EtusivuLintuhavainnot

Valkoposkihanhitilanne

Valkoposkihanhia. Kuva: Micha Fager.

Valkoposkihanhien muutto jo ohi

Tilanne 23.5.2023

Ennusteiden mukaisesti valkoposkihanhien muutto huipentui viime viikolle. Paljon hanhia lähti jo tiistaina liikkeelle lännempää, jolloin Etelä-Ruotsissa havaittiin suuria määriä. Muutto kuitenkin pysähtyi Itämeren sumuun ja pääsi jatkumaan vasta keskiviikkoaamuna 17.5., jolloin yli 60 000 valkoposkihanhen lukemiin yllettiin Helsingissä, Virolahdella, Rautjärvellä ja Tohmajärvellä. Kovasta etelätuulesta huolimatta muutto ei jatkunutkaan Uudeltamaalta sisämaahan. Sen sijaan utuisessa ja epävakaisessa säässä parvet seurasivat rannikkolinjaa kauemmas itään. Vasta ennen itärajaa suurin osa parvista suuntasi taas koilliseen sisämaahan.

Torstai oli käytännössä välipäivä, vaikka tuhansia hanhia muutti tuolloinkin. Viimeinen rynnistys koettiin perjantaina 19.5., jolloin kevään suurin lukema, yhteensä 108 000 valkoposki- ja määrittämätöntä hanhea laskettiin Porvoon Söderskärin lintuasemalta. Paikkakohtaiset muuttajamäärät putosivat tämän jälkeen muutamiin tuhansiin.

Paikallisia hanhia oli Karjalassa isoja määriä jakson alussa, eniten 16.5. Liperin Heponiemessä noin 20 000 valkoposkihanhea. Paikallisparvet hupenivat viikon mittaan, 22.5. suurimmat paikallismäärät jäivät muutamaan tuhanteen Pohjois-Karjalan kahdella paikalla.

Ilmeisesti kaikki GPS-satelliittihanhet ovat myös siirtyneet arktiselle alueelle Venäjän puolelle, eivätkä enää ole mobiiliverkon ulottuvilla.

Viimeisen lyhyen hanhisääennusteen laati totuttuun tapaan Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen:

“Tällä viikolla valkoposkihanhien pienet loppujoukot muuttavat hyvässä muuttosäässä ja sopivassa tuulessa tiistaina – torstaiaamuna.”

Valkoposkihanhien ennätysaikainen muutto on käytännössä ohi. Vielä parikymmentä vuotta sitten keskimääräinen päämuutto ajoittui 21.5., mutta tänä vuonna lähes kaikki hanhet olivat jo sinä päivänä ohittaneet Suomen. Syinä ennätysaikaisuuteen ovat myötätuulet sekä lämmin kevät, joka nosti valkoposkihanhien syötäväksi runsaasti nurmea edesauttaen painon kertymisen pesintää varten osin vielä lumisille arktisille alueille. Pohjois-Karjalan parhailla paikoilla todennäköisesti viihtyy kuun lopulle asti pikkuhiljaa hupeneva muutaman sadan valkoposkihanhen joukko ja viimeisiä kymmenien lintujen porukoita voi jäädä kesäkuulle.

Tämä on samalla kevään viimeinen muuttotiedote. Kiitokset menevät jälleen Ympäristöministeriön rahoittamalle Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhitutkimukselle, Ilmatieteen laitoksen Jarmo Koistiselle, BirdLifelle ja erityisesti kaikille Tiira-lintutietopalveluun havaintojaan ilmoittaneille harrastajille.

Lisätietoja:

Verkkosivu ajankohtaisesta hanhitilanteesta perustuu BirdLifen ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yhteistyöhön. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä hollantilaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.

 

Valkoposkihanhien muutossa huippuvaihde

Tilanne 16.5.2023

Kuluneen viikon aikana hyvät muuttosäät ja lämmin kevät ovat nopeuttanut valkoposkihanhien muuttoa jo edelle keskimääräistä aikatauluaan. Viikon aikana muuttoa tapahtui joka päivä ja yli kymmenentuhannen hanhen paikkakohtaiseen muuttosummaan päästiin viitenä päivänä. Suurimpia muuttajamääriä: 9.5. Helsinki Skatanniemi 18600, Savonlinna Puruvesi 10.5. 17500, 13.5. 16600, 14.5. 24100 sekä 15.5. Helsinki Santahamina 12900 (hanhet yhteensä). Suurimat muuttosummat ovat siis varsin vaatimattomia johtuen tavallista laajemmasta muuttoviuhkasta sekä maantieteellisesti että ajallisesti. Iso osa hanhista on myös muuttanut pimeällä.

Paikallisparvet ovat olleet näyttävämpiä. Jaksolla havaittiin yli 10 000 linnun parvia 14 paikalla, jossa Orimattilan Artjärveä lukuun ottamatta kaikki loput Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Suurin arvioitu määrä on Parikkalan Saaren 40 000 hanhea 12.5. Yli 20 000 hanhea on arvioitu Pohjois-Karjalassa Liperin Ahonkylässä 11.–12.5., Tohmajärven Värtsilässä 11.5., Kiteen Puhoksessa 12.5. sekä Joensuun Reijolassa 15.5. Viimeksi mainittuna päivänä laskettiin pelkästään Pyhäselän pitäjässä lähes 70 000 paikallista valkoposkihanhea. Koko Karjalan valkoposkihanhimäärä lienee nyt muutama satatuhatta, mutta tarkempaan arvioon ei päästä ilman kattavia laskentoja.

GPS-lähettimin valjastettujen hanhien paikannukset kertovat samaa keskittymistä: 12 lähetinhanhea on Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, muualla Suomessa ei yhtään. Yli 10 lähetinhanhea on jo jättänyt Suomen ollen nyt mobiiliverkon ulkopuolella Venäjällä, osa on muuttanut suoraan talvialueiltaan arktiselle alueelle. Kaksi lähetinhanhea on muuttanut eteläisempää reittiä Aunukseen, Virossa on tätä kirjoitettaessa yksi sekä Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Hollannissa vielä kymmenisen GPS-lähettimellä varustettua valkoposkihanhea.

Ilmatieteen laitoksen Jarmo Koistinen ennustaa hyvää muuttosäätä:

“Säät suosivat valkoposkihanhien päämuuttoa seuraavan viikon aikana useana päivänä. Ensin Suomen yli kulkee matalapaine, jonka sivu- ja vastatuulet, sateet sekä matalat pilvimassat lamauttavat muuttoa ja pitävät linnut pelloilla torstaina. Keskiviikkona on voimakas lounainen muuttotuuli Saksasta Baltian yli Itä-Suomeen asti. Perjantaista alkaen vahvistuu uusi lämmin korkeapaine Suomeen, minkä alueella vallitsee viikonlopun tienoilla erinomainen sää valkoposkihanhien päämuutolle.”

Muutto on suurin piirtein puolivälissä, valkoposkihanhet ovat keskittyneet Karjalan pelloille. Todennäköisesti muutto etenee myös nopeaan tahtiin.

 

Valkoposkihanhien saapuminen tiivistyy

Tilanne 9.5.2023

Viikon aikana on tapahtunut odotettu valkoposkihanhien runsastuminen. Paikkakohtaiset päivittäiset muuttosummat ovat olleet edelleen varsin pieniä, enimmilläänkin alle 5000. Metsä- ja tundrahanhia on muuttanut suurin piirtein saman verran. Valkoposkihanhien paikalliskerääntymät ovat suurentuneet etenkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Suurin määrä, 20 000 paikallista valkoposkihanhea arvioitiin lauantaina 6.5. Parikkalan Saarella, Pohjois-Karjalassa suurimmat parvet ovat olleet luokkaa 4000 hanhea Liperissä, 6000 Rääkkylässä ja 3000 Värtsilässä. 10 000 paikallista hanhea arvioitiin myös 6.5. Uudellamaalla Nurmijärvellä.

Viron suurimmat ilmoitetut kerääntymät ovat olleet 6000 valkoposkea 3.5. Pärnun alueella, Ruotsin 12 400 Ruotsin lounaisrannikolla 5.5. ja Venäjän 12 000 Karjalan Aunuksessa 29.4.

Suomalais- ja hollantilaistutkimusten yhdistetyssä aineistossa 9.5. GPS-lähetinhanhista Suomessa on jo 9: Orimattilassa kaksi ja Polvijärvellä, Liperissä, Leppävirralla, Kerimäellä, Valkealassa, Haminassa sekä Somerolla yksi. Muualla olevista yksi on Aunuksessa, Virossa 7, Ruotsissa 1 ja alle 20 Tanskassa, Saksassa ja Hollannissa. Paikannuksia on vähemmän kuin viikko sitten, joten lähettimiä on saattanut hiljentyä tai sitten osa on jo voinut muuttaa Venäjälle mobiiliverkon ulkopuolelle.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen ennustaa reipasta muuttoa:

“Seuraavan viikon aikana säätilanne on pysyvästi hyvin suosiollinen valkoposkihanhien päämuuton alkamiselle Suomessa. Baltiassa ja Itämerellä vallitsee poutainen, kaakon ja lounaan välinen lämmin myötätuuli, joka vauhdittaa hanhien tuloa ja vielä erityisesti ohjaa niitä Virosta Suomen puolelle. Muuttoa haittaavia sateita tai vastatuulia ei ole viikon sääennusteissa lainkaan.”

Tätä kirjoitettaessa valkoposkihanhilla on menossa jonkinlainen muuttoryntäys. Etelänpuoleisessa tuulessa lähes kaikki nyt muuttavat tulevat Suomen ilmatilaan ja suurin osa todennäköisesti myös laskeutuu.

 

Valkoposkihanhia Suomessa jo tuhansia

Tilanne 3.5.2023

Viikon aikana valkoposkihanhien kevätmuutto eteni varsin ripeästi, vaikka Suomessa määrät ovat olleetkin vasta nelinumeroisia. Arktisesta pesimäkannasta lienee kuitenkin jo yli kolmasosa Suomessa, Ruotsissa ja etenkin Virossa.

Tiira-lintutietopalvelun mukaan muuttoa on tapahtunut Suomessa päivittäin, sekä ulkopuolelta tulleita että maan sisäistä liikkumista. Määrät ovat muutamia tuhansia, eniten 28.4. Rautjärven 4300 muuttavaa valkoposkihanhea. Paikallisia on ilmoitettu eniten 1.5. Orimattilasta, jossa havaittiin 9000 valkoposkihanhea. Pääosa havainnoista on edelleen Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson “kolmiosta”, mutta myös Etelä- ja Pohjois-Karjalassa on monin paikoin nähty yli tuhannen valkoposkihanhen kerääntymiä. Näiden seassa on edelleen satoja metsä- ja tundrahanhia.

Suomalaisten ja hollantilaisten GPS-lähetinhanhista viisi on Suomessa, joista yksi Somerolla, kolme em. “kolmiossa” Kymenlaakson nurkilla sekä pohjoisin Liperissä. Virossa on jo 12, Ruotsissa kolme ja loput noin 25 hanhea ovat edelleen Hollannin, Saksan ja Tanskan alueella.

Muuttoennusteen laati Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen:

“Tämän viikon loppupuolella Suomessa vallitsee harvinaisen kylmä pohjoisenpuoleinen virtaus, jossa on yöpakkasta ja voi aluksi tulla lumikuuroja. Pohjoistuuli kuitenkin heikkenee vähitellen, kun korkeapaine lähestyy hitaasti Suomea lännestä. Tuuli ja näkyvyys ovat tällöin sangen hyvät valkoposkihanhille jatkaa kevätmuuttoa Hollannin–Tanskan–Baltian alueelta Suomeen. Toisaalta ankarat yöpakkaset ja kylmä sää päivisinkin hidastanevat vihreän ruohon kasvua ja jarruttavat lintujen muuttohalua, mikä pidentää hanhien oleilua Etelä- ja Kaakkois-Suomen pelloilla. Vasta ensi viikolla ilmamassa lämpenee vähitellen tavanomaisiin lukemiin ja muutto voi voimistua selvästi.”

Lähipäivinä muutto lienee siis melko vähäistä, mutta reipastuu sään salliessa. Edelleen kaikki tänne muuttaneet valkoposkihanhet myös jäävät meille odottamaan arktisen alueen talven väistymistä.

 

Valkoposkihanhien muutto alkuvaiheessa

Tilanne 27.4.2023

Valkoposkihanhien kevätmuutto on edennyt suurin piirtein normaalilla aikataululla. Suomen omaa pesimäkantaa alkoi saapua maaliskuun lopulta lähtien tutusti etenkin Helsingin ja Turun seudulle. Huhtikuun 8. havaittiin ensimmäistä kertaa yli sadan paikallisen yksilön parvi em. kaupunkien alueella. Tiira-lintutietopalvelun mukaan alkukevään valkoposkihanhimäärät jäivät selvästi jälkeen viime kevään vastaavista.

Barentsinmeren alueen arktista pesimäkantaa on muuttanut Suomeen 20.4. alkaen. Paikkakohtaiset muuttajamäärät ovat olleet satoja, eniten 25.4. Espoossa 2630 muuttavaa ja samana päivänä Pukkilassa 4000 paikallista valkoposkihanhea. Koillisempana Etelä-Karjalassa on havaittu satoja valkoposkihanhia, suurin määrä 1500 Lappeenrannassa 24.4., mutta Pohjois-Karjalassa enimmillään vasta kymmeniä lintuja. Pohjois-Karjalassa lumien sulaessa vauhdilla pelloilta myös hanhimäärät nousevat nopeasti. Tähän asti valtaosa pelloilla ruokailevista hanhista on ollut metsä- ja tundrahanhia.

GPS-lähetinhanhia on edelleen toiminnassa Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusprojektissa 36 ja hollantilaisten vastaavassa 12 valkoposkihanhea, joista tosin osa on Alankomaiden omaa kantaa. Näistä hanhista 27.4. oli Suomessa yksi Orimattilassa, kolme Virossa ja viisi Ruotsissa. Loput 40 olivat edelleen päätalvehtimisalueillaan Hollannin, Saksan ja Tanskan rannikon tuntumassa.

Muuttoennusteen laati Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen:

“Valkoposkihanhien päämuuton alkamiselle talvialueelta kohti Itämerta on vappuun asti hyviä sääedellytyksiä, kun Skandinaviassa sijaitsevan matalapaineen eteläpuolella vallitsee läntinen myötätuulivirtaus, joka Etelä-Itämerellä kääntyy koilliseen kohti Baltiaa ja Suomea.

Myös näkyvyys on keskimäärin hyvä. Toisaalta virtaus on kolea. Kuitenkin siirtyminen Itämeren alueelle kiihtyy, ja pikkuhiljaa voimistuvaa muuttoa voi odottaa täälläkin, erityisesti eteläisimmässä Suomessa. Lähiöiden pakkaset hillitsevät Etelä-Suomessa jo olevien lintujen etenemistä kauemmas koilliseen.”

Lähipäivinä ja ensi viikolla saapunee siis jo kymmeniä tuhansia valkoposkihanhia Suomeen. Nämä myös jäävät meille joksikin aikaa, sillä arktisilla alueilla on vielä täysi talvi. Lähipäivinä saapuva määrä on edelleen pieni osa yli miljoonaisesta valkoposkihanhikannasta.

 

Syysmuutto hiipumassa

Tilanne 25.10.2022

Valkoposkihanhien viimeinen muuttoaalto saapui Suomeen 19.–20.10. Valkoposkihanhia havaittiin tällöin Pohjois- ja Etelä-Karjalassa muutolla kymmeniätuhansia. Lännempänä Suomessa muuttajamäärät jäivät pienemmiksi, sillä iso osa hanhista ehti sinne vasta pimeällä. Muualla Suomessa lepäilleistä valkoposkihanhista suurin osa jatkoi matkaansa lounaaseen.

Muuttoaallon jälkeen paikallismäärät jäivät etenkin idässä enää satoihin, mutta lännempänä päästiin vielä suurempiin lukuihin. Esimerkiksi Janakkalan Kernaalanjärvellä oli 30 000 paikallista hanhea vielä 20.10., mutta kolmen päivän päästä lintuja oli enää 8000.

Satelliittilähetinhanhet lienevät muutamaa lukuun ottamatta jo lännessä. Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa on 47, Suomessa seitsemän ja tarkempaa paikannusta vailla on neljä valkoposkihanhea.

Lähes kaikki arktisen kannan valkoposkihanhet ovat siis tulleet länteen. Suomessa lepäilevät valkoposkihanhet jatkanevat pian matkaansa eteenpäin ja sen jälkeen määrät ovat enää kymmenissä ja muutamassa sadoissa paikallisissa.

Miltä alkanut viikko näyttää sään puolesta, sen kertoo Ilmatieteenlaitoksen tutkija Mika Rantanen:

”Viime viikosta alkanut kylmä jakso päättyy tiistaina, jolloin on mahdollisuus kohtalaiseen muuttoon. Sen jälkeen lounaasta alkaa virtaamaan lauhaa ilmaa, jonka mukana tulee ajoittain sateita. Samalla sää lämpenee.

Ti: Vielä kylmä aamu. Pilvisyys lisääntyy lännestä alkaen ja sateet saapuvat aamulla lounaaseen. Aamulla vielä hyvä muuttosää, mutta sateiden myötä tilanne heikkenee iltapäivällä.

Ke: Lauha ilma leviää idemmäksi Venäjälle. Matalapaineen alue on eteläisen Suomen yllä ja monin paikoin saadaan sateita ja tihkua. Yleisesti ottaen selvästi huonompi muuttosää kuin tiistaina.

To: Vieläkin lämpimämpää ilmaa virtaa lounaasta. Pilvistä, ja lännessä heikkoa sadetta. Venäjälle virtaa pohjoisesta viileämpää ilmamassaa, mikä voisi saada viimeisiä hanhia ja vesilintuja liikkeelle. Virtauskenttä ei vielä torstaina suosi niiden ajautumista Suomeen, vain lähinnä Itä-Suomessa voisi havaita muuttoa.

Pe: Sää jatkuu lauhana, mutta virtaus kääntyy hetkellisesti vähän itäiseksi. Tässä kohtaa voisi olla mahdollisuus jonkinasteiseen muuttoon, jos hanhia on vielä tulematta. Tuuliennusteessa on hieman epävarmuutta.

Jatko: Lauantaina saapuu mahdollisesti lännestä voimakas matalapaine, joka voimistaa lounaistuulta ja sitä kautta heikentää muuttosäätä.”

Valkoposkihanhien muutto on siis suurelta osalta ohi tältä syksyltä. Lintuja siirtyy vielä pikkuhiljaa lounaaseen. Viivyttelijöitä ja heikentyneitä valkoposkihanhia nähdään vielä talven tuloon saakka pieniä määriä. Tämä on kauden viimeinen tiedote, kiitos mielenkiinnosta!

 

Valkoposkihanhilla lähtöviikko

Tilanne 18.10.2022

Menneellä viikolla ei taaskaan isoja valkoposkihanhimuuttoja nähty, mutta niiden hiljattainen siirtyminen lounaaseen näkyy jo maastossa. Suurimmat paikallismäärät jäivät edellisjaksoja pienemmiksi. Eniten hanhia havaittiin Uudellamaalla, Hämeessä ja Etelä-Karjalassa, suurin määrä 15.10. Lappeenrannan Joutsenon Konnunsuolla (17 000).

Jakson paras paikkakohtainen muuttosumma, 19 000 valkoposkihanhea ja määrittämätöntä hanhea Porvoon Söderskärillä, kertoo myös Suomessa lepäilleiden valkoposkien olleen muuttojen pääosissa. Idässä isoimmat muutot käsittivät vain muutamia tuhansia yksilöitä.

GPS-lähettimin varustetut hanhet ovat siirtyneet pikkuhiljaa lounaaseen. Uusia lähetinhanhia on tullut viikossa vain kaksi lännen mobiiliverkon sisälle. Nyt GPS-hanhista lepäilee Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa yhteensä 23, Virossa kuusi, Uudenmaan, Hämeen ja Kymenlaakson alueella 11, Etelä-Karjalassa yksi ja Pohjois-Karjalassa kolme. Noin kahtakymmentä lähetinhanhea odotellaan vielä Länsi-Eurooppaan arktisilta alueilta, mutta voi olla, että oletettua suurempi osa lähettimistä on hiljentynyt joko laitteesta tai linnun menehtymisestä johtuen.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen lupaa hanhille lähtösäätä:

”Pitkään jatkunut lämmin lounaisvirtaus katkeaa tiistaina, kun luoteesta alkaa virtaamaan kuivempaa ja viileämpää ilmaa. Lapissa voi tulla viikon puolivälissä jopa räntää tai lunta. Tämä merkitsee muuttopatouman purkautumista, mutta luoteisvirtaus voi työntää arktisen muuton melko itäiselle reitille. Varsinkin keskiviikon tienoilla erittäin hyvää muuttosäätä.

Ti: Etelässä tulee aamulla vielä sateita. Luoteesta alkaa virtaamaan kuitenkin kylmää ilmaa, ja iltaa kohti sää poutaantuu. Sään alkava kylmentyminen voisi laittaa hanhia liikenteeseen.

Ke: Kylmä yö, lämpötila käy pakkasella monin paikoin. Kolea luoteisvirtaus jatkuu. Päivä on poutainen ja lännessä jopa aurinkoinen. Erittäin hyvää muuttosäätä, eli pitkään jatkunut muuttopatouma purkaantuu.

To: Poutainen ja osin aurinkoinen päivä. Virtaus käy edelleen luoteesta. Hanhipellot tyhjenevät, jos eivät jo keskiviikkona tyhjentyneet.

Pe: Virtaus kääntyy hieman lännen puolelle, mutta säätyyppi säilyy yleisesti ottaen samana. Hyvä muuttosää jatkuu.

Jatko: Uusi matalapaine saapuu Lappiin, ja tuulet voimistuvat. Epävarmuudet tässä vaiheessa jo suuria.”

Näyttää siis siltä, että Suomessa lepäilevistä valkoposkihanhista suurin osa lähtee jatkamaan muuttoaan ja arktisilta alueilta lähtevistä hanhista osa menee Suomen kaakkoispuolitse Venäjän kautta, osa mennee kaakkoisrajan täällä puolen.

 

Valkoposkihanhimuutossa hiljainen viikko

Tilanne 11.10.2022

Kuluneella viikolla valkoposkihanhia ei juuri saapunut Suomeen arktisilta alueilta. Kovat vastatuulet ja sateet eivät innostaneet hanhia muutolle. Sen sijaan tapahtui sisäistä siirtymistä ja osa hanhista poistui Suomen rajojen ulkopuolelle. Yhtä isoa muuttoa odotellaan vielä.

Jakson suurimmat paikkakohtaiset muuttajamäärät ovat vaatimattomia kahteen edelliseen viikkoon verrattuna. 9.10. Uudellamaalla havaittiin aamuvarhaisella tuhansia muuttavia hanhia, joista suurin osa valkoposkihanhia. Eniten havaittiin Keravan Keinukalliolla ja Helsingin Vuosaaressa, kummassakin yli 10 000 lounaaseen muuttavaa hanhea.

Yli 10 000 hanhen paikalliskerääntymiä havaittiin Pohjois-Karjalasta Uudellemaalle. Suurin yksittäinen hanhimäärä arvioitiin 4.10. Lapinjärven Pukarossa, 50 000 hanhea.

Suomalaisten ja hollantilaisten GPS-lähetinhanhista noin kolmasosa on Suomen jo jättänyt, kolmasosa on Suomessa ja arvailun varassa on, että kolmasosa on vielä GPS-verkon ulkopuolella.

Kolme lähetinhanhea on jo Saksassa, kahdeksan Tanskassa, seitsemän Ruotsissa ja neljä Virossa. Yhteensä siis 22 Suomen ohittanutta. Suomessa on 17: Länsi-Uusimaa yksi, Itä-Uusimaa kolme, Päijät-Häme kaksi, Kymenlaakso viisi, Etelä-Savo kaksi ja Pohjois-Karjala neljä. Lisäksi kaksi on oleillut kesän Euroopassa. On arvioitu vielä toimivien GPS-lähetinhanhien yhteismääräksi noin 65, mutta voi olla vähemmänkin eli reilut 20 lähetinhanhea lienee vielä GPS-verkon ulkopuolella.

Joka tapauksessa iso määrä arktisia hanhia olisi vielä tulossa. Miltä tuleva viikko näyttää, Ilmatieteenlaitoksen tutkija Mika Rantanen ennustaa:

”Suursäätilassa ei tapahdu ennustejaksolla isoja muutoksia. Lämmin läntinen ilmavirtaus hallitsee vielä ainakin tämän viikon, mikä tarkoittaa viivästyksiä hanhimuutossa ja muussakin syysarktikassa. Keskiviikkona ja torstaina voisi hanhia mennä pieniä määriä vastatuuleen, kun sää on muuten hyvä.

Ti: Etelästä virtaa lämmintä ja kosteaa ilmaa, ja länteen leviää aamulla rintamasateita. Idässä pilvisyys voi kuitenkin repeillä, vaikka illalla sateet saapuvat itäänkin. Etelä/lounaistuuli on navakkaa, eli muuttosää ei siitä johtuen ole kovin hyvä.

Ke: Lännestä ja luoteesta virtaa hetkellisesti kuivempaa ja viileämpää ilmaa. Pilvisyys on vähäistä. Hanhille länsivirtaus on huonohko.

To: Aamu on vielä aurinkoinen, mutta illalla sama kuvio toistuu, eli lounaasta alkaa virtaamaan jälleen kosteaa ja lauhaa ilmaa. Sateet saapuvat näillä näkymin vasta illalla länteen. Ehkä hanhia voisi mennä, vaikka tuuli on vastainen.

Pe: Sateet saapuvat länteen, mutta vielä on epävarmaa miten voimakkaita sateet ovat, ja miten pitkälle itään ne yltävät. Tuuli vaihtuu joka tapauksessa jälleen etelän ja lounaan välille. Sateiden ja tuulen suunnan vuoksi muuttosää on huonompi kuin keskiviikkona ja torstaina.

Jatko: Lauantaina näyttäisi saapuvan seuraava rintama länteen, eli sama säätyyppi jatkuu vielä viikonloppunakin.”

Syksyn kuluessa valkoposkihanhien muuttopaine kasvaa ja muuttoja voi lähteä huonompaankin säähän. Muuton voi laukaista tuulen tyyntyminen lähtöalueilla. Ei ole tietoa, kuinka kaukaa tämä viimeinen muuttoaalto lähtee, ehkä Novaja Zemljalta saakka. Viime vuonna viimeiset isot valkoposkihanhimuutot arktisilta alueilta havaittiin Suomessa 14. ja 18.10.

 

Valkoposkihanhilla vilkas viikko

Tilanne 4.10.2022

Kuluneen viikon aikana valkoposkihanhien muutto edistyi reilusti. Useana päivänä havaittiin kymmeniä tuhansia muuttavia hanhia ja isoja paikalliskerääntymiä. Voidaan arvioida jo kahden kolmasosan Barentsinmeren valkoposkihanhikannasta edenneen Suomeen tai Suomen yli.

Valkoposkihanhien liikehtimistä lounaaseen on tapahtunut käytännössä joka päivä ja monena yönä. 28.–29.9. idästä saapunut saderintama ajoi muuttoa kauas sisämaahan aina Pohjois-Savoon ja Keski-Suomeen saakka. Esimerkiksi Savonlinnan Puruvedellä havaittiin 50 000 muuttavaa hanhea, valtaosa valkoposkihanhia.

Seuraava iso muutto oli maanantaina 3.10., jolloin muutti kaakkoisrajalta Outokummun korkeudelle saakka kymmeniä tuhansia hanhia havainnointipaikkaa kohden. Tällöin tundrahanhi oli lähes yhtä isossa roolissa kuin valkoposkihanhi. Voidaan karkeasti arvioida silloin muuttaneen ja muuttoa jatkaneen muutama satatuhatta valkoposkihanhea. Muutto jatkui pimeälle.

Jakson suurimmat paikalliskerääntymät arvioitiin syksylle totutusti Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson isoilla viljelyalueilla, joissa useassa paikassa oli yli 30 000 valkoposkihanhen kerääntymiä. Eniten hanhia arvioitiin 27.9. Iitin Sääskjärvellä, 100 000 paikallista. Myös Pohjois-Karjalassa on lepäillyt paljon valkoposkihanhia, tiistaina 27.9. yhteislaskennassa päästiin lähes 270 000 valkoposkihanheen, eniten Liperissä. Yhteislaskenta toteutettiin lauantaina 1.10. myös Parikkalassa, jossa koko syksyn aikana on tavattu tavallista vähemmän valkoposkihanhia. Yhteislaskennassa jäätiinkin kauas tavanomaisista luvuista, yhteensä havaittiin vajaat 30 000 valkoposkihanhea.

GPS-lähettimillä varustetut valkoposkihanhet kertovat myös muuton edistymisestä. Suomalaisen ja hollantilaisen projektien yhteenlasketuista kaikkiaan vajaasta 70 lähetinhanhesta 11 on edennyt ohi Suomen Viroon, Ruotsiin ja Tanskaan. Suomessa on ainakin 20 hanhea, joista yksi on Pirkanmaalla, 11 Itä-Uusimaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson alueella, kaksi Etelä- ja neljä Pohjois-Karjalassa sekä kaksi Etelä-Savossa. Suomessa tai lähialueella on myös useita GPS-hanhia, joiden paikkaa ei vielä tiedetä. Edellä lueteltu tilanne onkin siis jo kirjoittaessa vanhentunut.

Entä mitä on ennusteissa luvassa kuluvalle viikolle? Ilmatieteen tutkija Mika Rantanen:

”Hyvä muuttovirtaus jatkuu vielä tiistaina. Sen jälkeen virtaus vaihtuu lounaiseksi tuoden lämpimämpää ilmaa, sateita ja kovia tuulia. Tämä hidastaa muuttoa.

Ti: Matalapaine Suomen kaakkoispuolella kierrättää sateita idästä Suomeen. Varsinkin aamulla yleisesti sadetta, mutta iltapäivällä poutaantuvaa. Tuuli on erittäin hyvä kaikelle arktiselle vesi- ja rantalintumuutolle

Ke: Heikkotuulinen aamu, mutta illalla virtaus kääntyy lounaiseksi. Länteen saapuu sateita, idässä päivä on poutainen. Aamulla vielä hyvä/kohtalainen muuttosää, mutta vastatuuli voimistuu päivän mittaan, mikä heikentää muuttoa.

To: Voimakasta lounaistuulta, johon liittyy myös sateita. Lännessä jopa myrskyä. Vastatuuli ylettää aina Venäjälle saakka, joten muuttosää on huono.

Pe: Länsi- ja lounaistuuli jatkuu koko maassa, vaikkakin vähän heikentyneenä. Suurimmassa osassa maata poutaa ja osittain aurinkoista. Hanhille epäedullinen virtaus jatkuu.

Jatko: Lauantaina näyttäisi saapuvan seuraava sadealue lounaistuulen kera. Vastatuulitilanne jatkuu todennäköisesti ainakin ensi viikon alkuun asti.”

Viimeistä isoa muuttoa joudutaan odottelemaan todennäköisesti ainakin ensi viikkoon. Tätä kirjoittaessa on epäselvää, kuinka paljon maanantain hanhimuuton jäljiltä paikallisia valkoposkihanhia Suomessa lepäilee, mutta selvennee viikon mittaan.

 

Valkoposkihanhien muutto käynnistyi

Tilanne 27.9.2022

Valkoposkihanhien muutto käynnistyi vasta nyt toden teolla. Muutto alkoi torstaina 22. päivä, jolloin kymmeniätuhansia valkoposkihanhia saapui Suomeen. Ensimmäinen päämuutto koettiin lauantaina 24. päivä. Tällöin pimeään asti jatkuneella muutolla laskettiin suuria muuttajamääriä ison osan hanhista lentäessä Suomen yli Viroon ja Ruotsiin.

Ilmeisesti sateet ja sumut jarruttivat muuton alkamista. Valkoposkihanhien ensimmäinen muuttoaalto saapuikin tänä vuonna noin viikon keskimääräistä myöhemmin. Torstaina 22.9. suurin paikkakohtainen valkoposkihanhien muuttajamäärä oli Kontiolahden Pitkärannan 21 000 hanhea. Seuraavana päivänä muutto oli vähäistä, mutta esimerkiksi Rääkkylän Oravilahdella oli 25 000 ja Iitin Sääskjärvellä 30 000 paikallista valkoposkihanhea.

Lauantain 24.9. aamun kohtalainen valkoposkihanhimuutto voimistui kovaksi illansuussa. Suurimmat muutot koettiin idässä, esimerkiksi Rääkkylän Oravisalossa havaittiin 107 000 hanhea (luku sisältää määrittämättömät hanhet, jotka todennäköisesti olivat valkoposkihanhia). Päävirta meni Joensuun korkeudelta lounaaseen, tavallisella lajin pääreitillä rajan pinnassa muutti metsähanhia enemmän kuin valkoposkihanhia.

Seuraavana aamuna Viron Põõsaspeassa laskettiin 105 000 ja Gotlannin Kuppenissa 17 500 muuttavaa valkoposkihanhea. Suomessa havaittiin yli 10 000 hanhen muuttoja Pohjois-Karjalasta Helsinkiin. Paikallisia hanhia havaittiin suuria määriä Kouvolan Muhniemessä 60 000, Rääkkylän Oravilahdessa 48 000 ja Orimattilan Villikalanjärvellä 40 000.

GPS-lähettimillä varustettuja valkoposkihanhia on myös saapunut Suomeen ja osa mennyt ohi. Kaikkien alueella olevien lähetinhanhien paikkaa ei vielä saada, sillä monen kuukauden verkon ulkopuolella olon aikana dataa on kertynyt niin paljon, että tarvitaan hyvä verkko ja paljon valoa datan lähettämiseksi.

Suomalaisia lähettimiä on toimintakykyisinä arviolta alle viisikymmentä, hollantilaisia parikymmentä. Näistä ainakin 5 on jo Virossa, 9 Suomessa ja 9 jossakin Suomen tienoilla ilman tarkempaa paikkaa. Kolmasosa lähetinhanhista on siis liikkeellä täällä päin.

Muuttajamäärien ja GPS-hanhien perusteella voidaan arvioida jo puolen miljoonan valkoposkihanhen saapuneen Suomeen tai ohittaneen maamme. Ehkä jopa puolet jo menneistä muutti Suomen yli laskeutumatta.

Paikallismääriin saadaan hyvä tarkennus tiistaina 27.9., kun Pohjois-Karjalan ELY, Luonnonvarakeskus ja Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys järjestävät koordinoidun valkoposkihanhikartoituksen suuressa osaa Pohjois-Karjalaa. Samanlaisen laskennan järjestävät Kaakkois-Suomen ELY ja Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys lauantaina Parikkalan seudulla.

Tulevan viikon sääennusteen antaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen:

”Mitään suuria muutoksia ei tapahdu säässä tällä viikolla. Virtaus on pääosin idästä, mikä voisi tuoda valkoposkihanhia Suomeen melko läntistä reittiä. Ongelmana on arvioida sitä, milloin lintuja lähtee lähtöalueilta.

Ti: Idässä ja kaakossa sadekuuroja, mutta muuten pääosin poutaista. Heikkoa itä- tai kaakkoistuulta. Muuttosää on hyvä. Kaninin niemimaalla ja siitä itään on kaakkoistuulta.

Ke: Pilvipoutaa, ja lähinnä keski- ja kaakkoisosassa maata mahdollisesti sadekuuroja. Virtaus idästä parantuu entisestään. Muuttosää on hyvä.

To: Matalapaine lähestyy hiljalleen lounaasta Suomeen, ja sadekuurot yleistyvät. Itä- ja koillistuulta, eli hyvää myötätuulivirtausta Suomessa. Kaninilla ja Novaja Zemljalla enimmäkseen etelä-/kaakkoistuulta. Muuttosää kohtalainen sadekuurojen takia, mutta tuulet ovat kohdillaan.

Pe: Tuuli kääntyy kaakkoiseksi Suomessa matalapaineen saapuessa. Heikkoja sateita. Virtaus muuttunee hieman huonommaksi.

Jatko: vaikuttaa siltä, että matalapaineen myötä etelä/lounaisvirtaus sateineen saavuttaa lähtöalueet, mikä voisi patouttaa muuttoa.”

Viikon aikana valkoposkihanhia todennäköisesti muuttaa lisää Suomeen ilman suuria ryntäyksiä. Maamme sisällä tapahtunee siirtymistä lounaaseen peltoaukeilta ja maakunnasta toiselle.

 

Valkoposkihanhien muutto viivästyy yhä

Tilanne 20.9.2022

Ennustettua valkoposkihanhien ryntäystä ei Suomeen ei vielä ole tullut. Muuttoa ovat todennäköisesti hidastaneet sade ja sumu Vienanmerellä ja siitä koilliseen, sillä tuuliolot olivat viikonloppuna suotuisat muutolle. Myös muu arktinen vesilintumuutto on ollut hyvin heikkoa.

Valkoposkihanhia on saapunut Suomeen arktisilta alueilta vasta noin promillen verran koko Barentsinmeren kannasta. Syysmuuton alun viivästyminen näkyy myös Tiira-havaintopalvelun tilastoissa: Pohjois-Karjalassa syksystä 2010 lähtien pienin 20.9. mennessä havaittu yhteismäärä on ollut 25 000 valkoposkihanhea, kuudesti on tähän mennessä havaittu jo satoja tuhansia hanhia. Nyt on siis saapunut vain reilu tuhat valkoposkihanhea.

Satelliittilähettimin varustetuista, kansainvälisessä seurannassa olevista valkoposkihanhista yksikään ei ole vielä saapunut Suomeen.

Miltä kuluva viikko näyttää, ennustaa Ilmatieteen tutkija Mika Rantanen:

”Aluksi syvä matalapaine on Suomen itäpuolella, ja Suomessa vallitsee pohjoisvirtaus. Viikon puolivälissä lännestä saapuu korkeapaineen selänne, ja tuulet heikkenevät. Korkeapaineen siirtyessä itään tuulet kääntyvät hiljalleen etelään/lounaaseen eli vastaiseksi. Varsinaista myötätuulivirtausta arktisille vesilinnuille ei alkuviikon jälkeen ole näköpiirissä.

Ti: Voimakas matalapaine on Suomen itäpuolella. Sadetta yleisesti Venäjällä Vienanmereltä Novaja Zemljaan ulottuvalla kaistaleella. Tuulet ovat myötäisiä, mutta sade voi pidätellä ja hillitä hanhien muuttohaluja. Suomessa virtaus on pohjoisesta tai jopa luoteesta, joten jos muuttoa on, sitä voi mennä myös rajan takana. Kovassa myötätuulessa muutto mennee korkealla, osittain alapilvien yläpuolella.

Ke: Korkeapaine saapuu lännestä ja tuulet heikkenevät. Etelä- ja itäosassa maata vielä heikkoa pohjoistuulta. Vienanmerellä matalapaine väistyy itään, ja kylmän rintaman perässä tulee kylmänpurkaus: paikoitellen jopa räntä- ja lumikuuroja.

To: Viileä ja heikkotuulinen aamu. Virtaus kääntyy korkeapaineen myötä lounaaseen, mutta on torstaina vielä heikkoa. Virtaus on väärältä kantilta arktisille lajeille. Vastatuulen takia muutto voisi kulkea matalalla.

Pe: Korkeapaine vaikuttaa edelleen. Heikkoa etelätuulta ja poutaa. Vaikka tuuli on heikkoa, se on vastaista valkoposkihanhille.

Jatko: Näyttää että lämmintä ilmamassaa virtaa edelleen Luoteis-Venäjälle eikä mitään selkeää myötätuulipurkausta ole näkyvissä.”

Koska muuton alku on viivästynyt jo reilusti, voi odottaa isoa rynnistystä lähiaikoina.

 

Arktisten valkoposkihanhien muutto alkamassa pian

13.9.2022

Syyskuu on jo pitkällä, mutta valkoposkihanhen Barentsinmeren kanta ei ole vielä lähtenyt muutolle. Suomessa on vasta muutamia mahdollisesti arktisilta alueilta saapuneita valkoposkihanhia. Suomen oman pesimäkannan valkoposkihanhet keräävät nyt voimia muutolleen lähinnä rannikkoalueella. Reilu viikko sitten BirdLifen ja Suomen ympäristökeskuksen laskennoissa Suomessa havaittiin noin 27 000 valkoposkihanhea. Suomen pesimäkanta on viime vuosina pienentynyt, Barentsinmeren kanta on ehkä hieman kasvanut.

Barentsinmeren pesimättömät tai pesinnässään epäonnistuneet hanhet ovat jo muuttovalmiudessa. Muutolle lähdön käynnistää sopiva myötätuuli. Valkoposkihanhen muutto on ylettynyt Suomeen useana vuonna jo ennen syyskuun puoliväliä. Rajuin rynnistys koettiin viime vuonna 15.9., jolloin kymmeniä tuhansia hanhia muutti Suomeen tai jo kauemmas.

Hanhiperheet saapuvat myöhemmin syys-lokakuussa. Suomen pohjoisosissa monen sorsalinnun pesinnät olivat viikon tai pari tavallista myöhäisempiä. Tiedot Venäjän Kolguevilta kertovat alkukesän olleen kuivan ja kylmän, mutta valkoposkihanhen pesinnät olivat onnistuneet hyvin. Kolguevin saarella pesii maailman suurin valkoposkihanhikolonia, mutta pesintämenestystieto on suppealta alalta, eikä sitä voida yleistää koko laajan pesimäalueen tulokseen.

Koska GPS-lähetinhanhet ovat edelleen kentän ulkopuolella arktisella Venäjällä eikä lintuharrastajiakaan ole siellä antamassa muuttotietoja, jää syksyisin suurin vastuu hanhien muuttojen ennakoinneista sääennusteille. Ilmatieteenlaitoksen tutkija Mika Rantanen:

”Pitkä korkeapaineinen ja kuiva säätyyppi muuttuu tällä viikolla, kun lännestä saapuu maahamme laaja matalapaineen alue. Tiistain jälkeen sateita ja sadekuuroja tulee joka päivä jossain päin maata, eniten torstain tienoilla. Aluksi virtaus on vastainen, mutta matalapaineen siirtyessä Suomen ylle täyttymään tuulet heikkenevät. Ensi sunnuntain-maanantain tienoilla on ennusteissa viitteitä koillisvirtauksesta, kun matalapaine siirtyy Suomen itäpuolelle.

Perjantaina idässä Vienanmereltä Novaja Zemljalle kaakkois- ja itätuulta, Itä-Suomessa vielä etelätuulta. Matalan edelleen heikentyessä ja siirtyessä Itä-Suomen ylle tuulet heikkenevät. Sateita yleisesti. Näyttää siltä, että Novaja Zemljalla tuulet kääntyvät selkeämmin itään. Itä-Suomen sadekuuroja ja vastaisempaa tuulta. Sunnuntai-maanantai: koillisvirtaus saapuu koko maahan viimeistään maanantaina.”

Ennusmerkkien mukaan valkoposkihanhien muutto alkaisi perjantain-lauantain aikana ja mahdollisesti kiihtyisi sunnuntaina-maanantaina. Tuulten painaessa lintuja luoteisemmaksi, tulisi käytännössä kaikki ensimmäisen aallon linnut Suomeen ja pysähtyisivät vastatuuliin ja sadekuuroihin. Pian näemme kuinka käy.

 

Kevään valkoposkihanhimuutto lähes kokonaan ohi

24.5.2022

Suurin osa Karjalassa ruokailleista valkoposkihanhista lähti muutolle kohti Barentsinmerta perjantaina. Viime päivät muutto on jatkunut heikentyneenä. Paikallisia hanhia on vielä paikoin tuhansia Pohjois-Karjalassa ja Parikkalassa, mutta määrät pienenevät päivä päivältä.

BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan viimeisen viikon suurimmat muutot havaittiin Pohjois-Karjalassa. 18.5. Tohmajärven Nikunvaarassa laskettiin 19 000 ja 20.5. peräti 89 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Jälkimmäisenä päivänä Karjalan jätti arviolta jopa 300 000 valkoposkihanhea. Paikallisena olleiden hanhien lähtö useassa erässä näkyi hyvin myös sadetutkassa. Päämuuton jälkeenkin muuttavia hanhia on havaittu Pohjois-Karjalassa päivittäin tuhansia.

Paikallisia valkoposkihanhia oli eniten Tohmajärven kunnan alueella, missä Luonnonvarakeskuksen ja ELY-keskuksen kartoittajat laskivat ennen päämuuttoa yhteensä noin 150 000 hanhea. Viime päivien suurin paikallisten hanhien määrä on maanantain 11 000 lintua Tohmajärven Värtsilässä.

Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen projektin sekä hollantilaistutkimuksen GPS-paikantimilla varustetuista 63 hanhesta Suomen ovat ohittaneet lähes kaikki. Venäjän puolelta on saatu paikannus yhdeksästä hanhesta, mutta arviolta 44 on jo GPS-verkon ulkopuolella arktisilla pesimäalueillaan. Suomessa on neljä lähetinhanhea, kolme Parikkalassa ja yksi pesivän oloinen lintu Helsingissä. Loput hanhet oleilevat Virossa (2), Hollannissa (2) sekä Ruotsissa ja Tanskassa (1). Osa näistä jäänee pesimään Länsi-Eurooppaan.

Valkoposkihanhien päämuutto tapahtui hieman keskimääräistä aikataulua edellä. Viimeisille muuttajille antaa sääennusteen Ilmatieteenlaitoksen tutkija Mika Rantanen:

”Alkuviikosta korkeapaineen selänne on Suomen yllä ja sää on aurinkoista ja lämmintä. Torstaista eteenpäin sää muuttuu epävakaisemmaksi, kun lännestä lähestyy rintamavyöhykkeitä, joiden mukana tulee sateita. Muuttosää pysyttelee koko viikon melko hyvänä arktisille muuttajille varsinkin lähtöalueilla.

Tiistaina korkeapaine Suomen yllä. Lämmintä, aurinkoista ja heikkotuulista säätä. Kaikin puolin hyvä muutto- ja retkeilysää. Itä-Suomessa ja Vienanmerellä tuuli puhaltaa vielä idän ja pohjoisen välillä, eikä siten innosta loppuja valkoposkihanhia muutolle.

Keskiviikkona korkean selänne siirtyy heikentyneenä itään, ja lännessä alkaa jo pilvistyä. Tuuli kääntyy yhä suosiollisemmaksi arktisille muuttajille, varsinkin lähtöalueilla. Myös Itä-Suomen vastatuuli helpottaa ja voi innostaa loput hanhet jatkamaan matkaansa. Hyvä muuttosää koko maassa.

Torstaiksi lännestä saapuu ke-to yönä sateita maan eteläosaan. Koko eteläisellä Itämerellä ja Vattimerellä hyvä myötätuulivirtaus.

Perjantaina sateita on laajemmin koko etelä- ja keskiosassa maata. Pääosin pilvistä ja alkuviikkoa viileämpää. Lähtöalueilla on edelleen hyvää muuttosäätä, mutta Suomessa tilanne on heikompi.”

Valkoposkihanhien viimeiset isot joukot lähtenevät muutolle siis keskiviikkona.

 

Valkoposkihanhimuutossa huippuvaihe

17.5.2022

Valkoposkihanhia muutti ennusteen mukaisesti viime viikolla paljon. Iso osa jatkoi Suomen yli tai ohi Venäjälle. Paikalliset hanhet ovat keskittyneet Karjalaan, jossa nyt on karkeasti arvioiden 40 % Barentsinmeren yli miljoonaisesta pesimäkannasta. Koko kevään paikallisten valkoposkihanhien yhteismäärä on kuitenkin edelleen selvästi alhaisempi kuin huippuvuonna 2020.

Itämeren alueella jakson suurin muutto koettiin Ruotsin Malmön läheisyydessä, jossa 10.5. arvioitiin muuttaneen 201 000 valkoposkihanhea. BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan viikon voimakkaimmat muutot Suomessa koettiin 10. sekä 13.–14.5., jolloin muun muassa 10.5. Helsingissä havaittiin 70 000, 13.5. Virolahdella 64 000 ja 14.5. Rautjärvellä 78 000 muuttavaa hanhea.

Ennusteiden mukaan tuuli kääntyi loppuviikolla lännen ja luoteen välille, jolloin iso osa tällöin matkanneista muutti Suomen kaakkoispuolitse tai pysähtymättä Kaakkois-Suomen yli. Iso osa kuitenkin pysähtyi ja suurimmissa paikallisparvissa arvioitiin monin paikoin Parikkalassa ja Pohjois-Karjalassa yli 30 000 hanhea.

Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä hollantilaistutkimuksen GPS-paikantimilla varustetuista 63 hanhesta Suomen on ohittanut jo 15, Suomen Karjalassa on 26, muualla Suomessa neljä, Virossa ja Gotlannissa 11 sekä Vattimeren ympäristössä vielä seitsemän yksilöä. Lähetinhanhista siis neljäsosa on jo Venäjällä ja 41 % Parikkalassa sekä Pohjois-Karjalassa. Pienessä aineistossa virhemarginaali on iso, mutta maastohavainnot tukevat käsitystä.

Muutto edistyi siis viikon aikana reippaasti ja on keskimääräistä aikatauluaan edellä. Kevään 2020 lukuihin ei olla ylletty, mutta hanhien saapuminen Karjalaan ennen kasvukauden alkua on aiheuttanut isoa vahinkoa maanviljelylle.

Ilmatieteenlaitoksen tutkijan Mika Rantasen ennuste viikolle:

”Sää jatkuu tällä viikolla pääosin tavallista viileämpänä. Tuuliolot Itämerellä ovat vaihtelevia: ensin tiistaina vastatuulta, sitten keskiviikkona hetkellisesti myötätuulta, ja loppuviikolla tuuli kääntyy idän ja kaakon välille. Valkoposkihanhien loppurysäys voisi tulla keskiviikkona. Loppuviikosta tuuli on sivuvastainen.

Tiistaipäivä on kolea, ja varsinkin idässä sadekuurojen sävyttämä. Pohjoisvirtauksen vuoksi muutto on pääosin seis. Keskiviikkona virtaussuunta kääntyy hetkeksi länteen ja etelään virtaa lämpimämpää ilmamassaa. Poutaa, idässä muutama sadekuuro. Tiistain tulppaussään jälkeen keskiviikkona voisi tulla seuraava annos arktikaa, mm. valkoposkihanhia. Tuuli on varsin läntinen, luoteistuuli Itä-Suomessa saattaa painaa muuton Venäjän puolelle.

Torstaina korkeapaine siirtyy Suomen ylle, ja tuulet heikkenevät. Eteläisellä Itämerellä vallitsee edelleen hyvä myötätuulivirtaus, mutta Suomenlahdella heikko tuuli kääntyy koilliseen. Muuttosäätä on vaikea ennakoida: lähtöalueilla on hyvää säätä, mutta Suomenlahden vastatuuli hillitsee saapuvien lintujen muuttohaluja.

Perjantaina tuuli kääntyy Suomenlahdella idän kautta kaakkoon lähestyvän saderintaman edellä. Kaakkoistuuli voisi painaa muuttajia varsin länteen. Lauantaina lännestä saapuu sadealue, ja tuuli on Suomenlahdella idän ja kaakon välillä.”

Valkoposkihanhien kannalta muuttosää on Karjalassa vaikea. Hetkellinenkin myötätuuli lähettänee suurimman osan paikallisista hanhista jatkamaan matkaansa.

 

Valkoposkihanhia jo kymmeniä tuhansia Karjalassa

10.5.2022

Valkoposkihanhia saapui Suomeen ennusteen mukaisesti viime viikon loppupuolella lisää kymmeniä tuhansia. Koko kevään paikallisten valkoposkihanhien yhteismäärä on nyt samansuuruinen kuin 2021, selvästi vähemmän kuin 2020.

Tiira-lintutietopalvelun mukaan viikon voimakkain muutto koettiin 6.5., jolloin muun muassa Helsingissä havaittiin 15 000 ja Rautjärvellä 26 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Suurimmissa paikallisparvissa arvioitiin monin paikoin noin 10 000 hanhea Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Eniten paikallisia hanhia laskettiin 9.5. Rääkkylän Oravilahdella, 19 000 lintua. Levähtäjien painopiste on siis siirtynyt Parikkalan ja Keski-Karjalan alueelle.

Pohjois-Virossa on tuhansia valkoposkihanhia, Etelä-Ruotsissa Öölannissa ja Gotlannissa paikoin kymmeniä tuhansia. Pääjoukot ovat kuitenkin edelleen Vattimeren rannikolla.

Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-paikantimilla varustetuista hanhista Suomessa on jo 19 yksilöä, joista Pohjois- ja Etelä-Karjalassa molemmissa seitsemän, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa yksi ja eteläisessä Suomessa kolme. Virossa on 14, Venäjän Aunuksessa kaksi ja Ruotsissa viisi GPS-hanhea. Enää 11 hanhea oleilee talvialueillaan Hollannissa, Saksassa ja Tanskassa. Suomalaistutkimuksen lähetinhanhista yli kolmasosa on nyt Suomessa.

Hanhet ehtivät Karjalaan kasvukauden edelle, joten syötävää laidunnukseen erikoistuneille valkoposkihanhille on edelleen varsin huonosti. Voi olla, että hanhet viipyvät tavallista kauemmin Suomen peltoaukeilla.

Säätila vaikuttaa oleellisesti kevään valkoposkihanhien esiintymiseen Suomessa. Ilmatieteen laitoksen tutkijan Mika Rantasen ennuste viikolle:

”Korkeapaineen selänne väistyi maanantaina itään, ja lounaasta virtaa tiistaista alkaen lämpimämpää ilmaa. Yleisesti ottaen kuitenkin muuttosää pysyttelee koko viikon hyvänä. Varsinkin tiistaista torstaihin myötätuulivirtaus on hyvä koko Pohjois-Euroopassa. Hyvästä virtauksesta johtuen kevätmuutto edistyy kaikilla sektoreilla. Varsinaiset kesäiset ilmamassat jäävät kuitenkin Keski-Eurooppaan.

Tiistaina ja keskiviikkona lounaistuulta ja enimmäkseen erinomaista muuttosäätä, sadealue keskiviikkoaamuna hidastaa muuttoa. Torstaina ja perjantaina epävakainen säätyyppi jatkuu, länsi- ja luoteistuulilla muutto mennee itäisempää reittiä.

Jatkossa korkeapaine näyttäisi kurottuvan länteen, mikä tarkoittaisi meillä ensin kylmempää pohjoisvirtausta ja sen jälkeen lämpenevää.”

Valkoposkihanhien kannalta muuttosää on hyvä. Jää nähtäväksi jatkavatko Suomeen pysähtyneet hanhet muuttoansa arktisimmille alueille.

 

Valkoposkihanhien tulo jatkunut vilkkaana

3.5.2022

Valkoposkihanhia muutti Suomeen myötätuulen auttamana viime viikon lopulta lähtien kymmeniä tuhansia. Koko kevään yhteismäärä on nyt samansuuruinen kuin vuonna 2020, selvästi enemmän kuin viime vuonna.

Tiira-lintutietopalvelun viikon mielenkiintoisin valkoposkihanhitieto oli 28.4. Uudellamaalla havaittu tuhansien hanhien muutto. Esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginlahdella laskettiin 11 000 enimmäkseen koilliseen muuttanutta valkoposkihanhea. Muuttorintaman linnut laskeutuivat Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson pelloille. Suurimmassa paikallisparvessa arvioitiin olleen 7000 valkoposkihanhea 29.4. Orimattilan Artjärvellä.

Uusi edellistä heikompi muuttoaalto saapui maanantaina 2.5. tempaisten myös Suomessa lepäilleitä hanhia jatkamaan muuttoaan Etelä- ja Pohjois-Karjalaan, jolloin esimerkiksi Rautjärven Simpeleellä havaittiin 6000 muuttavaa lintua. Pohjois-Karjalassa on havaittu vasta satoja valkoposkihanhia, pellot ovat kevään edistymisestä huolimatta vielä osittain lumisia. Laiduntamiseen erikoistuneille valkoposkihanhille siellä ei juuri vielä löydy syötävää, siksi osa valkoposkihanhista on muuttanut takaisin lounaaseen.

Pohjois-Virossa on tällä hetkellä tuhansia valkoposkihanhia, Etelä-Ruotsissa Öölannissa ja Gotlannissa paikoin kymmeniä tuhansia. Pääjoukot ovat kuitenkin edelleen Vattimeren rannikolla.

Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-paikantimilla varustetuista hanhista kolme on ehtinyt Pohjois- ja Etelä-Karjalaan, näistä yksi Tohmajärvelle ja kaksi Parikkalaan. Etelä-Suomessa on lisäksi neljä muuta GPS-valkoposkihanhea. Virossa on jo 13 GPS-hanhea, Venäjällä ja Latviassa puolestaan yhdet. Ainakin 29 paikanninhanhea oleilee vielä Hollannissa, Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa.

Hollantilaisten GPS-hanhet eivät ole keskimäärin pitäneet niin kiirettä kuin suomalaistutkimuksen valkoposkihanhet. Kaikkiaan kolme on Suomessa, kolme Virossa ja ainakin 14 talvehtimisalueillaan Hollannissa, Saksassa ja Tanskassa.

Säätila vaikuttaa oleellisesti kevään valkoposkihanhien esiintymiseen Suomessa. Ilmatieteenlaitoksen tutkijan Mika Rantasen ennuste viikolle:

”Matalapaine siirtyy tiistaiksi Suomen itäpuolelle. Sen jälkipuolella tulee voimakas kylmän ilman purkaus.
Keskiviikkoaamuna tuuli on luoteen suunnalta, kuitenkin jo heikentyen. Illalla luoteistuuli kääntyy Suomenlahdella länteen, mikä saattaa innostaa myös valkoposkihanhia muutolle.

Torstaina korkeapaineen selänne saapuu lännestä ja tuuli heikkenee kääntyen samalla lounaaseen. Varsinkin eteläisellä Itämerellä tuuli käy jo selvemmin etelästä. Tässä kohtaa voisi käynnistyä jo seuraava arktisten muuttolintujen aalto, jolloin valkoposkihanhiakin voi muuttaa runsaslukuisesti.

Korkeapaineen länsipuolelta virtaa perjantaina lämmintä ilmamassaa Suomeen. Erittäin hyvää muuttosäätä oikeastaan kaikille tulijoille. Lauantaina saapuu lännestä terävä kylmä rintama, mutta ajoitus on vielä epävarmaa.

Etelätuulesta johtuen torstain – lauantain aikana kaikki valkoposkihanhet muuttanevat Suomen kautta, normaalistihan iso osa muuttaa Venäjän puolelta noin Viipurin kohdalta koilliseen. Suurin osa myös jäänee paikalliseksi Etelä- ja Itä-Suomeen, mutta määristä voidaan vain tehdä arvailuja. Pääjoukot eivät vielä kuitenkaan ole liikkeellä.”

 

Valkoposkihanhien muutto alkanut

27.4.2022

Valkoposkihanhia alkoi saapua Suomeen maaliskuussa. Ensihavainto tehtiin 11.3. Turussa. Maaliskuun suurin kerääntymä laskettiin 29.3. Turun Ruissalossa (300 yksilöä). Nämä varhain saapuneet hanhet ovat maamme omaa pesimäkantaa. Nyt Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson osin tulvien peittämillä pelloilla on jo paikoin satoja valkoposkihanhia, joista iso osa on Barentsinmeren pesimäkantaa. Eniten lintuja on havaittu Orimattilassa, jossa 20.4. arvioitiin 2 900 paikallista valkoposkihanhea.

Viron Saarenmaalla havaittiin 17.4. lähes 8 000 muuttavaa valkoposkihanhea, jotka jäivät enimmäkseen Viroon. Sen sijaan Etelä- ja Pohjois-Karjalassa on havaittu vasta muutamia kymmeniä valkoposkihanhia. Kaikkiaan Tiira-lintutietopalveluun on kirjattu tänä vuonna selvästi vähemmän havaintoja kuin kahtena edellisenä keväänä vastaavana aikana.

Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-paikantimilla varustetut hanhet ovat olleet yllättävän paljon liikkeessä. Reilusta 40 paikannuksen antaneista lähetinhanhesta jo neljä on Etelä-Suomessa, kahdeksan Virossa, yksi Latviassa ja kaksi Öölannissa. Talvehtimisalueillaan Hollannin ja Etelä-Ruotsin välisellä alueella on vielä yli 30 valkoposkihanhea. Hollantilaistutkimuksen paikannetuista valkoposkihanhista sen sijaan vasta kolme on Virossa. Näistäkin kaksi on Helsingin seudulla pesiviä, loput 19 talvialueillaan.

Talvi ja kevät on ollut Suomessa runsasluminen, mutta viime aikojen lämpimät ja aurinkoiset säät ovat sulattaneet lumia vauhdilla. Etelä- ja Länsi-Suomessa pellot ovat nyt lumettomia, mutta kevättulvia esiintyy pitkästä aikaa. Pohjois-Karjalassa pellot ovat vielä osittain lumen vallassa ja järvet tukevasti jäässä.

Sääennusteiden mukaan kevään eteneminen ja lumien sulaminen hidastuu. Todennäköisesti valkoposkihanhien muutto etenee verkkaisesti viikon aikana.

 

Valtaosa hanhista jätti Suomen

22.10.2021

Viime tiedotteen jälkeen on tapahtunut paljon. Suomessa olleita valkoposkihanhia lähti joukolla liikkeelle 12.–13.10. Arktisilta alueilta saapui hanhia etenkin 14.10. ja 18.–19.10. Näistä suurin osa muutti pysähtymättä, monet Suomen kaakkoispuolelta tai pimeällä Suomen yli.

Jaksolla tapahtui suurin siirtymä sitten syyskuun puolivälin jälkeisen viikon. Suurin osa Suomessa ja lopuista arktisilla alueilla olleista valkoposkihanhista muutti Suomen rajojen lounaispuolelle. Suurimmat muutot: 12.10. Raasepori 35 000, 13.10. Helsinki Kallvikinniemi 120 000 ja Viron Põõsaspea 133 000, 14.10. Porvoo Söderskär 44 000 (hanhet yhteensä), 18.10. Tohmajärvi Värtsilä 20 000 (hanhet yhteensä) ja 18.10. Porvoo Strorudden 10 000. Etenkin 14.10. rajan pinnassa muutti paljon myös tundra-, metsä- ja sepelhanhia. Sadetutkat kertoivat myös kovasta muutosta Laatokalla parina iltana, mutta nämä muuttajat koostuivat todennäköisesti osin myös sorsista.

Jakson suurimmat paikallisparvet jäävät kauas aiempien jaksojen suurimmista kerääntymistä: 12.10. Hollolan Sairakkalanjärvi 35 000, 13.10. Orimattilan Mallusjärvi 26 000, 16.10. Juvan Murtonen 15 000 ja 17.10. Pukkilan Torppi 20 000. Viime päivinä määrät ovat olleet enimmillään enää muutamia tuhansia.

Lähetinhanhet vahvistavat kuvaa pääjoukkojen ohituksesta. Hollantilaisprojektin satelliittihanhista oli 20.10. jo 23 hanhea ulkomailla (Saksa, Tanska, Ruotsi, Viro) ja vain kolme Suomessa. Tosin neljä hanhea on jossain tällä alueella, mutta niiden paikannus ei vielä toiminut ja jokunen muu lähetinhanhi on vielä arktisella alueella tai matkalla.

Suomalaisprojektissa keväällä pyydystetyistä lähetinvalkoposkihanhista 26 oli tätä kirjoitettaessa jo Suomen lounaispuolella ja kolme Suomessa. Lisäksi viisi lintua oli jossain GSM-kentän alueella, mutta paikannus ei vielä toimi, ja jokunen lienee edelleen kentän ulkopuolella. Syksyllä Kiteellä valkoposkihanhille asennetuista lähettimistä 18 näyttää paikannuksen, ja ne kaikki ovat jo Suomen jättäneet.

Arktisella alueella lunta on ajankohtaan nähden ehkä keskimääräistä vähemmän. Taimyrin niemimaalta Jamalin niemimaalle maa on luminen, mutta sen jälkeen lounaaseen vasta Fennoskandiassa on lunta jokin verran. Lapissa on paikoin paljonkin, mutta sitä kautta valkoposkihanhet eivät muuta. Viikonlopuksi on tiedossa lunta ja voimakasta koillistuulta koko valkoposkihanhien pesimäalueelle, joten viimeinen pieni muuttoaalto pääsee jatkamaan matkaa. Edellissyksyjen tapaan Suomen pelloille jäänee sinnittelemään pieniä määriä valkoposkihanhia pitkälle loppusyksyyn.

Valkoposken muutto alkaa siis olla ohi tältä syksyltä. Muuttokausi oli erikoinen, sillä syyskuun puolivälin muuttoryntäys oli ajankohtaan nähden ennätyksellisen raju ja muuttokausi tavanomaista pitempi.

 

Muutto etenee hitaasti

12.10.2021

Kulunut viikko toi vain vähän uutta valkoposkihanhitilanteeseen. Ennustetta huonommissa lentosäissä muutto edistyi vain vähän.

Suomessa on edelleen noin puolet arktisesta valkoposkihanhikannasta. Vaikuttaa siltä, että määrät ovat pienentyneet sekä idässä (Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa) että Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan aukeilla. Jakson suurin paikallisten hanhien määrä arvioitiin 9.10. Hollolan Sairakkalanjärvellä, 60 000 valkoposkihanhea. Jakson päivittäiset muuttajamäärät ovat olleet varsin pieniä, enimmillään muutamia tuhansia havainnointipaikkaa kohti. Suurin muuttajamäärä laskettiin 11.10. Karkkilan Pyhäjärvellä, noin 19 000 valkoposkihanhea.

Suomalaisen GPS-projektin valkoposkihanhet ovat myös hiukan siirtyneet lounaaseen. Keväällä asennetuista lähettimistä seitsemän hanhea on Saksassa, Ruotsissa ja Virossa, 16 Etelä-Suomessa ja enää viisi Itä-Suomessa. Noin 15 on edelleen mobiiliverkon ulkopuolella.

Hollantilaisprojektin GPS-hanhista vain kolme on enää pimennossa ja noin kymmenen on käynyt mobiiliverkon kantaman sisäpuolella, mutta nämä hanhet ovat edelleen Vienanmeren tienoilla. Kartassa näkyy länteen siirtyneiden 19 hanhen paikat, Suomessa on edelleen suurin osa näistä. Voidaan otaksua, että satojatuhansia valkoposkihanhia on edelleen Vienanmeren ja Novaja Zemljan välillä.

Alkanut viikko ei näytä muuttosäiden suhteen hyvältä, mutta syksyn edetessä linnut alkavat puskea talvialueita kohti vastatuuleenkin. Vienanmereltä Novaja Zemljalle asti on ollut viime päivinä enimmäkseen kohtalaista tai kovaa lounaistuulta. Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen ennustaa:

”Torstain kuluessa lännestä saapuu voimakas matalapaine kovien etelä- ja länsituulien sekä sateen kera, mikä taas tulppaa muuton viikonloppuun asti. Vasta maanantaina matalapaine siirtyy kunnolla Suomen itäpuolelle, jolloin muutolle todella hyvä pohjoinen kylmänpurkaus näyttäisi alkavan ainakin pariksi päiväksi. Silloin viimeistään Suomi tyhjenee isoista hanhiparvista.”

 

Valkoposkihanhet edelleen lähtövalmiina

5.10.2021

Kulunut viikko edisti ennusteiden mukaisesti vain vähän valkoposkihanhien muuttoa. Jonkin verran vaihtoa oli: uusia hanhia saapui arktisilta alueilta, Suomessa lintuja siirtyi lounaaseen ja osa jatkoi matkaansa ulkomaille.

Valkoposkihanhien painopiste on siirtynyt yhä selvemmin Kymenlaakson, Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueelle. Yli 50 000 yksilön paikallisparvia arvioitiin kuudella paikalla Askolassa, Hollolassa, Kouvolassa, Lapinjärvellä, Loviisassa ja Orimattilassa. Jakson suurimmat määrät arvioitiin 2.10. Kouvolan Teutjärvellä (120 000 hanhea) ja 4.10. Lapinjärven Lapinjärvellä (100 000 hanhea). Suurin muuttajamäärä laskettiin 3.10. Raaseporin Pohjassa, 35 000 valkoposkihanhea. Arktisilta alueilta lintuja on tullut kuluneen viikon aikana vähemmän kuin Suomesta on muuttanut lintuja pois.

Suomalaisten ja hollantilaisten satelliittiseurannan valkoposkihanhet vahvistavat arviota: muutama lintu on jättänyt Suomen, Itä-Suomesta on jatkunut pakkautuminen Kymenlaakson, Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen pelloille ja edelleen vajaa kolmasosa lähetinlinnuista on mobiiliverkon ulkopuolella. Yhdistetyssä aineistossa (jossa ei ole mukana syksyllä 2021 kiinnitettyjä lähettimiä) Suomen on ohittanut kymmenen, Etelä-Suomessa on 27 sekä Karjalassa ja Savossa kymmenen GPS-hanhea. Mobiiliverkon ulkopuolella olevista osa lienee kuollut tai GPS-lähetin on sammunut, joten tarkkaa käsitystä vielä arktisilla alueilla olevien hanhien määrästä ei ole.

Syksyn edistyessä linnut voivat muuttaa huonoimmillakin säillä, joten ruuhkapäivien ennustaminen on vaikeampaa. Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen:

”Voimakkaat ja lämpimät vastatuulivirtaukset estävät valkoposkihanhien muuttoa Suomessa ja Venäjällä parina lähipäivänä. Perjantain-lauantain tienoilla ennusteissa vahvistuu uusi korkeapaine Suomen pohjoispuolelle, jolloin hanhien lähtöalueiden tuuli heikkenee ja sää on hyvä niiden loppuryntäykselle. Sen jälkeen sää mahdollisesti taas huononee.”

 

Valkoposkihanhia suuria määriä Suomessa

28.9.2021

Viikon aikana valkoposkihanhen muutto eteni Suomessa, mutta arktisilta alueilta ei lintuja juuri saapunut lisää. Sateiset säät ja vastatuulet ovat pidätelleet suurinta osaa arktisesta kannasta Kaakkois- ja Itä-Suomessa.

Maamme rajojen sisällä siirtymistä on tapahtunut koko ajan. Valkoposkihanhien painopiste on siirtynyt selvemmin Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan peltoalueille, Pohjois-Karjalassa määrät ovat puolestaan selvästi pienentyneet. Syksyn 2020 tapaista hanhien leviämistä pohjoisemmaksi ei ole tapahtunut. Tällöin tuhansia valkoposkihanhia havaittiin Kainuuta ja Pohjois-Pohjanmaata myöten.

Suurimmat paikalliskerääntymät on ilmoitettu perinteisiltä yöpymisjärviltä: 22.9. Iitin Sääskjärveltä ilmoitettiin peräti 200 000 valkoposkihanhea ja Kouvolan Teutjärveltä samana päivänä 150 000 lintua. Etelä-Karjalassa suurin yhdeltä paikalta havaittu määrä samalla jaksolla oli 30 000 ja Pohjois-Karjalassa enää 20 000 valkoposkihanhea.

Muutto piristyi sateen jälkeen sunnuntaina ja maanantaina 26.–27.9., jolloin useassa havaintopisteessä Helsingistä Etelä-Savoon havaittiin yli 10 000 valkoposkihanhen muuttoja. Osa Suomessa oleilleista valkoposkihanhista siirtyi tällöin rajojemme lounaispuolelle. Esimerkiksi 26.9. Viron Pôôsaspeassa laskettiin 38 000 muuttavaa valkoposkihanhea ja Pohjois-Saksaankin on ehtinyt jo kymmeniä tuhansia valkoposkihanhia.

Satelliittilähetinhanhista suurin osa on edelleen Suomessa. Maanantaina suomalaisprojektin noin 45 valkoposkihanhesta kuusi oli Saksassa, Ruotsissa ja Virossa, hollantilaisprojektin noin 25 hanhesta kaksi oli Ruotsissa ja Virossa. Yhdistetyssä aineistossa Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan alueella oli 21, Pohjois-Karjalassa seitsemän, Etelä-Karjalassa viisi, Etelä-Savossa kaksi ja Pohjois-Savossa yksi GPS-valkoposkihanhi. Mobiiliverkon ulkopuolella lienee vielä parikymmentä valkoposkihanhea.

Kiteellä asennettiin 20.9. kaksikymmentä uutta GPS-lähetintä valkoposkihanhille. Lähettimen saaneet valkoposkihanhet hajaantuivat melkoisesti, sillä jo tiistaina viisi oli matkannut Kymenlaakson tienoille. Osa on edelleen kiinniottoalueella, osa Etelä-Karjalassa.

Perinteinen päämuuttoaika on nyt käsillä, mutta riittääkö arktisilta alueilta enää isoja muuttoja? Havaittujen määrien ja GPS-hanhien perusteella noin kolmasosa kannasta lienee vielä arktisilla alueilla. Myöskään muita hanhilajeja ei ole nähty päämuuton veroisesti, joten lumettomalla tundralla lepäilee vielä paljon hanhia.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen ennustaa:

”Valkoposkihanhien muuttoa jarruttava sääjakso jäi ennustettua lyhyemmäksi, kun Suomeen asettautui vahva korkeapaine viikonloppuna. Hyvä muuttosääjakso huononee vähitellen näinä päivinä, mutta hanhia ehtii vielä lähteä Suomesta pois. Korkeapaine siirtyy kaakkoon ja Suomessa voimistuu viikonlopuksi melko lämmin etelänpuoleinen vastatuulivirtaus. Sen takia viikonloppuna ja ensi viikon alussa ei hanhimuuttoa ole odotettavissa. Jäljellä oleva loppujoukko pysyttelee samoilla seuduilla paikallisina.”

 

Valkoposkihanhien muutto pari viikkoa etuajassa

21.9.2021

Valkoposkihanhet käyttivät hyväkseen myötätuulta ja muuttivat viikon aikana Venäjän arktisilta alueilta suurin joukoin kohti talvialueitaan.

Keskiviikkoaamuna 15.9. koettiin ajankohtaan nähden harvinaisen kova muuttorynnistys. Aamuvarhaisella muuttajat törmäsivät Tohmajärven ja Kiteen päällä sadealueeseen, jolloin ne lähtivät kiertämään sadealuetta lännen puolelta. Suurin muuttajalukema laskettiin Tohmajärven Nikunvaarassa: 46 000 muuttavaa. Seuraavina päivinä muutto jatkui heikentyneenä ja lintuja laskeutui edelleen paikalliseksi etenkin Keski-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson isoille peltoaukeille. Jakson suurimmat paikalliskertymät olivat 16.9. Lappeenrannan Joutsenon 62 000 ja 17.9. Iitin Sääskjärven 70 000.

Seuraava voimakas muuttoaalto tapahtui itäkoillistuulessa 18.–19.9. Muuttoviuhka oli edellistä leveämpi ja ulottui syvälle Savoon. Suurimmat muuttajalukemat laskettiin Puruvedeltä Savonlinnasta lauantaina 72 000 ja sunnuntaina 79 000. Paikallismäärät eivät kasvaneet, sillä iso osa aiemmin laskeutuneista jatkoi muuttoaan. Viikonlopun suurimmat paikallisparvet käsittivät Iitin Sääskjärven 50 000 ja Tohmajärven Värtsilän 45 000 valkoposkihanhea.

Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen valkoposkihanhitutkimuksen GPS-hanhet kertoivat samaa tarinaa: yli puolet lähetinhanhista oli Suomessa tai ohittanut sen, loput ovat edelleen arktisilla alueilla. Tiistaiaamuna neljä oli jättänyt Suomen, nopeimmat olivat jo Tanskassa. Kymenlaakson, Itä-Uusimaan ja Päijät-Hämeen rajojen tuntumassa oli yhdeksän, Etelä-Savossa kolme, Etelä-Karjalassa neljä, Pohjois-Savossa yksi ja Pohjois-Karjalassa seitsemän GPS-valkoposkihanhea. Kaikkiaan keväällä Pohjois-Karjalassa 50 lähettimillä pannoitetuista valkoposkista noin 45 on edelleen toiminnassa.

Mitä on odotettavissa säiden puolesta tutkija Jarmo Koistinen Ilmatieteen laitokselta:

”Hyvä muuttosää kestää keskiviikkoon asti. Torstaista viikonloppuun melko lämmin kaakkoisvirtaus vallitsee Pohjois-Venäjällä ja viikonloppuna lämmin ja sateinen lounaisvirtaus. On odotettavissa, että keskiviikon jälkeen muutto lähes pysähtyy. Hanhet, jotka ovat vielä jääneet ruokailemaan Suomeen tai Venäjälle voivat olla paikallisina vähintään viikon verran, koska sopivia myötätuulia ei ole näköpiirissä. Mitään kiirettähän niillä ei vielä ole muuttamiselle.”

 

Valkoposkihanhien muutto alkoi

16.9.2021

Arktisten valkoposkihanhien muutto alkoi varsin rauhallisesti perjantaina 10.9. jatkuen sunnuntaihin. Eniten havaittiin Pohjois-Karjalassa, jossa määrät jäivät muutamiin tuhansiin. Ensimmäinen suuri muuttoryntäys tapahtui keskiviikkona 15.9., jolloin Suomeen saapui runsaasti lisää hanhia. Parhailla muutontarkkailupaikoilla valkoposkihanhimäärät nousivat jo kymmeniin tuhansiin. Eniten 46 000 muuttavaa ymmättiin Tohmajärvellä. Hanhet laskeutuivat valtaosin Suomeen ruokailemaan ja määrät nousivat muutamilla kohteilla nopeasti viisinumeroisiksi. Eniten laskettiin Kouvolan Muhniemestä, missä ruokaili 15.9. iltapäivällä jo 50 000 valkoposkihanhea.

Sadonkorjuu on kesken ainakin pohjoisimmissa maakunnissa, joissa laskeutumista hillinnee siellä korkea kasvusto. Tutkimusten mukaan valkoposkihanhi ei laskeudu mielellään yli 12 cm korkeaan kasvustoon petojen  saalistuksen välttämisen vuoksi. Etelämpänä sen sijaan iso osa pelloista on jo puitu.

Suomen pesimäkantaan lukeutuvia valkoposkihanhia on viime päivinä havaittu eniten Helsingissä, Mynämäellä ja Porissa, joissa kaikissa yli 4000.

Pesimätuloksesta arktisella alueella ei ole tietoa, mutta saksalaisvenäläinen retkikunta raportoi valkoposkihanhen tärkeimmällä pesimäalueella Kolguevin saarella olleen kesällä poikkeuksellisen kuivaa ja hanhia nähtiin tavallista vähemmän. Onko kuivuus vaikeuttanut pesimäaikaista ja sen jälkeistä ravinnonsaantia jää nähtäväksi. Voi olla, että pesimättömät ja pesinnässään epäonnistuneet hanhet aloittavat muuttonsa hiukan varhemmin ja isommalla joukolla.

Syksyn valkoposkihanhiseurannassa auttaa satelliittilähetinhanhien paikannukset. Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston projektissa asennettiin keväällä Pohjois-Karjalassa 50 lähetintä, joista muutama on hiljennyt. Näistä hanhista kymmenen on havaittu Suomessa. Hollantilaisessa projektissa on jäljellä ilmeisesti noin 30 toimivaa lähetintä. Yhdistetyllä aineistolla pystyy arvioimaan muuton kulkua jo varsin hyvin.

Ilmatieteen laitoksen tutkijan Jarmo Koistisen muuttoennuste: ”Valkoposkihanhien syysmuuton tavanomainen huippuvaihe alkaa vasta viikon päästä, mutta Pohjois-Venäjällä on sattumalta juuri nyt viikoksi eteenpäin oikein sopivaa kylmää myötätuulivirtausta. Linnut lähtevät tulemaan Barentsinmeren rannikoilta kohti Vienaa ja Suomea. Niinpä tämän viikon aikana on odotettavissa hanhimäärien selvä kasvu.”

Pohjoistuuli vienee ennusteen mukaisilla tuulilla suuren osan lounaaseen pyrkivistä valkoposkihanhista Venäjän puolelta ohi Suomen ja voi olla, että iso osa hanhista matkaa hyvällä myötätuulella kauemmaksi kuin tavallisesti. Kyseessä on kuitenkin vasta ensimmäinen huippu, varsinainen päämuutto tapahtunee syyskuun lopussa ja lokakuun alussa.