Pönttöbongaus 2019: pikkuvarpunen valloitti linnunpöntöt

Pikkuvarpunen. Kuva: Petri Vainio

Jo seitsemättä kertaa järjestetyssä Pönttöbongaus–tapahtumassa tarkkailtiin pönttölintuja yli 3 000 paikalla. Pöntöissä havaittiin yli 15 000 pesintää. Pikkuvarpunen yleistyi rajusti edellisvuodesta.

Asuttujen pönttöjen määrä kasvoi

Pönttöbongaukseen 8.–9.6.2019 osallistuttiin yhteensä 3 183 paikalla, ja tapahtumassa ilmoitettiin lähes 29 000 linnunpöntön tiedot. Osallistujamäärä kasvoi ilahduttavasti noin 400 paikan verran. Pesintä todettiin yli 15 000 pöntössä, eli noin 53 % pöntöistä oli asuttuja. Asuttujen pönttöjen määrä kasvoi jonkin verran edellisvuodesta (silloin 51 %) mutta oli edelleen selvästi huippuvuosia 2014–2015 alhaisempi. Erityisen paljon pesintöjä todettiin tällä kertaa Itä-Suomessa.

Runsaimmat Pönttöbongauksessa 2019 havaitut lajit ja niiden runsaus alueittain (lajin asuttamien pönttöjen osuus pönttöjen kokonaismäärästä):

Pikkuvarpusen runsaus Pönttöbongauksessa 2019 BirdLife Suomen alueyhdistyksissä.

Kirjosiepoilla edelleen niukkaa, pikkuvarpunen ylsi ennätyslukemiin

Runsaimman Pönttöbongauksessa havaittavan pesijän, kirjosiepon, määrä pysyi edelleen viimevuotisella tavallista alhaisemmalla tasolla. Kirjosiepon asuttamia pönttöjä ilmoitettiin noin 7 prosenttia pönttöbongausvuosien keskiarvoa vähemmän. Kirjosieppokannat ovat siis edelleen niukat vuosien 2015–2017 huonojen pesimäkesien jäljiltä.

Kirjosiepon jälkeen yleisimmät pönttöpesijät ovat sini- ja tailtiainen. Sinitiaisen pesintöjä havaittiin nyt tavallista runsaammin, mutta talitiaisia yllättäen selvästi edellisvuotta vähemmän. Syy talitiaisten niukkuuteen ei ole selvillä, mutta ilmiö havaittiin kaikkialla Suomessa lukuun ottamatta itäistä Suomea, missä pesintöjä ilmoitettiin muutenkin tavanomaista enemmän.

Merkit pikkuvarpuskannan rajusta kasvusta olivat nähtävissä jo syksyllä 2018 ja Pönttöbongauksessa pikkuvarpusen pesintöjä havaittiinkin peräti 70 % enemmän kuin edellisenä kesänä. Kanta kasvoi kaikkialla Suomessa ja pohjoisessa lähes kolminkertaistui. Pikkuvarpunen on Suomen eniten runsastuneita lintulajeja. Muutamassa vuosikymmenessä se on levittäytynyt Ahvenanmaan ja Kaakkois-Suomen sillanpääasemista yli koko Suomen.

Tavallisista pönttöpesijöistä esimerkiksi telkän, kottaraisen ja varpusen pesintöjä ilmoitettiin Pönttöbongauksessa enemmän kuin vuonna 2018. Myös leppälintu petrasi edellisvuodesta, mutta pesintöjä oli silti vähän vuosiin 2013–2015 verrattuna. Pönttöbongauksen tulosten perusteella käenpiikakanta on muutamassa vuodessa pudonnut rajusti: nyt lajin pesintöjä todettiin vain noin puolet tapahtuman alkuvuosien määrästä. Käenpiian osalta Pönttöbongauksessa kertyvä aineisto on kuitenkin varsin pieni.

Tavallisimpien pönttölintujen runsaus (osuus pöntöistä) ja yleisyys (osuus havaintopaikoista) Pönttöbongauksessa vuosina 2013–2019:

Hyvän pesintävuoden merkkejä ilmassa

Pönttöbongaushavaintojen mukaan lintujen pesinnät olivat edenneet alkukesästä suotuisasti. Sini- ja talitiaisella epäonnistuneiden pesintöjen osuus oli noin 3 prosenttia, mikä on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi kylmänä kesänä 2017. Myös kottaraisen pesinnät vaikuttivat onnistuneen hyvin.

Pesinnät olivat vuonna 2019 edenneet varsin normaalissa aikataulussa. Esimerkiksi talitiaisella pesästä lähteneiden poikueiden osuus oli suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan kirjosiepon pesinnät olivat tulosten perusteella edellisvuotta myöhäisempiä. Monen hyönteissyöjälinnun muutto etenikin toukokuun lopulla hieman tavanomaista hitaammin todennäköisesti etelämpänä Euroopassa vallinneista huonoista muuttosäistä johtuen.

Pesäpoikueiden (kirjosieppo) ja pesästä lähteneiden poikueiden (talitiainen) osuus kaikista pönttöbongausviikonloppuna ilmoitetuista pesinnöistä vuosina 2016–2019: