmille lajeille, jos myös sivuseinistä sahaa palat pois.

Mitat (senttimetrejä):

  • A = pöntön leveys sisäpuolelta
  • B = seinälaudan takakorkeus
  • C = seinälaudan etukorkeus
Laji A B C Muuta huomioitavaa
harmaasieppo, västäräkki 13–15 18 9
koskikara 20 22 11
tuulihaukka, hiiripöllö 26–30 40 20 Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.

 

Puukiipijän pönttö

pontot-puukiipija-malli-petrikuhno pontot-puukiipija-malli2-petrikuhno pontot-puukiipija-kaava-petrikuhno

Puukiipijän kolmimaisen pöntön takaseinänä on puun runko. Lentoaukko tehdään molemmille sivuille. Pönttö voi olla myös nelikulmainen.

Mitat (senttimetrejä):

  • A = seinälaudan leveys
  • B = seinälaudan korkeus
  • C = lentoaukon leveys ja korkeus
  • D = lentoaukon keskipisteen etäisyys seinän yläreunasta
Laji A B C D
puukiipijä 12 35 3–6 8

 

Tukkakoskelon pesälaatikko

pontot-tukkakoskelo-kaava-petrikuhno

Tukkakoskelon pohjaton pesälaatikko laitetaan maahan. Pönttöön ei tehdä pohjaa. Kulkuaukko kannattaa tehdä lähelle nurkkaa.

Mitat (senttimetrejä):

  • A = pöntön leveys
  • B = seinän korkeus
  • C = aukon leveys ja korkeus
Laji A B C
tukkakoskelo 30–40 25 15

 

Luonnonpönttö

Luonnonpönttö eli pöllipönttö koverretaan joko ydinlahosta puusta tai terveestä pöllistä sorvia, isoa kairaa tai moottorisahaa käyttäen. Monilla metsästysseuroilla on sorvi, jota voi saada vuokrata.

Pöntöiksi valmistettavat puupölkyt kannattaa ehdottomasti kuoria. Tuohi- ja kaarnapintaiset pöntöt ovat kyllä kauniita, mutta niiden ikä jää lyhyeksi. Kuori pidättää kosteuden sisällään, ja pönttö lahoaa 5–7 vuodessa. Laho etenee salakavalasti tuohen alla. Pahimmassa tapauksessa pohjan kiinnitys pettää kesken pesinnän ja poikaset putoavat maahan. Kuorellisia pönttöjä kannattaa siis ripustaa korkeintaan aivan näkösälle pihapiiriin, jossa ne on helppo vaihtaa uusiin. Kuorittuna pöllipönttö voi sen sijaan kestää jopa kymmeniä vuosia. Myös valmiina ostetut kuorelliset pöntöt kannattaa kuoria ennen ripustamista.

Muita pönttöjä

Monia lintu- ja muita eläinlajeja, joita tässä ei ole mainittu, saattaa saada pesimään pönttöön. Esimerkiksi kotkalainen Urpo Koponen on kehittänyt lähes 70 erilaista pönttömallia, joissa on pesinyt noin 50 lintulajia. Tässä joitakin vinkkejä:

  • Räystäspääskyn pesänrakennusta voi auttaa kiinnittämällä ylös seinään höyläämättömän laudan, jonka päälle pääsky voi rakentaa pesänsä. Lisäksi pihapiiriin avoimelle paikalle voi tuoda pesänrakennusaineeksi savea, joka pidetään kosteana.
  • Lepakot voivat asettua keskikokoiseen pönttöön, jossa sisäänmenoaukko on litteä, parin sentin rako pohjan takareunassa. Ripustuskorkeus on 4–6 metriä. Oksia ei saa olla peittämässä lentoaukkoa.
  • Siilille voi tehdä talvehtimista varten pesälaatikon tukkakoskelon laatikon mallin mukaisesti. Laatikosta tehdään vähän tukkakoskelon laatikkoa isompi, noin 45 cm pitkä ja leveä, ja siihen lisätään parin laudan yläkulmaan pienet ilmanvaihtoaukot.
  • Hyödyllisille hyönteisille voi rakentaa erilaisia “hyönteishotelleja”, joiden malleja löytyy runsaasti internetistä. Usein niissä on pieniä puuhun porattuja reikiä sekä kehikkoon kiinnitettyjä putkikasvien pätkiä tai käpyjä pesäkoloiksi.

 

Piirrokset: Petri Kuhno