Valkoposkihanhitilanne

Valkoposkihanhia. Kuva: Micha Fager.

Valkoposkihanhimuutossa huippuvaihe

17.5.2022

Valkoposkihanhia muutti ennusteen mukaisesti viime viikolla paljon. Iso osa jatkoi Suomen yli tai ohi Venäjälle. Paikalliset hanhet ovat keskittyneet Karjalaan, jossa nyt on karkeasti arvioiden 40 % Barentsinmeren yli miljoonaisesta pesimäkannasta. Koko kevään paikallisten valkoposkihanhien yhteismäärä on kuitenkin edelleen selvästi alhaisempi kuin huippuvuonna 2020.

Itämeren alueella jakson suurin muutto koettiin Ruotsin Malmön läheisyydessä, jossa 10.5. arvioitiin muuttaneen 201 000 valkoposkihanhea. BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan viikon voimakkaimmat muutot Suomessa koettiin 10. sekä 13.–14.5., jolloin muun muassa 10.5. Helsingissä havaittiin 70 000, 13.5. Virolahdella 64 000 ja 14.5. Rautjärvellä 78 000 muuttavaa hanhea.

Ennusteiden mukaan tuuli kääntyi loppuviikolla lännen ja luoteen välille, jolloin iso osa tällöin matkanneista muutti Suomen kaakkoispuolitse tai pysähtymättä Kaakkois-Suomen yli. Iso osa kuitenkin pysähtyi ja suurimmissa paikallisparvissa arvioitiin monin paikoin Parikkalassa ja Pohjois-Karjalassa yli 30 000 hanhea.

Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä hollantilaistutkimuksen GPS-paikantimilla varustetuista 63 hanhesta Suomen on ohittanut jo 15, Suomen Karjalassa on 26, muualla Suomessa neljä, Virossa ja Gotlannissa 11 sekä Vattimeren ympäristössä vielä seitsemän yksilöä. Lähetinhanhista siis neljäsosa on jo Venäjällä ja 41 % Parikkalassa sekä Pohjois-Karjalassa. Pienessä aineistossa virhemarginaali on iso, mutta maastohavainnot tukevat käsitystä.

Muutto edistyi siis viikon aikana reippaasti ja on keskimääräistä aikatauluaan edellä. Kevään 2020 lukuihin ei olla ylletty, mutta hanhien saapuminen Karjalaan ennen kasvukauden alkua on aiheuttanut isoa vahinkoa maanviljelylle.

Ilmatieteenlaitoksen tutkijan Mika Rantasen ennuste viikolle:

”Sää jatkuu tällä viikolla pääosin tavallista viileämpänä. Tuuliolot Itämerellä ovat vaihtelevia: ensin tiistaina vastatuulta, sitten keskiviikkona hetkellisesti myötätuulta, ja loppuviikolla tuuli kääntyy idän ja kaakon välille. Valkoposkihanhien loppurysäys voisi tulla keskiviikkona. Loppuviikosta tuuli on sivuvastainen.

Tiistaipäivä on kolea, ja varsinkin idässä sadekuurojen sävyttämä. Pohjoisvirtauksen vuoksi muutto on pääosin seis. Keskiviikkona virtaussuunta kääntyy hetkeksi länteen ja etelään virtaa lämpimämpää ilmamassaa. Poutaa, idässä muutama sadekuuro. Tiistain tulppaussään jälkeen keskiviikkona voisi tulla seuraava annos arktikaa, mm. valkoposkihanhia. Tuuli on varsin läntinen, luoteistuuli Itä-Suomessa saattaa painaa muuton Venäjän puolelle.

Torstaina korkeapaine siirtyy Suomen ylle, ja tuulet heikkenevät. Eteläisellä Itämerellä vallitsee edelleen hyvä myötätuulivirtaus, mutta Suomenlahdella heikko tuuli kääntyy koilliseen. Muuttosäätä on vaikea ennakoida: lähtöalueilla on hyvää säätä, mutta Suomenlahden vastatuuli hillitsee saapuvien lintujen muuttohaluja.

Perjantaina tuuli kääntyy Suomenlahdella idän kautta kaakkoon lähestyvän saderintaman edellä. Kaakkoistuuli voisi painaa muuttajia varsin länteen. Lauantaina lännestä saapuu sadealue, ja tuuli on Suomenlahdella idän ja kaakon välillä.”

Valkoposkihanhien kannalta muuttosää on Karjalassa vaikea. Hetkellinenkin myötätuuli lähettänee suurimman osan paikallisista hanhista jatkamaan matkaansa.

Lisätietoja:

Verkkosivu ajankohtaisesta hanhitilanteesta perustuu BirdLifen ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yhteistyöhön. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä hollantilaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.


Valkoposkihanhia jo kymmeniä tuhansia Karjalassa

10.5.2022

Valkoposkihanhia saapui Suomeen ennusteen mukaisesti viime viikon loppupuolella lisää kymmeniä tuhansia. Koko kevään paikallisten valkoposkihanhien yhteismäärä on nyt samansuuruinen kuin 2021, selvästi vähemmän kuin 2020.

Tiira-lintutietopalvelun mukaan viikon voimakkain muutto koettiin 6.5., jolloin muun muassa Helsingissä havaittiin 15 000 ja Rautjärvellä 26 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Suurimmissa paikallisparvissa arvioitiin monin paikoin noin 10 000 hanhea Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Eniten paikallisia hanhia laskettiin 9.5. Rääkkylän Oravilahdella, 19 000 lintua. Levähtäjien painopiste on siis siirtynyt Parikkalan ja Keski-Karjalan alueelle.

Pohjois-Virossa on tuhansia valkoposkihanhia, Etelä-Ruotsissa Öölannissa ja Gotlannissa paikoin kymmeniä tuhansia. Pääjoukot ovat kuitenkin edelleen Vattimeren rannikolla.

Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-paikantimilla varustetuista hanhista Suomessa on jo 19 yksilöä, joista Pohjois- ja Etelä-Karjalassa molemmissa seitsemän, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa yksi ja eteläisessä Suomessa kolme. Virossa on 14, Venäjän Aunuksessa kaksi ja Ruotsissa viisi GPS-hanhea. Enää 11 hanhea oleilee talvialueillaan Hollannissa, Saksassa ja Tanskassa. Suomalaistutkimuksen lähetinhanhista yli kolmasosa on nyt Suomessa.

Hanhet ehtivät Karjalaan kasvukauden edelle, joten syötävää laidunnukseen erikoistuneille valkoposkihanhille on edelleen varsin huonosti. Voi olla, että hanhet viipyvät tavallista kauemmin Suomen peltoaukeilla.

Säätila vaikuttaa oleellisesti kevään valkoposkihanhien esiintymiseen Suomessa. Ilmatieteen laitoksen tutkijan Mika Rantasen ennuste viikolle:

”Korkeapaineen selänne väistyi maanantaina itään, ja lounaasta virtaa tiistaista alkaen lämpimämpää ilmaa. Yleisesti ottaen kuitenkin muuttosää pysyttelee koko viikon hyvänä. Varsinkin tiistaista torstaihin myötätuulivirtaus on hyvä koko Pohjois-Euroopassa. Hyvästä virtauksesta johtuen kevätmuutto edistyy kaikilla sektoreilla. Varsinaiset kesäiset ilmamassat jäävät kuitenkin Keski-Eurooppaan.

Tiistaina ja keskiviikkona lounaistuulta ja enimmäkseen erinomaista muuttosäätä, sadealue keskiviikkoaamuna hidastaa muuttoa. Torstaina ja perjantaina epävakainen säätyyppi jatkuu, länsi- ja luoteistuulilla muutto mennee itäisempää reittiä.

Jatkossa korkeapaine näyttäisi kurottuvan länteen, mikä tarkoittaisi meillä ensin kylmempää pohjoisvirtausta ja sen jälkeen lämpenevää.”

Valkoposkihanhien kannalta muuttosää on hyvä. Jää nähtäväksi jatkavatko Suomeen pysähtyneet hanhet muuttoansa arktisimmille alueille.

 


Valkoposkihanhien tulo jatkunut vilkkaana

3.5.2022

Valkoposkihanhia muutti Suomeen myötätuulen auttamana viime viikon lopulta lähtien kymmeniä tuhansia. Koko kevään yhteismäärä on nyt samansuuruinen kuin vuonna 2020, selvästi enemmän kuin viime vuonna.

Tiira-lintutietopalvelun viikon mielenkiintoisin valkoposkihanhitieto oli 28.4. Uudellamaalla havaittu tuhansien hanhien muutto. Esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginlahdella laskettiin 11 000 enimmäkseen koilliseen muuttanutta valkoposkihanhea. Muuttorintaman linnut laskeutuivat Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson pelloille. Suurimmassa paikallisparvessa arvioitiin olleen 7000 valkoposkihanhea 29.4. Orimattilan Artjärvellä.

Uusi edellistä heikompi muuttoaalto saapui maanantaina 2.5. tempaisten myös Suomessa lepäilleitä hanhia jatkamaan muuttoaan Etelä- ja Pohjois-Karjalaan, jolloin esimerkiksi Rautjärven Simpeleellä havaittiin 6000 muuttavaa lintua. Pohjois-Karjalassa on havaittu vasta satoja valkoposkihanhia, pellot ovat kevään edistymisestä huolimatta vielä osittain lumisia. Laiduntamiseen erikoistuneille valkoposkihanhille siellä ei juuri vielä löydy syötävää, siksi osa valkoposkihanhista on muuttanut takaisin lounaaseen.

Pohjois-Virossa on tällä hetkellä tuhansia valkoposkihanhia, Etelä-Ruotsissa Öölannissa ja Gotlannissa paikoin kymmeniä tuhansia. Pääjoukot ovat kuitenkin edelleen Vattimeren rannikolla.

Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-paikantimilla varustetuista hanhista kolme on ehtinyt Pohjois- ja Etelä-Karjalaan, näistä yksi Tohmajärvelle ja kaksi Parikkalaan. Etelä-Suomessa on lisäksi neljä muuta GPS-valkoposkihanhea. Virossa on jo 13 GPS-hanhea, Venäjällä ja Latviassa puolestaan yhdet. Ainakin 29 paikanninhanhea oleilee vielä Hollannissa, Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa.

Hollantilaisten GPS-hanhet eivät ole keskimäärin pitäneet niin kiirettä kuin suomalaistutkimuksen valkoposkihanhet. Kaikkiaan kolme on Suomessa, kolme Virossa ja ainakin 14 talvehtimisalueillaan Hollannissa, Saksassa ja Tanskassa.

Säätila vaikuttaa oleellisesti kevään valkoposkihanhien esiintymiseen Suomessa. Ilmatieteenlaitoksen tutkijan Mika Rantasen ennuste viikolle:

”Matalapaine siirtyy tiistaiksi Suomen itäpuolelle. Sen jälkipuolella tulee voimakas kylmän ilman purkaus.
Keskiviikkoaamuna tuuli on luoteen suunnalta, kuitenkin jo heikentyen. Illalla luoteistuuli kääntyy Suomenlahdella länteen, mikä saattaa innostaa myös valkoposkihanhia muutolle.

Torstaina korkeapaineen selänne saapuu lännestä ja tuuli heikkenee kääntyen samalla lounaaseen. Varsinkin eteläisellä Itämerellä tuuli käy jo selvemmin etelästä. Tässä kohtaa voisi käynnistyä jo seuraava arktisten muuttolintujen aalto, jolloin valkoposkihanhiakin voi muuttaa runsaslukuisesti.

Korkeapaineen länsipuolelta virtaa perjantaina lämmintä ilmamassaa Suomeen. Erittäin hyvää muuttosäätä oikeastaan kaikille tulijoille. Lauantaina saapuu lännestä terävä kylmä rintama, mutta ajoitus on vielä epävarmaa.

Etelätuulesta johtuen torstain – lauantain aikana kaikki valkoposkihanhet muuttanevat Suomen kautta, normaalistihan iso osa muuttaa Venäjän puolelta noin Viipurin kohdalta koilliseen. Suurin osa myös jäänee paikalliseksi Etelä- ja Itä-Suomeen, mutta määristä voidaan vain tehdä arvailuja. Pääjoukot eivät vielä kuitenkaan ole liikkeellä.”

 


Valkoposkihanhien muutto alkanut

27.4.2022

Valkoposkihanhia alkoi saapua Suomeen maaliskuussa. Ensihavainto tehtiin 11.3. Turussa. Maaliskuun suurin kerääntymä laskettiin 29.3. Turun Ruissalossa (300 yksilöä). Nämä varhain saapuneet hanhet ovat maamme omaa pesimäkantaa. Nyt Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson osin tulvien peittämillä pelloilla on jo paikoin satoja valkoposkihanhia, joista iso osa on Barentsinmeren pesimäkantaa. Eniten lintuja on havaittu Orimattilassa, jossa 20.4. arvioitiin 2 900 paikallista valkoposkihanhea.

Viron Saarenmaalla havaittiin 17.4. lähes 8 000 muuttavaa valkoposkihanhea, jotka jäivät enimmäkseen Viroon. Sen sijaan Etelä- ja Pohjois-Karjalassa on havaittu vasta muutamia kymmeniä valkoposkihanhia. Kaikkiaan Tiira-lintutietopalveluun on kirjattu tänä vuonna selvästi vähemmän havaintoja kuin kahtena edellisenä keväänä vastaavana aikana.

Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-paikantimilla varustetut hanhet ovat olleet yllättävän paljon liikkeessä. Reilusta 40 paikannuksen antaneista lähetinhanhesta jo neljä on Etelä-Suomessa, kahdeksan Virossa, yksi Latviassa ja kaksi Öölannissa. Talvehtimisalueillaan Hollannin ja Etelä-Ruotsin välisellä alueella on vielä yli 30 valkoposkihanhea. Hollantilaistutkimuksen paikannetuista valkoposkihanhista sen sijaan vasta kolme on Virossa. Näistäkin kaksi on Helsingin seudulla pesiviä, loput 19 talvialueillaan.

Talvi ja kevät on ollut Suomessa runsasluminen, mutta viime aikojen lämpimät ja aurinkoiset säät ovat sulattaneet lumia vauhdilla. Etelä- ja Länsi-Suomessa pellot ovat nyt lumettomia, mutta kevättulvia esiintyy pitkästä aikaa. Pohjois-Karjalassa pellot ovat vielä osittain lumen vallassa ja järvet tukevasti jäässä.

Sääennusteiden mukaan kevään eteneminen ja lumien sulaminen hidastuu. Todennäköisesti valkoposkihanhien muutto etenee verkkaisesti viikon aikana.

 


Valtaosa hanhista jätti Suomen

22.10.2021

Viime tiedotteen jälkeen on tapahtunut paljon. Suomessa olleita valkoposkihanhia lähti joukolla liikkeelle 12.–13.10. Arktisilta alueilta saapui hanhia etenkin 14.10. ja 18.–19.10. Näistä suurin osa muutti pysähtymättä, monet Suomen kaakkoispuolelta tai pimeällä Suomen yli.

Jaksolla tapahtui suurin siirtymä sitten syyskuun puolivälin jälkeisen viikon. Suurin osa Suomessa ja lopuista arktisilla alueilla olleista valkoposkihanhista muutti Suomen rajojen lounaispuolelle. Suurimmat muutot: 12.10. Raasepori 35 000, 13.10. Helsinki Kallvikinniemi 120 000 ja Viron Põõsaspea 133 000, 14.10. Porvoo Söderskär 44 000 (hanhet yhteensä), 18.10. Tohmajärvi Värtsilä 20 000 (hanhet yhteensä) ja 18.10. Porvoo Strorudden 10 000. Etenkin 14.10. rajan pinnassa muutti paljon myös tundra-, metsä- ja sepelhanhia. Sadetutkat kertoivat myös kovasta muutosta Laatokalla parina iltana, mutta nämä muuttajat koostuivat todennäköisesti osin myös sorsista.

Jakson suurimmat paikallisparvet jäävät kauas aiempien jaksojen suurimmista kerääntymistä: 12.10. Hollolan Sairakkalanjärvi 35 000, 13.10. Orimattilan Mallusjärvi 26 000, 16.10. Juvan Murtonen 15 000 ja 17.10. Pukkilan Torppi 20 000. Viime päivinä määrät ovat olleet enimmillään enää muutamia tuhansia.

Lähetinhanhet vahvistavat kuvaa pääjoukkojen ohituksesta. Hollantilaisprojektin satelliittihanhista oli 20.10. jo 23 hanhea ulkomailla (Saksa, Tanska, Ruotsi, Viro) ja vain kolme Suomessa. Tosin neljä hanhea on jossain tällä alueella, mutta niiden paikannus ei vielä toiminut ja jokunen muu lähetinhanhi on vielä arktisella alueella tai matkalla.

Suomalaisprojektissa keväällä pyydystetyistä lähetinvalkoposkihanhista 26 oli tätä kirjoitettaessa jo Suomen lounaispuolella ja kolme Suomessa. Lisäksi viisi lintua oli jossain GSM-kentän alueella, mutta paikannus ei vielä toimi, ja jokunen lienee edelleen kentän ulkopuolella. Syksyllä Kiteellä valkoposkihanhille asennetuista lähettimistä 18 näyttää paikannuksen, ja ne kaikki ovat jo Suomen jättäneet.

Arktisella alueella lunta on ajankohtaan nähden ehkä keskimääräistä vähemmän. Taimyrin niemimaalta Jamalin niemimaalle maa on luminen, mutta sen jälkeen lounaaseen vasta Fennoskandiassa on lunta jokin verran. Lapissa on paikoin paljonkin, mutta sitä kautta valkoposkihanhet eivät muuta. Viikonlopuksi on tiedossa lunta ja voimakasta koillistuulta koko valkoposkihanhien pesimäalueelle, joten viimeinen pieni muuttoaalto pääsee jatkamaan matkaa. Edellissyksyjen tapaan Suomen pelloille jäänee sinnittelemään pieniä määriä valkoposkihanhia pitkälle loppusyksyyn.

Valkoposken muutto alkaa siis olla ohi tältä syksyltä. Muuttokausi oli erikoinen, sillä syyskuun puolivälin muuttoryntäys oli ajankohtaan nähden ennätyksellisen raju ja muuttokausi tavanomaista pitempi.

 


Muutto etenee hitaasti

12.10.2021

Kulunut viikko toi vain vähän uutta valkoposkihanhitilanteeseen. Ennustetta huonommissa lentosäissä muutto edistyi vain vähän.

Suomessa on edelleen noin puolet arktisesta valkoposkihanhikannasta. Vaikuttaa siltä, että määrät ovat pienentyneet sekä idässä (Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa) että Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan aukeilla. Jakson suurin paikallisten hanhien määrä arvioitiin 9.10. Hollolan Sairakkalanjärvellä, 60 000 valkoposkihanhea. Jakson päivittäiset muuttajamäärät ovat olleet varsin pieniä, enimmillään muutamia tuhansia havainnointipaikkaa kohti. Suurin muuttajamäärä laskettiin 11.10. Karkkilan Pyhäjärvellä, noin 19 000 valkoposkihanhea.

Suomalaisen GPS-projektin valkoposkihanhet ovat myös hiukan siirtyneet lounaaseen. Keväällä asennetuista lähettimistä seitsemän hanhea on Saksassa, Ruotsissa ja Virossa, 16 Etelä-Suomessa ja enää viisi Itä-Suomessa. Noin 15 on edelleen mobiiliverkon ulkopuolella.

Hollantilaisprojektin GPS-hanhista vain kolme on enää pimennossa ja noin kymmenen on käynyt mobiiliverkon kantaman sisäpuolella, mutta nämä hanhet ovat edelleen Vienanmeren tienoilla. Kartassa näkyy länteen siirtyneiden 19 hanhen paikat, Suomessa on edelleen suurin osa näistä. Voidaan otaksua, että satojatuhansia valkoposkihanhia on edelleen Vienanmeren ja Novaja Zemljan välillä.

Alkanut viikko ei näytä muuttosäiden suhteen hyvältä, mutta syksyn edetessä linnut alkavat puskea talvialueita kohti vastatuuleenkin. Vienanmereltä Novaja Zemljalle asti on ollut viime päivinä enimmäkseen kohtalaista tai kovaa lounaistuulta. Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen ennustaa:

”Torstain kuluessa lännestä saapuu voimakas matalapaine kovien etelä- ja länsituulien sekä sateen kera, mikä taas tulppaa muuton viikonloppuun asti. Vasta maanantaina matalapaine siirtyy kunnolla Suomen itäpuolelle, jolloin muutolle todella hyvä pohjoinen kylmänpurkaus näyttäisi alkavan ainakin pariksi päiväksi. Silloin viimeistään Suomi tyhjenee isoista hanhiparvista.”

 


Valkoposkihanhet edelleen lähtövalmiina

5.10.2021

Kulunut viikko edisti ennusteiden mukaisesti vain vähän valkoposkihanhien muuttoa. Jonkin verran vaihtoa oli: uusia hanhia saapui arktisilta alueilta, Suomessa lintuja siirtyi lounaaseen ja osa jatkoi matkaansa ulkomaille.

Valkoposkihanhien painopiste on siirtynyt yhä selvemmin Kymenlaakson, Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueelle. Yli 50 000 yksilön paikallisparvia arvioitiin kuudella paikalla Askolassa, Hollolassa, Kouvolassa, Lapinjärvellä, Loviisassa ja Orimattilassa. Jakson suurimmat määrät arvioitiin 2.10. Kouvolan Teutjärvellä (120 000 hanhea) ja 4.10. Lapinjärven Lapinjärvellä (100 000 hanhea). Suurin muuttajamäärä laskettiin 3.10. Raaseporin Pohjassa, 35 000 valkoposkihanhea. Arktisilta alueilta lintuja on tullut kuluneen viikon aikana vähemmän kuin Suomesta on muuttanut lintuja pois.

Suomalaisten ja hollantilaisten satelliittiseurannan valkoposkihanhet vahvistavat arviota: muutama lintu on jättänyt Suomen, Itä-Suomesta on jatkunut pakkautuminen Kymenlaakson, Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen pelloille ja edelleen vajaa kolmasosa lähetinlinnuista on mobiiliverkon ulkopuolella. Yhdistetyssä aineistossa (jossa ei ole mukana syksyllä 2021 kiinnitettyjä lähettimiä) Suomen on ohittanut kymmenen, Etelä-Suomessa on 27 sekä Karjalassa ja Savossa kymmenen GPS-hanhea. Mobiiliverkon ulkopuolella olevista osa lienee kuollut tai GPS-lähetin on sammunut, joten tarkkaa käsitystä vielä arktisilla alueilla olevien hanhien määrästä ei ole.

Syksyn edistyessä linnut voivat muuttaa huonoimmillakin säillä, joten ruuhkapäivien ennustaminen on vaikeampaa. Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen:

”Voimakkaat ja lämpimät vastatuulivirtaukset estävät valkoposkihanhien muuttoa Suomessa ja Venäjällä parina lähipäivänä. Perjantain-lauantain tienoilla ennusteissa vahvistuu uusi korkeapaine Suomen pohjoispuolelle, jolloin hanhien lähtöalueiden tuuli heikkenee ja sää on hyvä niiden loppuryntäykselle. Sen jälkeen sää mahdollisesti taas huononee.”

 


Valkoposkihanhia suuria määriä Suomessa

28.9.2021

Viikon aikana valkoposkihanhen muutto eteni Suomessa, mutta arktisilta alueilta ei lintuja juuri saapunut lisää. Sateiset säät ja vastatuulet ovat pidätelleet suurinta osaa arktisesta kannasta Kaakkois- ja Itä-Suomessa.

Maamme rajojen sisällä siirtymistä on tapahtunut koko ajan. Valkoposkihanhien painopiste on siirtynyt selvemmin Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan peltoalueille, Pohjois-Karjalassa määrät ovat puolestaan selvästi pienentyneet. Syksyn 2020 tapaista hanhien leviämistä pohjoisemmaksi ei ole tapahtunut. Tällöin tuhansia valkoposkihanhia havaittiin Kainuuta ja Pohjois-Pohjanmaata myöten.

Suurimmat paikalliskerääntymät on ilmoitettu perinteisiltä yöpymisjärviltä: 22.9. Iitin Sääskjärveltä ilmoitettiin peräti 200 000 valkoposkihanhea ja Kouvolan Teutjärveltä samana päivänä 150 000 lintua. Etelä-Karjalassa suurin yhdeltä paikalta havaittu määrä samalla jaksolla oli 30 000 ja Pohjois-Karjalassa enää 20 000 valkoposkihanhea.

Muutto piristyi sateen jälkeen sunnuntaina ja maanantaina 26.–27.9., jolloin useassa havaintopisteessä Helsingistä Etelä-Savoon havaittiin yli 10 000 valkoposkihanhen muuttoja. Osa Suomessa oleilleista valkoposkihanhista siirtyi tällöin rajojemme lounaispuolelle. Esimerkiksi 26.9. Viron Pôôsaspeassa laskettiin 38 000 muuttavaa valkoposkihanhea ja Pohjois-Saksaankin on ehtinyt jo kymmeniä tuhansia valkoposkihanhia.

Satelliittilähetinhanhista suurin osa on edelleen Suomessa. Maanantaina suomalaisprojektin noin 45 valkoposkihanhesta kuusi oli Saksassa, Ruotsissa ja Virossa, hollantilaisprojektin noin 25 hanhesta kaksi oli Ruotsissa ja Virossa. Yhdistetyssä aineistossa Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan alueella oli 21, Pohjois-Karjalassa seitsemän, Etelä-Karjalassa viisi, Etelä-Savossa kaksi ja Pohjois-Savossa yksi GPS-valkoposkihanhi. Mobiiliverkon ulkopuolella lienee vielä parikymmentä valkoposkihanhea.

Kiteellä asennettiin 20.9. kaksikymmentä uutta GPS-lähetintä valkoposkihanhille. Lähettimen saaneet valkoposkihanhet hajaantuivat melkoisesti, sillä jo tiistaina viisi oli matkannut Kymenlaakson tienoille. Osa on edelleen kiinniottoalueella, osa Etelä-Karjalassa.

Perinteinen päämuuttoaika on nyt käsillä, mutta riittääkö arktisilta alueilta enää isoja muuttoja? Havaittujen määrien ja GPS-hanhien perusteella noin kolmasosa kannasta lienee vielä arktisilla alueilla. Myöskään muita hanhilajeja ei ole nähty päämuuton veroisesti, joten lumettomalla tundralla lepäilee vielä paljon hanhia.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen ennustaa:

”Valkoposkihanhien muuttoa jarruttava sääjakso jäi ennustettua lyhyemmäksi, kun Suomeen asettautui vahva korkeapaine viikonloppuna. Hyvä muuttosääjakso huononee vähitellen näinä päivinä, mutta hanhia ehtii vielä lähteä Suomesta pois. Korkeapaine siirtyy kaakkoon ja Suomessa voimistuu viikonlopuksi melko lämmin etelänpuoleinen vastatuulivirtaus. Sen takia viikonloppuna ja ensi viikon alussa ei hanhimuuttoa ole odotettavissa. Jäljellä oleva loppujoukko pysyttelee samoilla seuduilla paikallisina.”

 


Valkoposkihanhien muutto pari viikkoa etuajassa

21.9.2021

Valkoposkihanhet käyttivät hyväkseen myötätuulta ja muuttivat viikon aikana Venäjän arktisilta alueilta suurin joukoin kohti talvialueitaan.

Keskiviikkoaamuna 15.9. koettiin ajankohtaan nähden harvinaisen kova muuttorynnistys. Aamuvarhaisella muuttajat törmäsivät Tohmajärven ja Kiteen päällä sadealueeseen, jolloin ne lähtivät kiertämään sadealuetta lännen puolelta. Suurin muuttajalukema laskettiin Tohmajärven Nikunvaarassa: 46 000 muuttavaa. Seuraavina päivinä muutto jatkui heikentyneenä ja lintuja laskeutui edelleen paikalliseksi etenkin Keski-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson isoille peltoaukeille. Jakson suurimmat paikalliskertymät olivat 16.9. Lappeenrannan Joutsenon 62 000 ja 17.9. Iitin Sääskjärven 70 000.

Seuraava voimakas muuttoaalto tapahtui itäkoillistuulessa 18.–19.9. Muuttoviuhka oli edellistä leveämpi ja ulottui syvälle Savoon. Suurimmat muuttajalukemat laskettiin Puruvedeltä Savonlinnasta lauantaina 72 000 ja sunnuntaina 79 000. Paikallismäärät eivät kasvaneet, sillä iso osa aiemmin laskeutuneista jatkoi muuttoaan. Viikonlopun suurimmat paikallisparvet käsittivät Iitin Sääskjärven 50 000 ja Tohmajärven Värtsilän 45 000 valkoposkihanhea.

Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen valkoposkihanhitutkimuksen GPS-hanhet kertoivat samaa tarinaa: yli puolet lähetinhanhista oli Suomessa tai ohittanut sen, loput ovat edelleen arktisilla alueilla. Tiistaiaamuna neljä oli jättänyt Suomen, nopeimmat olivat jo Tanskassa. Kymenlaakson, Itä-Uusimaan ja Päijät-Hämeen rajojen tuntumassa oli yhdeksän, Etelä-Savossa kolme, Etelä-Karjalassa neljä, Pohjois-Savossa yksi ja Pohjois-Karjalassa seitsemän GPS-valkoposkihanhea. Kaikkiaan keväällä Pohjois-Karjalassa 50 lähettimillä pannoitetuista valkoposkista noin 45 on edelleen toiminnassa.

Mitä on odotettavissa säiden puolesta tutkija Jarmo Koistinen Ilmatieteen laitokselta:

Hyvä muuttosää kestää keskiviikkoon asti. Torstaista viikonloppuun melko lämmin kaakkoisvirtaus vallitsee Pohjois-Venäjällä ja viikonloppuna lämmin ja sateinen lounaisvirtaus. On odotettavissa, että keskiviikon jälkeen muutto lähes pysähtyy. Hanhet, jotka ovat vielä jääneet ruokailemaan Suomeen tai Venäjälle voivat olla paikallisina vähintään viikon verran, koska sopivia myötätuulia ei ole näköpiirissä. Mitään kiirettähän niillä ei vielä ole muuttamiselle.”

 


Valkoposkihanhien muutto alkoi

16.9.2021

Arktisten valkoposkihanhien muutto alkoi varsin rauhallisesti perjantaina 10.9. jatkuen sunnuntaihin. Eniten havaittiin Pohjois-Karjalassa, jossa määrät jäivät muutamiin tuhansiin. Ensimmäinen suuri muuttoryntäys tapahtui keskiviikkona 15.9., jolloin Suomeen saapui runsaasti lisää hanhia. Parhailla muutontarkkailupaikoilla valkoposkihanhimäärät nousivat jo kymmeniin tuhansiin. Eniten 46 000 muuttavaa ymmättiin Tohmajärvellä. Hanhet laskeutuivat valtaosin Suomeen ruokailemaan ja määrät nousivat muutamilla kohteilla nopeasti viisinumeroisiksi. Eniten laskettiin Kouvolan Muhniemestä, missä ruokaili 15.9. iltapäivällä jo 50 000 valkoposkihanhea.

Sadonkorjuu on kesken ainakin pohjoisimmissa maakunnissa, joissa laskeutumista hillinnee siellä korkea kasvusto. Tutkimusten mukaan valkoposkihanhi ei laskeudu mielellään yli 12 cm korkeaan kasvustoon petojen  saalistuksen välttämisen vuoksi. Etelämpänä sen sijaan iso osa pelloista on jo puitu.

Suomen pesimäkantaan lukeutuvia valkoposkihanhia on viime päivinä havaittu eniten Helsingissä, Mynämäellä ja Porissa, joissa kaikissa yli 4000.

Pesimätuloksesta arktisella alueella ei ole tietoa, mutta saksalaisvenäläinen retkikunta raportoi valkoposkihanhen tärkeimmällä pesimäalueella Kolguevin saarella olleen kesällä poikkeuksellisen kuivaa ja hanhia nähtiin tavallista vähemmän. Onko kuivuus vaikeuttanut pesimäaikaista ja sen jälkeistä ravinnonsaantia jää nähtäväksi. Voi olla, että pesimättömät ja pesinnässään epäonnistuneet hanhet aloittavat muuttonsa hiukan varhemmin ja isommalla joukolla.

Syksyn valkoposkihanhiseurannassa auttaa satelliittilähetinhanhien paikannukset. Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston projektissa asennettiin keväällä Pohjois-Karjalassa 50 lähetintä, joista muutama on hiljennyt. Näistä hanhista kymmenen on havaittu Suomessa. Hollantilaisessa projektissa on jäljellä ilmeisesti noin 30 toimivaa lähetintä. Yhdistetyllä aineistolla pystyy arvioimaan muuton kulkua jo varsin hyvin.

Ilmatieteen laitoksen tutkijan Jarmo Koistisen muuttoennuste: ”Valkoposkihanhien syysmuuton tavanomainen huippuvaihe alkaa vasta viikon päästä, mutta Pohjois-Venäjällä on sattumalta juuri nyt viikoksi eteenpäin oikein sopivaa kylmää myötätuulivirtausta. Linnut lähtevät tulemaan Barentsinmeren rannikoilta kohti Vienaa ja Suomea. Niinpä tämän viikon aikana on odotettavissa hanhimäärien selvä kasvu.

Pohjoistuuli vienee ennusteen mukaisilla tuulilla suuren osan lounaaseen pyrkivistä valkoposkihanhista Venäjän puolelta ohi Suomen ja voi olla, että iso osa hanhista matkaa hyvällä myötätuulella kauemmaksi kuin tavallisesti. Kyseessä on kuitenkin vasta ensimmäinen huippu, varsinainen päämuutto tapahtunee syyskuun lopussa ja lokakuun alussa.