Vapaana kulkevat kissat

Kissa ja urpiainen. Kuva: Pertti Rasp

Kissat ovat yleisiä lemmikkejä, jotka tuottavat iloa ja hyvää mieltä omistajilleen. Ne nauttivat läheisyydestä ja leikkivät narukerien ja lelujen saalistusleikkejä. Sisällä, ulkoilutarhassa tai remmissä ulkoilutetusta kissasta ei ole luonnolle haittaa, mutta luonnossa vapaana olevista kissoista on. Saalistusleikeistä tulee aitoja saalistustilanteita, joiden tuloksena kissan saaliiksi päätyy pikkunisäkäs tai lintu.

Kissa ei kuulu Suomen luontoon. Maailman luonnonsuojelujärjestö IUCN on todennut kissan kuuluvan sadan maailman haitallisimman vieraslajin listalle. Myös Suomessa luonnosta kaiken ravintonsa saava kissa on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Vapaasti luonnossa kulkevat lemmikkikissat eroavat luontaisista petoeläimistä muun muassa siten, etteivät saalislajien kannanvaihtelut ja kilpailu vaikuta petokantaan. Lemmikkikissoilla on koti, josta saa helppoa ruokaa ja suojaa esimerkiksi kovia pakkasia vastaan.

Vapaana kulkevat lemmikkikissat tappavat lintuja

Vapaana kulkevien kissojen ravinnonkäyttöä on tutkittu varsin runsaasti. Aihe on ollut erityisen mielenkiinnon kohteena Pohjois-Amerikassa, missä eläinsuojelu- ja linnustonsuojelujärjestöt ovat vuosikymmeniä kampanjoineet lemmikinomistajien vastuusta. Kanadalaistutkimuksen mukaan lemmikkikissat tappavat Kanadassa 100-350 miljoonaa lintua vuodessa. Yhdysvaltalaistutkimuksen kokonaisarvio nousi noin kahteen ja puoleen  miljardiin lintuun vuodessa. Suuri osa kuolemista tapahtui taajama-alueilla, missä kissojen tiheys on suurin. Talvilinturuokintatutkimus, joka kattoi laajan alueen Yhdysvaltojen pohjoisosia ja eteläistä Kanadaa paljasti lemmikkikissojen olleen vastuussa 20 %:sta ruokinnalla havaituista lintujen saalistustapahtumista.

Englantilaistutkimuksen mukaan kissat tappavat 27 miljoonaa lintua kesässä. Toisessa englantilaistutkimuksessa todettiin kissojen saalistuksen olevan taajamissa muutamien paljon maassa viihtyvien lintulajien osalta voimakkaampaa kuin lajien poikastuotto samoilla alueilla. Ilman muualta tulevaa täydennystä useiden lajien runsaus olisi taajamissa nykyistä pienempi tai ne voisivat jopa puuttua.

1980-luvulla toteutetun ruotsalaistutkimuksen mukaan kissat tappavat Ruotsissa noin 7 miljoonaa lintua vuodessa. Saman tutkimuksen mukaan villikissa saalistaa 4-5 kertaa enemmän lintuja kuin vapaana kulkeva lemmikkikissa. Myös Suomessa vapaana kulkevat lemmikkikissat tappavat miljoonia lintuja.

Virolahdella tutkittiin kahdeksan radiopannoitetun kissan liikkeitä. Joukossa oli lemmikki-, navetta- ja villikissoja, jotka saivat kaikki liikkua vapaasti. Seurattujen kissojen elinpiirien eli liikkumisalueen keskikoko oli 110 hehtaaria. Vapaaksi luontoon päästetty lemmikkikissakin ulottaa siis saalistusmatkansa kauas kotipihan ulkopuolelle.

Turun seudulla tehdyssä tutkimuksessa 66 kissan omistajat kirjasivat puolen vuoden aikana kissojen kotiin tuoman saaliin. Kissat toivat kotiin 1624 saaliseläintä, joista 18 % oli lintuja. Linnuista tunnistettiin 26 lajia. Pienin saalislaji oli hippiäinen ja suurin fasaani. Kaupunkilaiskissojen saaliissa lintujen osuus oli maalaiskissoja suurempi. Kyseisen tutkimuksen mukaan Turun seudun lemmikkikissat tuovat vuosittain kotiin lähes 40 000 lintua ja tuloksia yleistäen koko Suomen lemmikkikissat yli 1,8 miljoonaa lintua. Todellinen kissojen tappama lintujen määrä on kuitenkin selvästi suurempi, koska kissat eivät tuo kotiin kuin osan saaliseläimistään. Arviota siitä, kuinka suuren osan saaliseläimistään kissat syövät saalistuspaikalla tai hylkäävät, ja kuinka suuren osuuden ne tuovat kotiin, ei ole. Myöskään villikissojen tappamien lintujen määriä ei ole Suomessa tutkittu.

Kissan omistajien oikeudet ja velvollisuudet

Vapaana liikkuvat kissat huolettavat monia luonnonystäviä. Talviselle lintujen ruokinnalle saalistamaan tuleva tai linnunpöntöstä emotiaisen napannut naapurin kissa on yleinen riidanaihe. Monet eivät hyväksy sitä, että toisen ihmisen välinpitämättömyys haittaa omaa työtä lintujen hyväksi.

Kissa on omistajansa omaisuutta myös omistajansa pihan ulkopuolella. Vapaana kulkevaa lemmikkikissaa ei saa vahingoittaa. Sen voi kuitenkin pyydystää ja toimittaa kunnalliseen eläinhoitolaan. Metsästyslain mukaan maanomistaja tai metsästysoikeuden haltija voi tappaa villiintyneen kissan. Kissan pyydystäminen on suositeltavampi tapa, koska usein on vaikeaa varmistua siitä, että kysymyksessä on villikissa.

Lainsäädäntö koetaan kissan vapaana pidon suhteen hieman epäselväksi. Lakien mukaan kissaa ei tarvitse pitää kytkettynä kuin erikseen mainituilla alueilla taajamassa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kissan saa päästää vapaasti luontoon. Kissan omistajalla on lemmikistään huolenpitovelvollisuus, johon kuuluu myös kissan liikkumisen valvonta sen ollessa kytkemättömänä. Kissaa voi siis ulkoiluttaa vapaana, kunhan on itse kissan seurana ja varmistaa, ettei kissalle käy mitään tai kissa tee mitään laissa kiellettyä.

Lemmikin omistaja on vastuussa lemmikistään ja sen tekemisistä. Omistaja on vastuussa esimerkiksi silloin, kun kissa tappaa luonnonsuojelulailla rauhoitetun eläimen tai kissa käy tarpeillaan lasten hiekkalaatikossa. Kissan omistaja on tällöin velvollinen korvaamaan siivouksen / hiekan vaihtamisen hiekkalaatikon omistajalle sekä rauhoitetun lintuyksilön valtiolle. Lähes kaikki Suomen lintulajit on rauhoitettuja ja niille määritelty korvausarvo. Esimerkiksi varpusen korvausarvo on 34 euroa ja pyrstötiaisen 252 euroa. Rauhoitetun lintulajin tappamisesta voidaan kissan omistajalle määrätä lisäksi sakkorangaistus, jos omistajan katsotaan toimineen kissan aiheuttamien vahinkojen osalta huolimattomasti tai tahallisesti.  Juridisesti on jopa teoriassa mahdollista, että oikeus määrää lintuja tappavan kissan rikoksentekovälineenä valtiolle, mutta tällöin kyseessä pitäisi olla erityisen vakava ja poikkeuksellinen tilanne.

Oikeuskäytäntöä, jossa omistaja olisi tuomittu vapaana pidetyn kissan aiheuttamista luonnonsuojeluhaitoista, ei tiettävästi ole. Tuomioon vaadittaisiin näyttö siitä, että kissa on tappanut rauhoitetun eläimen sekä tieto kissan omistajasta. Se vaatii tapahtuneesta valokuvia tai videoita, jotka osoittavat tapahtuneen sekä tutkintapyynnön poliisille. Erityisen tärkeää on selvittää, mistä osoitteesta kissa on kotoisin, sillä poliisilla ei ole aikaa selvittää kissan omistajaa. On tietenkin toivottavaa, ettei tällaiseen tilanteeseen päädytä.

Hyviä syitä olla päästämättä lemmikkikissaa kulkemaan vapaana

  • kissa ei häviä
  • kissa ei palele talvella
  • kissan tautiriski on pieni
  • kissa ei voi jäädä auton alle
  • kissa ei päädy kissatappeluihin
  • kissa ei heikennä naapurisopua
  • kissa ei voi jäädä pedon saaliiksi
  • kissa ei aiheuta haittaa luonnossa
  • kissa ei voi päätyä ihmisen väkivallan kohteeksi

 

Lisää aiheesta:

Cats indoors-kampanja: https://abcbirds.org/program/cats-indoors/

12 tärkeintä syytä pitää kissa sisällä: https://www.thesprucepets.com/keep-cats-indoors-555124

100 haitallisinta vieraslajia: http://www.iucngisd.org/gisd/100_worst.php

Blancher, P. 2013. Estimated number of birds killed by house cats (Felis catus) in Canada. Avian Conservation and Ecology 8(2): 3. http://dx.doi.org/10.5751/ACE-00557-080203

Dunn, E. H. & Tessaglia, D. L.. 1994. Predation of birds at feeders in winter. Journal of Field Ornithology 65:8-16.

Kauhala, K., Talvitie, K. & Vuorisalo, T. 2015. Free-ranging house cats in urban and rural areas in the north: Useful rodent killers or harmful bird predators?. Folia Zoologica. 64. 45-55. https://doi.org/10.25225/fozo.v64.i1.a6.2015

Liberg, O. 1984. Food habits and prey impact by feral and house-based domestic cats in a rural area of southern Sweden. Journal of Mammalogy 65:424-432. https://doi.org/10.2307/1381089

Loss, S. R., T. Will, & Marra.P .P. 2013. The impact of freeranging domestic cats on wildlife of the United States. Nature Communications 4:1396. http://dx.doi.org/10.1038/ncomms2380