Säännöt

BirdLife Suomi ry:n säännöt

(rekisteröity 2.1.2002)

1 §
Yhdistyksen nimi on BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf.

Yhdistys on sen jäseneksi hyväksyttyjen lintutieteellisten ja lintuharrastusyhdistysten sekä jäljempänä 4 §:ssä määriteltyjen yhdistysten liitto.

BirdLife Suomi ry on maailmanlaajuisesti toimivan BirdLife International -nimisen linnustonsuojeluorganisaation osa ja sanotun järjestön kanssa tekemänsä Partnership agreement -sopimuksen perusteella järjestön Suomen partneri. Lintujen suojelua koskevan toimintansa kansainvälisen osan BirdLife Suomi ry toteuttaa yhdessä BirdLife Internationalin kanssa. Kansainvälisessä toiminnassa yhdistys käyttää nimestään epävirallista käännöstä BirdLife Finland.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

2 §
Yhdistyksen tarkoituksena on:

  1. toimia maamme lintutieteellisten ja lintuharrastusyhdistysten valtakunnallisena kattojärjestönä;
  2. toimia lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelemiseksi Suomessa ja ulkomailla;
  3. edistää lintutieteellistä tutkimusta;
  4. tukea ja edistää lintuharrastusta, erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa;
  5. tuottaa lintuharrastusta ja -tutkimusta käsitteleviä julkaisuja;
  6. huolehtia ja vastata muista tehtävistä, jotka yhdistykselle valtakunnallisena lintuharrastajien yhdistyksenä soveltuvat ja joita jäsenyhdistykset pitävät tarpeellisina.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys neuvoo ja avustaa jäsenyhdistyksiään niiden toiminnassa, järjestää niiden jäsenille ja yleisölle retkiä ja matkoja, esitelmä- ja muita koulutustilaisuuksia ja harjoittaa tiedotustoimintaa, antaa lausuntoja ja tekee aloitteita. Edelleen yhdistys toteuttaa lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelutoimintaa, järjestää havaintoaineiston keräystä tieteellisen tutkimuksen tueksi, osallistuu luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja luonnonvarojen käyttöä koskevaan julkiseen keskusteluun ja toimii muilla yhdistyksen tarkoitusta edistävillä vastaavilla tavoilla.

3 §
Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi myydä merkillään varustettuja kannatustuotteita ja jäsenilleen lintuharrastuksessa tarvittavia välineitä, tehdä tilauksesta linnusto- ja ympäristöselvityksiä ja järjestää maksullisia opastettuja linturetkiä.

4 §
Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä:

  1. rekisteröity lintutieteellinen tai lintuharrastajien yhdistys, jonka toiminta-alue on sen säännöissä rajattu
  2. rekisteröity valtakunnallinen lintutieteellinen tai lintuharrastajien yhdistys
  3. muu rekisteröity yhdistys, jonka toimintaan sen sääntöjen mukaan muun toiminnan lisäksi osana kuuluu lintutiede, lintujen suojelu tai lintuharrastus.

Jäseneksi ottamisesta päättää edustajisto.

5 §
Päätösvaltaa yhdistyksessä käyttää edustajisto.

Kaikilla jäsenyhdistyksillä on yksi edustaja.

Tämän lisäksi edellä 4 §:n 1- ja 2-kohdissa tarkoitetulle jäsenyhdistykselle tulee edustajia jäsenyhdistyksen jäsenmäärän perusteella seuraavan taulukon mukaisesti:

jäseniä edustajien lukumäärä:
3-100 0
101-200 1
201-300 2
301-500 3
501-800 4
801-1200 5
1201-2000 6
2001-3000 7
3001-4000 8

jne.

Jäsenyhdistykset valitsevat edustajansa kokouksissaan toimitettavalla jäsenäänestyksellä enemmistövaalitapaa noudattaen.

Edustajiston toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Edustajiston kokoonpano on kiinteä, eikä edustajille valita varaedustajia.

Jäsenyhdistysten edustajien lukumäärä määräytyy edustajiston toimikauden alkamista edeltäneen toisen kalenterivuoden viimeisen päivän jäsenmäärien mukaan. Valitut edustajat on ilmoitettava BirdLife Suomi ry:n hallitukselle edustajiston toimikauden alkamista edeltävän kalenterivuoden aikana.

6 §
Edustajisto valitsee keskuudestaan toimikaudekseen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan estyneenä ollessa edustajiston kokouksen puheenjohtajana. Mikäli kumpikaan ei ole paikalla, kokous valitsee puheenjohtajan kyseistä kokousta varten.

Edustajiston kokouksesta laaditun pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja sihteeri ja sen tarkastavat valitut pöytäkirjantarkastajat.

7 §
Yhdistyksen hallitus kutsuu edustajiston koolle jokaiselle edustajalle sekä kunkin jäsenyhdistyksen osoitteella lähetetyllä kirjallisella kutsulla, joka tulee jättää postin kuljetettavaksi aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään kuukautta ennen kokousta.

Yhdistyksen edustajiston varsinaisen kokouksen asiat on jaettu kevät- ja syyskokoukseen. Ylimääräinen kokous on pidettävä, mikäli edustajisto niin päättää tai yhdistyksen hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen kokous on niin ikään pidettävä, mikäli vähintään kymmenesosa kaikkien edustajien lukumäärästä sitä vaatii.

8 §
Edustaja käyttää yhdistyslaissa tarkoitettua valtuutetun päätösvaltaa henkilökohtaisesti. Edustaja voi edustaa vain yhtä yhdistystä.

Edustajiston kokouksessa on kullakin edustajalla yksi ääni.

Edustajisto on päätösvaltainen, kun läsnä on edustajia vähintään viidestä jäsenyhdistyksestä.

Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei laissa tai näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksessa puhetta johtavan kanta, vaaleissa kuitenkin arpa.

9 §
Yhdistyksen edustajiston varsinaisista kokouksista edustajiston kevätkokous pidetään maalis-toukokuussa ja edustajiston syyskokous loka-joulukuussa.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. kokoushenkilöiden toteaminen ja valinta
  3. todetaan osanottajat ja edustajien lukumäärä
  4. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  5. hyväksytään kokouksen esityslista
  6. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
  7. valitaan erovuoroiset hallituksen puheenjohtaja ja neljä jäsentä tai hallituksen varapuheenjohtaja ja neljä jäsentä seuraavat kaksi kalenterivuotta kestävälle toimikaudelle
  8. valitaan tarvittaessa hallituksen jäsen sellaisen tilalle, jonka tehtävä hallituksessa on eroamisen tai muun sellaisen syyn vuoksi kesken toimikauden päättynyt
  9. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan valintaa seuraavan vuoden hallintoa, kirjanpitoa ja tilinpäätöstä
  10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat tai edustajiston kokouksen esille ottamat asiat
  11. kokouksen päättäminen

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. kokoushenkilöiden toteaminen ja valinta
  3. todetaan osanottajat ja edustajien lukumäärä
  4. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  5. hyväksytään kokouksen esityslista
  6. valitaan edustajiston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, mikäli edustajiston toimikausi on kuluvana vuonna alkanut
  7. esitetään tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja vuosikertomuksen sekä tilintarkastajien lausunto
  8. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
  9. valitaan tarvittaessa hallituksen jäsen sellaisen tilalle, jonka tehtävä hallituksessa on eroamisen tai muun sellaisen syyn vuoksi kesken toimikauden päättynyt
  10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat tai edustajiston kokouksen esille ottamat asiat
  11. kokouksen päättäminen

Mikäli jäsenyhdistys tai sen edustaja haluaa saada jonkin asian yhdistyksen edustajiston syys- tai kevätkokouksen käsiteltäväksi, yhdistyksen edustajan on ilmoitettava siitä BirdLife Suomi ry:n hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

10 §
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä.

Hallituksen puheenjohtajien ja muiden jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Heidät valitaan säännönmukaisesti edustajiston syyskokouksessa siten, että vuosittain on erovuorossa joko puheenjohtaja ja neljä jäsentä tai varapuheenjohtaja ja neljä jäsentä.

Mikäli hallituksen jäsenen toimikausi tulee avoimeksi kesken toimikauden, menetellään syys- tai kevätkokouksessa siten kuin edellä 9 §:ssä on määrätty tai kutsutaan koolle ylimääräinen edustajiston kokous täydennysvaalia varten.

Hallitus valitsee keskuudestaan tai hallituksen ulkopuolelta sihteerin ja taloudenhoitajan.

Hallitus voi nimittää yhdistykselle toiminnanjohtajan ja asettaa avukseen toimikuntia ja muita toimihenkilöitä. Hallitus vahvistaa toiminnanjohtajan tehtävät, toimikuntien ohjesäännön ja toimihenkilöiden työnjaon.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat aihetta siihen olevan tai kun vähintään viisi hallituksen muuta jäsentä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet hallituksen kaikista jäsenistä on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaalin kuitenkin arpa.

11 §
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai kaksi hallituksen muuta jäsentä yhdessä tai hallituksen jäsen yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan tai toiminnanjohtajan kanssa.

12 §
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Yhdistyksellä on kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. Heidän toimikautensa käsittää valintaa seuraavan tilikauden.

Tilinpäätös ja hallinnon tarkastamiseksi tarvittavat asiakirjat on annettava tilintarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa tarkastuksesta hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen edustajiston kevätkokousta.

13 §
Jäsenyhdistykset maksavat vuosittain BirdLife Suomi ry:lle jäsenmaksun, jonka edustajiston syyskokous vahvistaa.

14 §
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa, vähintään kuukauden välein pidettävässä edustajiston kokouksessa, jolloin ehdotusten on kummassakin kokouksessa saatava tuekseen vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa annetuista äänistä.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseksi, erityisesti lintujen suojeluun, purkamisesta päättävän viimeisen edustajiston kokouksen päätöksen mukaisesti.

 

Nämä säännöt hyväksyttiin yksimielisesti ensimmäisessä käsittelyssä edustajiston syyskokouksessa 19. marraskuuta 2000 ja toisessa käsittelyssä edustajiston kevätkokouksessa 18. maaliskuuta 2001.