Pönttöbongaus 2020: monen pönttöpesijän kannat kasvoivat

Kirjosieppo on vuodesta toiseen runsain Pönttöbongauksessa ilmoitettu pönttöpesijä. Kuva: Petri Vainio

Kahdeksatta kertaa järjestetyssä Pönttöbongaus-tapahtumassa tarkkailtiin pönttölintuja lähes 3 000 paikalla. Asuttujen pönttöjen osuus kasvoi ilahduttavasti edellisvuodesta. Pikkuvarpusen voittokulku jatkui, ja kottaraisen pesintöjä havaittiin ennätysmäärä.

Tulokset kertovat vahvoista pesimäkannoista

Pönttöbongaukseen 6.–7.6.2020 osallistuttiin yhteensä 2 830 paikalla, ja tapahtumassa ilmoitettiin yli 26 000 linnunpöntön tiedot. Pönttöbongauksessa saadaan vuosittain pesintätietoja noin 3 000 paikalta, ja tulokset kertovat hyvin yleisimpien pönttölintujemme kannanmuutoksista. Kesällä 2020 pöntöistä selvästi suurempi osa oli asuttuja kuin aiempina vuosina: pesintä todettiin lähes 57 prosentissa pöntöistä. Enemmän pesintöjä on havaittu vain vuonna 2014.

Yleisimmät Pönttöbongauksessa 2020 havaitut pesijät ja niiden yleisyys (prosentuaalinen osuus havaintopaikoista) eri osissa Suomea.

Kirjosieppokanta elpyy, pikkuvarpunen ja sinitiainen yleistyvät edelleen

Runsaimman Pönttöbongauksessa havaittavan pesijän, kirjosiepon, määrät kasvoivat selvästi edellisvuodesta ja lähestyivät nyt vuosien 2013–2015 tasoa. Monen huonon 2010-luvun loppuun osuneen pesimäkesän aiheuttama alho lienee siis taittumassa. Usein kirjosieppoja on havaittu eniten Pohjois-Suomessa, mutta tänä vuonna lajin yleisyys alueella hieman laski. Kesän kynnykselle venynyt lumien sulaminen lienee voinut jarruttaa kirjosiepon muuttoa niin, että Lappiin niitä päätyi tavanomaista vähemmän?

Sinitiaisen runsastuminen jatkui – varmasti lauhan talven siivittämänä – ja Pohjois-Suomessakin laji hätyytteli jo talitiaisen lukemia. Sen sijaan talitiaiselle vuosi oli vain keskinkertainen. Pikkuvarpunen lähes tuplasi pesintämääränsä jo edellisenä vuonna, ja kasvu jatkui yhä: pesintöjä todettiin viidennes enemmän kuin vuonna 2019. Nyt jo joka kahdennenkymmennen tapahtumassa tarkkaillun pöntön asukas oli pikkuvarpunen.

Kirjosiepon, tali- ja sinitiaisen sekä pikkuvarpusen runsaus (lajin asuttamien pönttöjen osuus kaikista pöntöistä) Pönttöbongauksessa vuosina 2013–2020.

Kottaraisen pesintöjä havaittiin Pönttöbongauksessa enemmän kuin koskaan ennen. Silti kottarainen pärjää edelleen lähinnä Etelä- ja Länsi-Suomessa ja on muualla harvinaisuus. Suomen vesilintukantojen alennustila näkyi jälleen telkän pesintöjen pohjanoteerauksena. Pönttöbongauksessa taantuneista lajeista leppälinnulla ja varpusella oli havaittavissa ilahduttavaa nousua, mutta esimerkiksi käenpiika oli edelleen kovin niukka.

10 runsaimman pönttöpesijän runsauden vaihtelu Pönttöbongauksessa vuosina 2013–2020

Vaihtelua pesintöjen onnistumisessa

Alkuvuosi 2020 oli poikkeuksellisen lämmin, mutta toukokuu tarjosi kylmyyttä senkin edestä. Toukokuussa raportoitiin tiaisten pesintöjen paikoin keskeytyneen, ja Pönttöbongauksessakin epäonnistuneiden tiaisten pesintöjen osuus oli tavallista suurempi. Sen sijaan esimerkiksi kottaraiset vaikuttivat selvinneen kylmyydestä hyvin.

Pesintöjen ajoitus – ottaen huomioon viimevuotista pari päivää aikaisemman ajankohdan – ei juuri poikennut tavanomaisesta. Pesinnät olivat edenneet selvästi lämmintä kevättä 2018 hitaammin, mutta kylmää kevättä 2017 nopeammin.