Lintujen lainsuoja

Harakka. Kuva: Pertti Rasp

Suomen noin 245 pesimälintulajista valtaosa on luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Niitä ei saa tappaa, pesiä (tai munia) vahingoittaa tai lintuja tahallisesti häiritä. Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lintujen lisäksi Suomessa on myös riistalintuja ja rauhoittamattomia llintulajeja. Näiden lainsuojasta ja suojattomuudesta säädetään metsästyslaissa ja -asetuksessa. Riistalinnut ovat metsästysajan ulkopuolella vastaavalla tavalla rauhoitettuja kuin luonnonsuojelulailla rauhoitetut lajit, eikä niitäkään saa häiritä, tappaa tai pesiin kajota. Myös rauhoittamattomien lajien pesät on suojeltu ja pesinnän häiritseminen on kielletty, mutta niiden häirintä ja tappaminen on sallittu kevääseen ja kesään ajoittuvan pesimäaikaisen rauhoituksen ulkopuolella.

 

Rauhoitetut linnut

Rauhoitetut lintulajimme nauttivat varsin hyvää lainsäädännöllistä suojaa. Kiellettyä on niiden tappamisen ohella myös esimerkiksi pesien vahingoittaminen ja lintujen tahallinen häiritseminen. Kullekin lajille on myös osoitettu niiden nimellisarvo, jonka mukaan määrätään korvaus, jonka pesän tuhoaja tai aikuisen linnun tappaja joutuu maksamaan valtiolle. Arvot on määritelty myös riistalinnuille.

Rauhoitettujen lintulajien tappamiseksi on mahdollista antaa poikkeuslupia. Lupaehdot pohjautuvat lintudirektiiviin. Poikkeuslupia voidaan antaa ainoastaan, mikäli linnut aiheuttavat vakavaa vahinkoa ja ongelmaan ei ole olemassa muuta tyydyttävää ratkaisua . Poikkeuluvat rauhoitettujen lintujen tappamiseksi myöntää koko maahan  Varsinais-Suomen ELY-keskus.

 

Rauhoittamattomat lintulajit ovat

  • harmaalokki
  • merilokki
  • kesykyyhky
  • räkättirastas
  • varis
  • naakka
  • harakka
  • korppi poronhoitoalueella

Rauhoittamattomatkin lintulajit ovat rauhoitettuja pesimäaikanaan:

  • naakka koko maassa 10.3.–31.7.
  • harmaalokki, merilokki, kesykyyhky, räkättirastas ja varis Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella 1.5.–31.7., Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirien alueella 1.4.–31.7. ja muualla maassa 10.3.–31.7.
  • harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella 10.4.–31.7. ja muualla maassa 1.4.–31.7.
  • korppi poronhoitoalueella 10.4.–31.7.
  • harmaalokkikoloniat koko vuoden

Lintudirektiivissä todetaan, että mitään lintulajeja ei saa tappaa niiden lisääntymisaikana tai niiden palatessa pesimisalueilleen. Harmaalokin ja merilokin kevätmuutto Pohjois-Suomessa alkaa selvästi aikaisemmin kuin nykyinen rauhoitusaika, joten rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaista rauhoitusta pitäisi pidentää erityisesti maamme pohjoisosissa. Rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaiseksi tappamiseksi on mahdollista antaa poikkeuslupia samoin perustein kuin rauhoitetuille linnuille ympäri vuoden. Rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvat myöntää Riistakeskus.

 

Riistalinnut

Riistalintuja saa metsästää niiden metsästysaikana. Riistalintujen rauhoitusajat määritellään metsästysasetuksessa, mutta metsästystä on lisäksi mahdollista rajoittaa alueellisesti tai ajallisesti, jos riistalinnun kannan säilyminen sitä edellyttää. Esimerkiksi metsähanhen metsästys on viime vuosina ollut kielletty koko Suomessa.

Riistalintuja ovat:

  • merihanhi
  • metsähanhi
  • kanadanhanhi
  • sinisorsa
  • tavi
  • heinätavi
  • haapana
  • jouhisorsa
  • lapasorsa
  • punasotka
  • tukkasotka
  • telkkä
  • haahka
  • alli
  • tukkakoskelo
  • isokoskelo
  • nokikana
  • teeri
  • pyy
  • metso
  • riekko
  • kiiruna
  • peltopyy
  • fasaani
  • lehtokurppa
  • sepelkyyhky

Riistalintujen metsästysmääriä voi tarkastella Luonnonvarakeskuksen tilastoista.