Linnuston tila Suomessa

Nuori muuttohaukka. Kuva: Jyrki Mäkelä

Linnut ovat esiintymiseltään parhaiten tunnettu eliöryhmä. Linnustossa todetut muutokset kertovat myös lintujen elinympäristön ja muun luonnon tilanteesta.  Klassinen esimerkki lintujen aiheuttamasta luontohälytyksestä on 1960-luvulta, jolloin muuttohaukan ja muiden petolintujen kannat romahtivat kertyvien ympäristömyrkkyjen käytön vuoksi. Petolintujen seuraamisen ansiosta myrkkyjen käyttö ehdittiin kieltää ajoissa.

BirdLife Suomen maaliskuussa 2021 julkaisemaan Linnuston tila Suomessa -raporttiin on koottu seuranta- ja tutkimustieto linnuston muutoksista ja muutosten syistä. Raportti kertoo Suomen linnuston vähenevän: uhanalaisten lintulajien määrä kasvaa ja linnusto köyhtyy useissa elinympäristöissä. Raportissa esitellään myös tärkeimmät toimenpiteet, joilla linnuston väheneminen voidaan pysäyttää.

 

Indikaattorit kertovat elinympäristöjen tilasta

Yksinkertainen linnuston tilan indikaattori (mittari) on lajien uhanalaisuus ja uhanalaisuusarviointiin perustuva punainen lista. Punaisen listan lajien lukumäärä on ollut Suomessa jokaisen arvioinnin jälkeen edellistä suurempi. Nykyään joka toinen Suomessa pesivä lintulaji on punaisella listalla.

Linnuston tilaa eri elinympäristöissä kuvataan yleisesti elinympäristölle tyypillisten lajien yhteisrunsauden muutosten avulla. Suomen luonnon tilan indikaattorikokoelma on koottu ympäristöhallinnon ylläpitämälle luonnontila.fi-sivustolle. Luonnontilan lintuindikaattorien (metsät, suot, maatalousympäristö ja tunturialueet) mukaan linnusto on vähentynyt kaikissa tarkastelluissa elinympäristöissä.

European Bird Census Council (EBCC) kokoaa linnustonseurantatietoja kaikkialta Euroopasta ja arvioi tietojen perusteella sekä eri lajien Euroopan kannankehitystä että eri elinympäristöjen lajiston tilaa. Euroopan laajuiset muutokset ovat varsin samankaltaisia kuin Suomessa havaitut  – etenkin maatalousympäristön linnuilla menee huonosti koko Euroopassa.