Naakan rauhoittamisen purkamisessa ei ole järkeä
Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnolle lakiehdotuksen, jossa esitetään naakan rauhoituksen poistamista. Naakasta tehtäisiin pesimäkauden ulkopuolella lainsuojaton. Muutoksen taustalla on naakkakannan ja sen myötä naakan aiheuttamien maatalousvahinkojen määrän kasvu. Ministeriön tarkoituksena on hallita naakkavahinkoja lintuja tappamalla.
Lainsuojattomiksi on Suomessa ennestään säädetty varis, harakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas sekä suomalaisena erikoisuutena korppi poronhoitoalueella.
BirdLife on kauan sitten todennut, että lintujen jakaminen hyviin ja pahoihin pitäisi lopettaa. Lajien luokittelu rauhoittamattomaksi on jäänne menneisyydestä, ajasta, jolloin kuikkia vainottiin kalansyönnin vuoksi ja haukoista maksettiin tapporahaa, koska ne söivät samoja eläimiä, joita ihmiset himoitsivat.
Mikä tahansa lintulaji, niin rauhoittamaton, rauhoitettu kuin riistaksi metsästettävä voi aiheuttaa haittoja. BirdLife pitää aina ensisijaisena haittojen ennaltaehkäisemistä, siis ongelmatilanteen tunnistamista etukäteen ja haittoja estävien toimenpiteiden kehittämistä. Myös sopeutuminen on joissakin tilanteissa tärkeää: toimintaa voi muuttaa siten, ettei ongelmia eikä lisäkustannuksia synny. Jos merkittäviä haittoja syntyy, on pohdittava, korvataanko vahingot kärsijöille tai voitaisiinko vahinkoja ehkäistä ongelmapaikalla muutamia yksilöitä tappamalla. Lajin vaino ei ole ratkaisu.
BirdLife kannattaa kaikkien rauhoittamattomien lajien siirtämistä luonnonsuojelulailla rauhoitetuiksi. Lajien aiheuttamia haittoja ei pystytä hallitsemaan lintuja tappamalla. Tappamisen sijasta pitää kehittää keinoja, joilla haittoja voidaan hillitä ja estää. Ihminen on niin viisas, että löytää halutessaan keinot naakkahaittojen hillitsemiseksi. Ministeriön ratkaisuksi esittämä vapaa tappaminen vähentää tahtoa kehittää toimenpiteitä haittojen estämiseen. Samalla ministeriö lisää negatiivista suhtautumista lintuihin ja luontoon.
Naakka on päätynyt joidenkin ihmisten mustalle listalle, koska naakat liikkuvat suurina äänekkäinä parvina ja ovat rei’ittäneet tuorerehupaaleja. Valtio on korvannut naakkojen aiheuttamia vahinkoja, ja Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt ongelmakohteille poikkeuslupia naakkojen tappamiseksi. Rauhoituksen purkamisen jälkeen pesimäaikana maalis–heinäkuussa tarvittaisiin edelleen poikkeuslupa naakan tappamiseksi. Lupaviranomainen vaihtuisi ELY-keskuksesta Suomen riistakeskukseksi. Korvauksia naakan aiheuttamista vahingoista ei valtio rauhoituksen purkamisen jälkeen maksaisi.
Paalivahinkojen takia viime vuosina on ammuttu kymmeniä tuhansia variksia niiden pesimäaikana ja vielä enemmän pesimäkauden ulkopuolella. Sillä ei ole pystytty estämään varisten aiheuttamia vahinkoja.
Korpin kummallinen asema
Naakka on levinneisyydeltään eteläinen laji, joka on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä. Lintuharrastajien lintuatlaskartoitusten mukaan naakan pesimäalue kaksinkertaistui Suomessa 1980-luvun lopulta 2010-luvulle. Kolopesijänä se on hyötynyt autioituneiden rakennusten suojaamattomista piipuista ja voimajohtopylväiden vaakapalkeista, joissa naakkoja pesii yleisesti.
Naakka on viisas ja sopeutuvainen varislintu. Sen rauhoituksen purkamisella on tuskin suurta vaikutusta naakkakantaan. Naakkaviha ei ole tarttunut laajasti suomalaisiin. Vuonna 2015 aloitettuun varsin paljon julkisuutta saaneeseen kansalaisaloitteeseen naakan rauhoituksen lopettamiseksi tuli määräajassa vain 1 552 kannatusilmoitusta. Silti ministeriö esittää naakan rauhoitusta lopetettavaksi.
BirdLife teki maa- ja metsätalous- ja ympäristöministeriöille tammikuussa 2016 aloitteen uhanalaisten riistavesilintulajien metsästyksen rajoittamisesta. Aloitteeseen ei ole BirdLifelle vastattu, vaan Suomessa saa edelleen harrastuksekseen tappaa erittäin uhanalaisia vesilintulajeja. Naakkavainoa on pidetty ministeriöissä tähdellisempänä kuin esimerkiksi maailmanlaajuisesti uhanalaisen punasotkan rauhoittamista.
Suomalaisena erikoisuutena metsästyslainsäädännössä rauhoittamattomien lajien listalla on korppi poronhoitoalueella. Nyt, kun maa- ja metsätalousministeriö on joka tapauksessa muuttamassa metsästyslakia, on aika poistaa listalta korppi. Lajin rauhoittamattomuus on EU-lainsäädännön vastaista: korppia ei löydy lintudirektiivin liitteestä 2, missä listataan kaikki lajit, joiden metsästys on EU-maissa sallittu. Naakka on listalla, joten sen rauhoituksen purkaminen ei ole direktiivin vastaista, mutta järjen vastaista se on.