Valkoposkihanhitilanne
Valkoposkihanhien muutto alkoi
Tilanne 16.4.2025
Suomessa pesivien valkoposkihanhien muutto on ollut tähän asti lähes ennätysaikaisen viime kevään tasoa. Lumitilanne on etenkin Itä-Suomessa reilusti viime kevättä edellä ja pellot ovat viime kevään ajankohdasta poiketen Pohjois-Karjalassa käytännössä lumettomia, joten hanhilla ei olisi estettä tulla tavallista aikaisemmin pidemmälle.
BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan kevään ensimmäiset kaksi valkoposkihanhea havaittiin aikaisin, 7.3. Turun Ruissalossa. Lounais- ja Etelä-Suomessa määrät kasvoivat hitaasti, ensimmäinen yli sadan linnun noteeraus oli 27.3. Helsingin Vanhankaupunginlahden 116.
Toistaiseksi suurin muutto koettiin 13.4., jolloin useassa havaintopisteessä laskettiin yli 3 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Eniten ynnättiin Helsingin Kivikossa 3 630. Edellispäivänä 12.4. laskettiin Ruotsin eteläkärjen Falsterbossa 12 500 itään muuttavaa valkoposkihanhea, joten sama muuttoaalto ulottui Suomeen.
Suurimmat kerääntymät ovat tuhansia, ja isoin 14.4. Pukkilan Kanteleenjärvellä 8 000 yöpyjää. Esiintyminen painottuu totutusti Lounais- ja Etelä-Suomeen. Jo saapuneet valkoposkihanhet ovat valtaosaksi Suomen omaa pesimäkantaa.
Etelä-Karjalassa suurin määrä on ollut 14.4. Savitaipaleella havaittu 410 muuttavaa ja 400 ruokailevaa valkoposkihanhea. Pohjois-Karjalan suurin valkoposkihanhimäärä on ollut toistaiseksi 15.4. Liperin Kontkalassa havaitut 194 ruokailevaa.
Suomen, Saksan ja Alankomaiden GPS-lähettimillä valjastettuja Barentsinmeren kannan valkoposkihanhia on jäljellä vajaat 40. Valtaosa näistä on edelleen talvialueillaan Alankomaiden, Pohjois-Saksan, Tanskan ja Etelä-Ruotsin alueella, mutta kaksi on ehtinyt jo Viroon.
Viime kesän kylmyys ja myrskyt Barentsinmeren pesimäalueilla vaikuttivat valkoposkihanhen pesimämenestykseen. Alankomaissa ja Pohjois-Saksassa tänä talvena tehtyjen seurantojen tuloksena valkoposkihanhista vain 3 prosenttia oli edelliskesänä syntyneitä. Osuus on selvästi pienin 50 vuoden seurannan aikana.
Barentsinmeren valkoposkihanhikanta ei siis ainakaan ole kasvanut edellisvuodesta ja on muutenkin pysynyt melko vakaana viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sen kooksi on arvioitu noin 1,4 miljoonaa yksilöä. Suomen pesimäkannan koko on ollut viiden vuoden laskussa. Viime syksynä BirdLife Suomen ja Suomen ympäristökeskuksen organisoimassa laskennassa havaittiin 24 500 valkoposkihanhea.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistisen katsaus tulevaan säähän:
”Maaliskuu oli Euroopassa ennätyksellisen lämmin, mutta puolentoista viikon kylmä ja vastatuulinen jakso Itämeren piirissä lamautti lähes kaikkien lajien kevätmuuton huhtikuun toisella viikolla. Viime viikonloppuna alkoi uudestaan suotuisa, myötäinen ja lämmin etelänpuoleinen virtaus Suomessa ja hanhien tuloreitillä. Se vehreyttää pellot ja niityt nopeasti hanhien ruokailumaiksi, mikä edistää pääjoukkojen siirtymistä kohti Baltiaa ja Etelä-Skandinaviaa tällä viikolla. Myös Suomeen saapuu tuhansien valkoposkihanhien kärkijoukkoja. Pääsiäisenä sää muuttuu sateiseksi ja tätä viikkoa viileämmäksi, jolloin muutto ei enää ensi viikolla etene yhtä vauhdikkaasti.”
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa
Edellisvuotiseen tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä talvehtimisalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin pesimäalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä saksalais- ja alankomaalaistutkimusten GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta on rahoittanut ympäristöministeriö ja projektin hanhien liikkeitä pystyy seuraamaan Suomen lajitietokeskuksen sivulta.
Seuraava tiedote ilmestyy 29.4.
Valkoposkihanhien muutto päättymässä
Tilanne 30.10.2024
Valkoposkihanhien muutto on edistynyt niin, että esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on jäljellä enää pieniä määriä ja Etelä-Suomessakin suurimmat parvet ovat huvenneet viidesosaan aikaisemmista kuluneen viikon aikana. Suurin osa jäljellä olevista valkoposkihanhista jättänee Suomen viikon kuluessa.
Viikon jaksolla muutti valkoposkihanhia eniten torstai-illasta 24.10. perjantaihin 25.10. Tällöin liikkeellä olivat viimeiset vielä Venäjällä olleet hanhet sekä Suomessa lepäilleitä hanhia. Muutto ajoittui Suomessa enimmäkseen pimeään aikaan, ja sitä pystyi seuraamaan lähinnä kuuntelemalla tai sadetutkan kuvissa. Eniten hanhia Suomessa havaittiin BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan Porvoon Söderskärillä, jossa laskettiin 25.10. aamulla yhteensä 18 300 lounaaseen suunnannutta valkoposkihanhea ja lajilleen määrittämätöntä hanhea. Viron luoteisrannikon Pôôpaspeassa muutosta saatiin paremmin kiinni, ja siellä havaittiin yhteensä 60 000 muuttavaa valkoposkihanhea.
Tämän jälkeen valkoposkihanhia muutti pieniä määriä päivittäin, eniten sunnuntaina 27.10. Helsingin Vuosaaressa, jossa muutti 7 400 valkoposkihanhea.
Lepäileviä ja ruokailevia valkoposkihanhia oli jakson alussa vielä parhailla paikoilla kymmeniä tuhansia, esimerkiksi Orimattilan Kurunkulmalla 24.10. noin 50 000 ja 25.10. Kouvolan Soiniityllä 30 000. Määrät putosivat, ja tällä viikolla suurin määrä oli enää 11 000 valkoposkihanhea 28.10. Kirkkonummen Rilaxissa. Pohjois-Karjalassa suurimmat lepäilijämäärät olivat enää muutamia satoja, viime päivinä muutamia kymmeniä.
GPS-lähetinhanhet ovat enimmäkseen talvehtimisalueilla tai lähellä niitä. Suomalaistutkimuksen hanhista kuuden paikka ei ole tiedossa. Paikannetuista hanhista 3 sijoittuu Saksaan, 2 Tanskaan, 6 Ruotsiin, 2 Viroon ja Suomessa yksi Loviisaan ja toinen Lapinjärvelle. Saksalaistutkimuksen hanhista 6 paikantuu Saksaan, 2 Tanskaan, 7 Ruotsiin, 6 Viroon ja 2 Suomeen – Hauholle ja Loviisaan.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus seurasi myös Barentsinmeren valkoposkihanhikannan poikastuottoa syksyn kuluessa. Pienen aineiston tuoman varovaisen arvion mukaan nuoria oli keskimääräistä vähemmän, mutta mistään romahduksesta ei voida puhua. Tundralta kuuluneet tiedot kevään ja alkukesän kylmyydestä johtuneet epäonnistumiset pesinnöissä eivät siis ulottuneet koko levinneisyysalueelle tai sitten uusintapesinnät onnistuivat.
Miltä muuttosäät vaikuttavat seuraavan viikon aikana, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?
” Valkoposkihanhien viimeiset joukot lähtevät Etelä-Suomestakin seuraavan viikon aikana, sillä Suomen yli liikkuu itään ainakin kolme voimakasta matalapainetta, joita seuraa kylmän ilman purkaukset luoteesta nyt keskiviikkona, ensi viikonlopun perjantaina ja lauantaina sekä vielä maanantaina ja tiistaina. Pohjois-Suomessa sataa lähinnä lunta, Keski-Suomessa kaikkia olomuotoja ja etelässä lähinnä vettä. Kaikilla alueilla lämpötila on ajoittain pakkasen puolella usein vielä kovan tuulen säestämänä. Näin ollen olosuhteet käyvät hanhille aika tukaliksi ja ne jättävät Suomen, kun siedettävää muuttosäätä on matalapaineiden välissä.”
Valkoposkihanhien syysmuutto alkaa siis olla ohi, joten Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja BirdLife Suomen muuttotiedotteet päättyvät tähän tältä kaudelta.
Lisätietoja:
- Pelloilla levähtävät hanhet
- Valkoposkihanhien esiintymiskarttoja Tiiran aineiston perusteella (päivittyvät kerran vuorokaudessa)
- Edelliset 7 päivää: vähintään 1 000 | vähintään 5 000 | vähintään 10 000 | vähintään 30 000
- Koko kevät: vähintään 1 000 | vähintään 5 000 | vähintään 10 000 | vähintään 30 000
Verkkosivu ajankohtaisesta hanhitilanteesta perustuu BirdLifen ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yhteistyöhön. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä saksalaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.
Valkoposkihanhimuutto edistynyt hitaasti
Tilanne 23.10.2024
Lämpimät vastatuulet ovat pitäneet valkoposkihanhia pitkälti aloillaan. Isoja muuttoja ei ole havaittu, mutta GPS-lähetinhanhienkin perusteella valumista lounaaseen on kuitenkin koko ajan tapahtunut. Eteläisessä Suomessa on edelleen kymmeniätuhansia lepäileviä ja ruokailevia valkoposkihanhia, vaikka pääjoukot ovat jo ohittaneet Suomen.
Kuluneen viikon suurin muutto havaittiin BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan 20.10. Tammisaaren Gullössä, jossa laskettiin 6 200 lounaaseen matkaavaa valkoposkihanhea.
Lepäileviä valkoposkihanhia on yhä paikoin runsaasti Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. Suurin määrä, 70 000 lintua, arvioitiin 19.10. Orimattilan Kurunkulmassa. Muita suuria kerääntymiä olivat Janakkalan Hakamäen 55 000 sekä Pukkilan Kanteleen ja Lapinjärven Lapinniityn 50 000 lepäilevää valkoposkihanhea. Pohjois-Karjalassa viivyttelee arvion mukaan enää 20 000–30 000 valkoposkihanhea.
Noin puolet viikko sitten Suomessa olleista GPS-lähetinhanhista on poistunut Suomesta. Suomalaistutkimuksen hanhista oli keskiviikkoaamuna Saksassa kaksi, Tanskassa yksi, Ruotsissa kuusi, Virossa kaksi ja Suomessa enää yksi Lapinjärvellä. Lisäksi seitsemän lähetinhanhea on paikannusten perusteella yhä Venäjällä, vaikka todellisuudessa ne lienevät jo Suomessa tai kauempana lännessä.
Saksalaistutkimuksen valkoposkihanhista saadaan edelleen parempi käsitys muuton etenemisestä. 26 hanhen lähetin toimii yhä, ja niistä viisi on nyt Saksassa, kolme Tanskassa, kuusi Ruotsissa, viisi Virossa ja seitsemän Suomessa. Suomessa lähetinhanhet ovat sijoittuneet Etelä-Suomeen: kaksi lintua on Lapinjärvellä ja yksi Hauholla, Pornaisissa, Porvoossa, Pukkilassa ja Riihimäellä. Linnut eivät tosin noudata kunta- ja maakuntarajoja vaan lentelevät lepäilyvesien ja parhaiden ruokailupeltojen välillä pitkiäkin matkoja.
Lämmintä on siis ollut. Miltä jatko vaikuttaa, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?
”Pitkien sääennusteiden perusteella leuto etelän ja lännen välinen virtaus jatkuu seuraavan viikon ajan. Vasta tiistaina 29.10. ennusteissa on epävarmoja merkkejä kylmenemisestä. Niinpä lämpötila pysyy Etelä-Suomessa plussan puolella lähes aina öisinkin, jolloin ruoho ja oras viheriöivät, eikä valkoposkihanhilla ole kiirettä lähteä muutolle. Joinakin päivinä vastatuuli on sen verran heikkoa ja näkyvyys hyvä kauniissa säässä niin, että hanhia voi toki lähteäkin muuttamaan, jos ne niin haluavat.”
Valkoposkihanhien lähtöä Suomesta odotellaan
Tilanne 16.10.2024
Kulunut viikko oli valkoposkihanhien muuton kannalta paljon rauhallisempi edelliseen viikkoon verrattuna. 9.–15.10. valkoposkihanhia ei ilmeisesti saapunut enää Venäjältä, mutta Suomen sisäinen muutto ja Suomesta poismuutto jatkuivat.
BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan keskiviikkona 9.10. havaittiin vielä edellispäivän suuren muuton jäljiltä esimerkiksi Heinolan Lakeassuolla 26 500 muuttavaa hanhea, joista valtaosa valkoposkihanhia. Tämän jälkeen muuttosäät heikkenivät ja vasta lauantaina 12.10. muutto piristyi hiukan. Tiistaina 15.10. Suomesta poismuutto kiihtyi, esimerkiksi Porvoon Söderskärin lintuasemalla havaittiin 49 000 muuttavaa hanhea, joista valkoposkihanhiksi määritettiin 25 800. Viron mantereen luoteisrannikon lintuaseman Põõsaspeassa havaittiin vielä enemmän, 60 000 muuttavaa hanhea, joista valkoposkihanhiksi tunnistettiin 40 000.
Paikallisten valkoposkihanhien suurimmat määrät arvioitiin Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, esimerkiksi 13.10. Orimattilan Kurunkulmalla 50 000, Mäntsälän Nikiojalla sekä Hausjärven Oitissa kummassakin 40 000 lepäilevää ja ruokailevaa valkoposkihanhea. Pohjois-Karjalassa on edelleen kymmeniä tuhansia valkoposkihanhia, mutta jättiparvet ovat hiipuneet ja hajaantuneet pienemmiksi muuton edetessä.
Suomalaisen GPS-lähetinhanhitutkimuksen hanhista ei vieläkään ole kattavaa käsitystä, sillä seitsemän hanhea vaikuttaa olevan edelleen Venäjällä, vaikka todellisuudessa ne lienevät Suomessa tai lännempänä. Kahdeksasta on saatu paikannukset, näistä viisi on Etelä-Ruotsissa ja kolme Suomessa: Orimattilassa, Loviisassa sekä Nurmijärvellä.
Saksalaistutkimuksen hanhien paikannukset näkyvät paremmin ja muuton kuva hahmottuu hyvin. 21 lähetinhanhesta 15 on Suomessa: kolme Loviisassa, kaksi Porvoossa ja Myrskylässä sekä yksi Hauholla, Hollolassa, Lapinjärvellä, Liperissä, Orimattilassa, Pornaisissa, Ruotsinpyhtäällä, Savitaipaleella ja Savonlinnassa. Jo Suomen ohittaneiden sijainnit ovat Virossa (2), Ruotsissa sekä Saksassa (3 valkoposkihanhea).
Miltä viikon sääennuste vaikuttaa valkoposkihanhimuuton kannalta, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?
”Tämän keskiviikon aamun pakkanen ja hyvä muuttosää pistää hanhiin vielä muuttovauhtia, mutta sen jälkeen lämmin lounaanpuoleinen virtaus alkaa levitä Suomeen ja Luoteis-Venäjälle seuraavan viikon ajaksi. Se pitää ruohikot ja pellot vihreinä, joten lopuilla hanhilla ei ole erityinen muuttokiire ravinnon vähenemisen tai kylmän sään ja lumen takia. Toisaalta vastatuuli ei ole enimmäkseen liian voimakas ja usein on poutaista kuivaa säätä, jossa vallitsee myös muutolle melko hyvät olosuhteet. Loput hanhijoukot voivat siis hyvin hidastella Suomessa tai jatkaa muuttoa pois, sisäisen kalenterin ajamina.”
Valkoposkihanhien päämuutto
Tilanne 9.10.2024
Kuluneelle viikolle osui valkoposkihanhien keskittynyt päämuutto. Torstaina 3.10. koillisesta saapui noin puolet lajin Barentsinmeren noin 1,4 miljoonaisesta kannasta Itä- ja Etelä-Suomeen. Näistä valtaosa laskeutui etenkin Pohjois-Karjalan sekä Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itä-Uusimaan laajoille peltoaukeille. Toinen huippu koettiin tiistaina 8.10., jolloin Venäjältä saapuneiden lisäksi Suomessa levähtäneitä hanhia lähti sankoin joukoin kohti talvialueitaan Luoteis-Eurooppassa.
Huikea muuttoviikko käynnistyi 2.10., jolloin BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan Itä- ja Kaakkois-Suomessa laskettiin kymmeniätuhansia muuttavia valkoposkihanhia usealla paikalla. Suurin määrä oli Kiteen Kyyrönniemen 90 000 muuttavaa hanhea, joista pieni osa oli muita lajeja kuin valkoposkihanhia.
Torstain 3.10. päämuutto alkoi Lieksan korkeudelta lounaaseen suuntautuneen muuttoreitin siirtyessä hiukan kaakkoon iltapäivän aikana. Hurjin jakso ajoittui esimerkiksi Tohmajärven Värtsilässä puoli kolmen jälkeen kestäen parisen tuntia. Sieltä pääreitti siirtyi sadekuurojen ohjaamina takaisin Joensuu–Savonlinna–Kouvola-akselille jatkuen pimeälle. Muun muassa sadetutkien avulla havaittiin, että suurin osa valkoposkihanhista laskeutui Pohjois-Karjalaan ja etenkin Kymenlaakson tienoille. Yli sadantuhannen hanhen määriin päästiin esimerkiksi Joensuun Kiihtelysvaarassa, Tohmajärven Onkamossa ja Värtsilässä sekä Savitaipaleen kirkonkylällä. Suurimmat summat laskettiin Kiteen Kyyrönniemessä, 232 000 sekä Savonlinnan Eevansaaressa, 217 000 muuttavaa hanhea, joista valtaosa valkoposkihanhia.
Muutto ei pysähtynyt siihen, sillä sumuisena perjantaina 4.10. hanhien siirtyminen lounaaseen jatkui. Tällöin Savonlinnan Eevansaaressa laskettiin sumurintamien välistä 138 000 muuttavaa hanhea, valtaosa edellispäivän tapaan valkoposkihanhia. Viikonloppuna muutto oli vähäistä, mutta maanantaina 7.10. havaittiin Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa jälleen paikkakohtaisesti muutamia kymmeniätuhansia muuttavia valkoposkihanhia.
Toinen päämuutto tapahtui tiistaina 8.10. Tällöin muutolla oli myös paljon metsä- ja tundrahanhia, mikä vaikeuttaa valkoposkihanhien muuttajamäärien arviointia. Suurimmat paikkakohtaiset muuttavien hanhien määrät lähentelivät kahtasataa tuhatta, esimerkiksi Luumäen Urossa 196 000, Kirkkonummen Rönnskärissä 187 000 sekä Helsingin Santahaminassa 173 000. Yli sadantuhannen muuttohanhen päästiin monessa paikassa etelärannikolla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, ja kovaa muuttoa havaittiin Pohjois-Karjalasta Hankoon saakka. Määrissä oli paikoin jopa yli puolet metsä- ja tundrahanhia. Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistisen mukaan hanhet lensivät 1–2 kilometrin korkeudessa, osin pilvien päällä.
Luoteis-Viron Põõpaspeassa on meneillään koko syksyn kattava muutonhavainnointi. Tiistaina siellä laskettiin 86 000 muuttavaa hanhea, joista 44 000 oli metsä- ja tundrahanhea ja valkoposkihanhia vain 6 100. Koko syksyn valkoposkihanhimäärä on jo kuitenkin noin 130 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Myös Ruotsissa on jo havaittu kuusinumeroinen määrä valkoposkihanhia, joten muutto on edennyt ripeästi sinnekin.
Valkoposkihanhien paikalliskerääntymät ovat olleet paikoin todella isoja ja vaikeasti arvioitavia. Linnut ovat myös levittäytyneet parhaille paikoille. Esimerkiksi Kouvolassa laskettiin lauantaina 5.10. levähtäviä ja ruokailevia hanhia, mutta kunnan suuren koon takia yksi laskentaryhmä ei ehtinyt kartoittaa koko aluetta. Summaksi tuli kuitenkin noin 200 000 ruokailevaa ja levähtävää valkoposkihanhea, suurimmassa kerääntymässä 65 000 yksilöä Häkänkulmalla. Myös jakson muut suurimmat kerääntymät havaittiin Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Itä-Uusimaan pelloilla ja järvillä, esimerkiksi 6.10. Lapinjärven Wasagårdenissa sekä Iitin Sääskjärvellä arviolta 100 000 valkoposkihanhea kummassakin.
Satelliittilähetinseurannan valkoposkihanhet kertovat myös muuton edistymisestä. Tosin suomalaisprojektin GPS-hanhet eivät tunnu saavan kesän datapaketteja purettua. Monista (12) lähettimistä näkee vain sen, että hanhet ovat jo mobiiliverkon alueella Suomessa tai kauempana lounaassa. Vain neljästä on saatu oikea paikannus. Nämä olivat keskiviikkoaamuna Polvijärvellä, Porvoossa ja Tuusulassa sekä Etelä-Ruotsin Karlskronassa.
Saksalaisen lähetinprojektin valkoposkihanhien liikkeet antavat luotettavamman käsityksen. Näistä neljä on jo Ruotsissa tai Tanskassa ja 14 Suomessa. Suomesta paikannettiin keskiviikkoaamuna Kouvolasta kolme, Orimattilasta ja Savonlinnasta kaksi sekä Tuusulasta, Porvoosta, Hollolasta, Lapinjärveltä, Puumalasta, Lappeenrannasta ja Parikkalasta yksi GPS-valkoposkihanhi.
Ilmeisesti lähes kaikki GPS-hanhet ovat jo siis Suomessa tai ohittaneet Suomen, sillä kummassakin hankkeessa arviolta parikymmentä lähetintä toimii edelleen.
Vieläkö sää suosii loppujen hanhien muuttoa, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?
”Lähipäivinä muuttosää huononee jyrkästi, kun Suomeen ja Vienaan leviää voimakas, lauha ja hyvin sateinen etelänpuoleinen virtaus. Muuttosää paranee vähitellen vasta viikonloppuna ja sen jälkeen, mutta jäljellä on enää todennäköisesti vain hanhien rippeet, eli muutto alkaa olla ohi.”
Valkoposkihanhien muutto on ollut tänä syksynä varsin myöhäinen ja keskittynyt. Satelliittilähetinhanhienkin mukaan lähes koko Barentsinmeren populaatio on muuttanut Suomen kautta. Suomessa hanhet ovat siirtyneet Pohjois-Karjalan pelloilta kaakkoisen Suomen pelloille, ja ehkä neljäsosa kannasta on jo jatkanut matkaa Suomesta pois. Viikon aikan selvinnee, kuinka paljon Suomessa on vielä levähtäviä valkoposkihanhia sekä milloin nämä jatkavat matkaa Luoteis-Eurooppaan. Venäjän puolelta saapunee enää pieni osa valkoposkihanhikannasta.
Valkoposkihanhimuutto huippuvaiheessa
Tilanne 2.10.2024
Viikon aikana on valkoposkihanhimuutossa tapahtunut paljon. Barentsinmeren pesimäkannan lintuja on saapunut Suomeen isoja määriä, ja muuton huippuvaihe on menossa.
Syksyn valkoposkihanhimuutto on ollut erikoinen. Isoja muuttajamääriä on BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan havaittu niukasti, mutta paikalliseksi hanhia on riittänyt kymmeniä tuhansia. Ilmeisesti iso osa valkoposkihanhista on saapunut pimeällä.
Toinen yllättävä piirre on hanhien reipas eteneminen Suomessa, sillä vastatuulien oletettiin pidättävän lintuja samoilla hyvillä pelloilla kauan. Kuitenkin esimerkiksi perjantaina 27.9. tehdyssä varsin kattavassa hanhilaskennassa Pohjois-Karjalan Polvijärven ja Outokummun peltojen tulokseksi saatiin noin 45 000 lepäilevää ja ruokailevaa valkoposkihanhea, mutta sunnuntain jälkeen alueella on ollut enää muutamia tuhansia hanhia. Linnut jatkoivat ilmeisesti sunnuntaiaamuna muutolle ja ovat nyt Pohjois-Karjalan ohella toisella päälevähdysalueella Itä-Uusimaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson laajalla peltovaltaisella alueella.
Jakson isoin muuttajamäärä laskettiin 1.10. Savonlinnan Punkaharjulla: 18 000 valkoposkihanhea ja 2 500 lajilleen määrittämätöntä hanhea. Summa on viikon ainoa viisinumeroinen muuttajamäärä. Hanhia on muuttanut joka päivä pikkuhiljaa. Esimerkiksi 1.10. saapui Vienanmereltä Itä- ja Kaakkois-Suomeen yhteensä muutama kymmenentuhatta valkoposkihanhea. Tänään keskiviikkona on ollut kovaa lounaaseen suuntautuvaa hanhimuuttoa Kaakkois-Suomessa.
Lepäileviä ja ruokailevia valkoposkihanhia on sen sijaan havaittu paljon enemmän. Suurimmat määrät ovat reilusti yli kymmenentuhannen usealla paikalla: esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Rääkkylässä 28.9. 40 000 hanhea sekä lokakuun ensimmäisenä Päijät-Hämeessä Iitin Sääksjärvellä 70 000 hanhea.
Suomalais- ja saksalaistutkimusten GPS-lähetinvalkoposkihanhista on vain yksi paikannus Suomesta, Liperistä, mutta ison dataviiveen takia todellisuudessa lähetinhanhia lienee useampia Suomessa. Tämä varmistuu lähipäivinä.
Mitä sääennuste lupaa tulevalle viikolle, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?
”Valkoposkihanhien päämuutolle hyvä sää vallitsee seuraavien kolmen päivän aikana. Tuuli on sopiva jo tänään, mutta sadealue Itä-Suomessa iltapuolella voi hillitä vielä lähtöä. Erityisen hyvä muuttosää vallitsee huomenna torstaina, kun heikko tuuli käy pohjoisesta ja pieni korkeapaineen selänne vallitsee Suomessa ja Vienassa. Sen jälkeen läntinen tuuli voi siirtää hanhia Suomen kaakkoispuoliselle reitille. Näillä näkymin hyvää muuttosäätä on taas sunnuntain–maanantain tienoilla. On vaikea sanoa, tuoko oiva muuttosää vain lisää hanhia Suomeen vai joko täällä olevat linnut lähtevät suurin joukoin pois.”
Kaikkiaan valkoposkihanhia on Suomessa nyt karkeasti arvioiden muutama satatuhatta, ehkä neljäsosa koko Barentsinmeren populaatiosta. Pieni osa on jo jättänyt Suomen tai ohittanut maamme rajojen kaakkoispuolelta.
Valkoposkihanhien muutto alkoi
Tilanne 25.9.2024
Kulunut viikko toi ensimmäisen valkoposkihanhien muuttoaallon Suomeen. Määrät ovat olleet kuitenkin odotettua pienempiä. Jatkossa on luvassa vastatuulia, joten todennäköisesti muutto jatkuu pikkuhiljaa ja paikallisten hanhien määrä Itä- ja Kaakkois-Suomessa kasvaa.
Ensimmäisiä Barentsinmeren valkoposkihanhikannan muuttajia havaittiin viikonloppuna. Esimerkiksi Tohmajärven Nikuvaarassa laskettiin Tiira-lintutietopalvelun mukaan 2 060 muuttavaa hanhea sunnuntaina. Tämän jälkeen maanantaina ja tiistaina määrät nousivat, vaikkei odotetulle tasolle. Lisäksi muuttoreitti meni odotettua pohjoisempaa keskisen Pohjois-Karjalan yli.
Suurin muuttajamäärä havaittiin 23.9. Rääkkylän Vuoniemestä: 9 860 muuttavaa ja kiertelevää hanhea. Suurimmat paikallisparvet todettiin Pohjois-Karjalassa: esimerkiksi 24.9. Liperin Siikakoskella 5 000 lepäilevää ja ruokailevaa valkoposkihanhea. Pohjois-Karjalan ulkopuolella suurin määrä on ollut 23.9. Lapinjärven 2 900 lepäilevää valkoposkihanhea. Nämä lienevät siis Barentsinmeren kantaa. Suurin Suomen oman pesimäkannan määrä jaksolla oli 22.9. Porin Lattomeren 4 070 valkoposkihanhea.
Yhteensä voidaan arvioida noin 50 000 arktisen valkoposkihanhen saapuneen Suomeen suurimman osan jäädessä Pohjois-Karjalaan. Määrä on pieni ajankohtaan nähden. Keskivertosyksynä tähän aikaan on jo havaittu satojatuhansia valkoposkihanhia Itä- ja Kaakkois-Suomessa.
Pienestä määrästä kertoo myös se, ettei yhtään suomalaisten tai saksalaisten tutkimusprojektien GPS-satelliittihanhea ole vielä saapunut Suomeen tai muualle vahvan mobiiliverkon alueelle.
Lämmin vastatuulinen sää jatkuu, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen:
”Viime viikonlopun kylmänpurkaus tundralla jäi lyhytaikaiseksi, minkä vuoksi vasta valkoposkihanhien kärkijoukot saapuivat Suomeen asti. Lähipäivinä lauha ja melko voimakas ilmavirtaus lounaan ja lännen suunnasta leviää Suomen lisäksi myös Pohjois-Venäjälle ja on vallitseva seuraavan viikon aikana. Kaiken kukkuraksi tuossa virtauksessa kulkee runsassateisia matalapaineiden osakeskuksia. Niinpä hanhimuutto tulppautuu taas, koska päämuuton saapumiselle ei ole sään puolesta hyviä edellytyksiä. Viikkosääennusteiden epävarmuuden takia on toki mahdollista, että jokin päivä ensi viikolla voisi olla suotuisa ja sysätä isonkin määrän hanhia Suomeen.”
Luonto osaa yllättää, joten pidetään silmät ja korvat auki valkoposkihanhien massojen saapumiselle.
Valkoposkihanhien muutto alkaa
Tilanne 18.9.2024
Helteisen ja osin vastatuulisen jakson jälkeen on vihdoin syksyn merkkejä lintumaailmassa. Myös arktisilla valkoposkihanhilla muutto on alkamassa.
Barentsinmeren pesimäkannan valkoposkihanhia ei ole muuttanut vielä lainkaan Suomeen. GPS-lähettimin varustetut valkoposkihanhet eivät näytä vielä Venäjän puolen sijaintejaan, sillä kesän datan purku vaatii hyvän mobiiliverkon. Siksi emme vielä tiedä, onko valkoposkihanhia muuttanut lähemmäs Suomea esimerkiksi Vienanmeren rannoille.
Suomen oma pesimäkanta on edelleen rannikkoalueella, BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan parin viikon jakson suurimmat määrät on laskettu Vaasan ja Helsingin väliltä. Suurin yksittäinen määrä on Espoon Laajalahden 5 030 lepäilevää valkoposkihanhea 11.9.
Näkyykö muutoksen tuulia jo sääennusteissä, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?
”Venäjän tundralla harvinaisen lämmin ilma on pitänyt ruokailumaat vihreinä, ja lounainen vastatuuli on estänyt arktisten hanhien muuton alkamisen. Raju muutos on kuitenkin tulossa, kun viikonloppuna syvä matalapaine parkkeeraa Jamalin niemimaan seudulle. Matalan länsipuolelle Barentsinmeren tienoille aukenee pohjoinen–luoteinen kylmän ilman purkaus, jossa voi sataa jopa lunta. Se avaa hanhien muuttohanat täysille. Niinpä ensi viikolla on odotettavissa valkoposkihanhien runsasta saapumista Itä-Suomen pelloille niinä päivinä, joina muuttosää on hyvä.”
Jos ennusteet pitävät paikkansa ja ajoittain varsin navakat luoteistuulet vallitsevat, on oletettavaa, että ensi viikon suurimmat valkoposkihanhiparvet havaitaan kaakkoisrajan tuntumasta Värtsilästä Parikkalaan, osan hanhista muuttaessa kokonaan Suomen kaakkoispuolelta.
Valkoposkihanhien syysmuutto alkamassa
Tilanne 5.9.2024
Alkavan syksyn tilanteeseen vaikuttanee Barentsinmeren kuluneen kevään ja kesän ankarat olosuhteet. Ilmeisesti koko valkoposkihanhen arktisen pesimäkannan alueella oli poikkeuksellisen kylmä touko- ja kesäkuu. Esimerkiksi valkoposkihanhen suurimmalla pesimäkolonialla Kolguevilla oli kesäkuussa lunta ja jäätä enemmän ja kauemmin kuin kertaakaan 17 tutkimusvuoden aikana. Myös kuun lopun rankkasateet ja myrskyt vaikuttivat negatiivisesti pesimämenestykseen.
Muuttomatkalla kerätty energia ei riittänyt Kolguevilla hanhien pesinnän onnistumiseen, sillä kasvukausi oli viikkokaupalla myöhässä normaalista. Niinpä normaaliaikaan pesinnän aloittaneet parit epäonnistuivat ja emoja jopa kuoli nälkään pesintäyrityksessään. Myöhemmin pesinnän aloittaneet saattoivat onnistua paremmin, mutta tästä ei ole varmuutta.
Onkin mielenkiintoista seurata nuorten lintujen osuutta Barentsinmeren yli miljoonaisen valkoposkihanhikannan syysparvista Suomen pelloilla. Myös muuton aloitus ja sen kesto saattavat poiketa tavanomaisesta.
Milloin muutto alkaa?
Muuton etuvartiossa Pohjois-Karjalassa valkoposkihanhien syysmuutto alkaa yleensä syyskuun puolivälin paikkeilla. BirdLifen Tiira-lintutietopalvelun tietojen mukaan vuosina 2014–2023 syysmuutto on alkanut Pohjois-Karjalassa keskimäärin 15.9., varhaisimmat yli tuhannen lintujen paikalliskerääntymät tai muutot on havaittu 8.9. ja myöhäisin muutonaloitus on 21.9.
Suomessa on ollut viime aikoina poikkeuksellisen lämmintä. Mutta miltä vaikuttaa säätila tundralla lähiaikoina, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?
”Pitkissä sääennusteissa vallitsee Suomessa ja siitä itään seuraavan viikon, ehkä jopa yli 10 päivää, kesäisen lämmin korkeapaine. Sen pohjoispuolella Barentsinmeren seudulla puhaltaa keskimäärin reipas lounainen-läntinen ilmavirtaus, jossa lämpötila pysyy selvästi plussan puolella. Vasta Novaja Zemljan seudulle voi tulla ajoittain kylmää ilmaa, mutta sekin lännestä navakan tuulen kera. Niinpä seuraavien 10 päivän aikana ei ole näköpiirissä muuttosäätä, joka ajaisi suuria määriä valkoposkihanhia Suomeen tai edes Vienaan asti.”
Valkoposkihanhien kevätmuutto ohi
Tilanne 28.5.2024
Valkoposkihanhien muutto eteni nopeasti ja ennätysaikaisin läpi Suomen lämpimien säiden ja myötätuulten ansiosta. Barentsinmeren pesimäkannasta on Suomessa jäljellä enää muutamia satoja yksilöitä muiden ollessa jo pesimäpaikoillaan tai lähellä niitä.
Jakson suurin lepäilevien tai ruokailevien valkoposkihanhien määrä oli BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan 23.5. Joensuun Pyhäselän 3000 yksilöä. Vain kolmella pohjoiskarjalaisella paikalla yllettiin nelinumeroiseen valkoposkihanhimäärään koko jaksolla. Muuttavia yksilöitä havaittiin etenkin sepelhanhien päämuuton aikana 25.5. Etelä- ja Itä-Suomessa monin paikoin alle tuhat valkoposkihanhea havainnointipaikkaa kohden.
Suomalaisen ja saksalaisen valkoposkihanhitutkimuksen lähetinhanhet ovat kaikki Venäjän puolella ja suurin osa mobiiliverkon ulkopuolella.
Koska muutto on käytännössä ohi, ei muuttosääennustetta ole tällä kertaa tarvinnut laatia. Tämä on samalla kevätkauden viimeinen valkoposkihanhimuuttotiedote. Iso kiitos kaikille tiedotteiden tekoon osallistuneille ja yleisölle seurannasta!
Valkoposkihanhien pääjoukot jättivät Suomen
Tilanne 21.5.2024
Valkoposkihanhien muutto edistyi odotetun rivakasti hyvässä myötätuulessa. Viikko sitten Suomeen saapuivat lajin pääjoukot, mutta ohimuutto koilliseen Venäjälle jatkui saman tien. Esimerkiksi viikonlopun muutonhuipussa matkasi hanhia yötä päivää. Nyt yli miljoonaisesta Barentsinmeren pesimäkannan valkoposkihanhia lienee Suomessa enää pieni vähemmistö. Suomen oma pienempi kanta on jo pesimässä.
Viikko sitten maanantaina alkanut huippumuutto jatkui voimakkaana tiistaina. Tällöin suurin muuttajamäärä laskettiin BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan Savonlinnan Punkaharjulta, yhteensä 118 000 muuttavaa valkoposkihanhea ja lajilleen määrittämätöntä hanhea. Keskiviikon 15.5. selvästi suurin muuttajamäärä laskettiin Porvoon Kortasskäriltä, yhteensä 170 000 hanhea. Muutto jatkui läpi viikon, mutta torstaina ja perjantaina tuuli painoi suurimman osan hanhista kaakkoisrajan Venäjän puolelta ohi.
Myötätuulessa viikonloppuna koettiin seuraava huipennus, jolloin kymmeniä tuhansia muuttavia valkoposkihanhia havaittiin Hangosta itärajalle. Suurimmat paikkakohtaiset muuttajamäärät olivat 18.5. Joensuun Kiihtelysvaaran 23500 sekä sunnuntaina 19.5. Porvoon Söderskärin 37800 hanhea. Jälkimmäisenä päivänä havaittiin Etelä-Ruotsissa Malmön pohjoispuolella 93 000 valkoposkihanhea muuttolennossa. Näistä ilmeisesti suurin osa ohitti Suomen vasta pimeän aikaan.
Paikallismäärät olivat viikolla suuria Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Suurimmat ruokailevien ja lepäilevien valkoposkihanhien kerääntymät arvioitiin 14.5. Tohmajärven Valkeasuolla, jossa hanhia oli noin 54 000 sekä 15.5. Parikkalan Saaren Pohjanrannassa, jossa lintuja oli noin 70 000. Viikolla lepäilikin Pohjois- ja Etelä-Karjalan pelloilla ja järvillä enimmillään arviolta reilusti yli puoli miljoonaa valkoposkihanhea. Nyt tilanne on rauhoittunut selvästi.
Satelliittiseurannan valkoposkihanhien liikkeitä on jo vaikeampi tulkita, sillä Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhet ovat jo Venäjän puolella, eivätkä kaikki enää mobiiliverkon alueella. Siksi Suomessa näkyvät hanhien paikannukset ovat useiden päivien takaa, eivätkä kerro totuutta hanhien oikeasta sijainnista.
Mutta vieläkö valkoposkihanhia riittää muutoksi asti ja miltä ensi viikon tilanne näyttää Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?
”Tuuliolot ja muukin sää suosii valkoposkihanhien lähtöä Suomesta alkavalla viikolla, joten viikon aikana Itä-Suomen pellot todennäköisesti tyhjenevät siellä olevista lopuistakin linnuista.
Valkoposkihanhien pienehköjä jälkijoukkoja lienee vielä kauempana lounaassa, Virosta Pohjanmerelle ulottuvalla alueella. Ne eivät pääse helposti etenemään pahan vastatuulen vuoksi ennen ensi viikonloppua. Erityisesti ensi lauantaina sääolot ovat pitkien sääennusteiden valossa erinomaiset viimeistenkin hanhien tulla Suomeen ja itse asiassa jatkaa keskeytyksettä kohti pohjoisia pesimäalueita. Ensi viikonlopun jälkeen valkoposkihanhien muutto on käytännössä ohi.”
Valkoposkihanhien ennätysmuutto koettiin maanantaina
Tilanne 14.5.2024
Viimeisen viikon aikana on tapahtunut valkoposkihanhien muutossa paljon. Viime viikon kolea luoteisvirtaus ei täysin tulpannut muuttovireisiä valkoposkihanhia, sillä BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan esimerkiksi Porvoon Söderskärillä havaittiin 9.5. lähes 30 000 muuttavaa hanhea, joista valtaosa oli valkoposkihanhia. Seuraava isompi muutto koettiin äitienpäivänä 12.5., tällöin esimerkiksi Savonlinnan Iso Aapraminsaaressa laskettiin 36 000 hanhea, joista määritettyjä valkoposkihanhia oli 21 000.
Suomen kautta aikojen kovin muuttoryntäys tapahtui seuraavana päivänä, maanantaina 13.5. Tällöin isoja lukuja kirjattiin Helsingistä Värtsilään ulottuvalla alueella. Hurjin ryntäys koettiin Porvoon edustan saarissa, eniten Söderskärin lintuasemalla, jossa ennätyksellisestä 382 000 hanhesta määritettiin valkoposkihanhiksi 161 000. Muuttajien määrät laskivat koilliseen mentäessä, suurin sisämaan tulos oli Savonlinnan Iso Aapraminsaaren 127 000 hanhea, joista tunnistettuja valkoposkihanhia 91 000. Tohmajärven Värtsilässä havaittiin enää 10 000 muuttavaa, joista suurin osa laskeutui lepäilemään Sääperille. Paikalla olikin illansuussa noin 35 000 ruokailevaa ja lepäilevää valkoposkihanhea.
Suuresta muutosta suuri enemmistö jäi siis matkalle Porvoon ja Värtsilän välille. Todennäköisesti Itä-Uusimaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson sekä Parikkalan ja Keski-Karjalan pelloilla on nyt paljon valkoposkihanhia. Suurimmat ilmoitetut jakson valkoposkihanhimäärät ovat em. Värtsilän lisäksi Orimattilan Artjärven 12.5. 40 000 ja 13.5. 55 000 lepäilevää valkoposkihanhea.
Suomalaisen ja saksalaisen yhdistetyn GPS-satelliittilähettimin varustettujen valkoposkihanhien paikannukset kertovat Suomessa olevan noin puolet seuratuista, 30 satelliittihanhea. Lähetinhanhet ovat edelleen varsin laajalla alueella: Pohjois-Karjalassa 9, Pohjois-Savossa 2, Etelä-Savossa 1, Etelä-Karjalassa 9, joista 7 Parikkalassa, Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson laajoilla pelloilla 7 sekä erilliset hanhet Hyvinkäällä ja Varsinais-Suomen Kurittulassa. Muualla lähetinhanhia on Venäjän Aunuksessa yksi, Virossa 18 sekä Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Alankomaissa 12.
Tätä kirjoitettaessa kaikista lähetinhanhista ei ole tuoretta paikannusta, joten todellinen tilanne voi olla eilisen suuren muuton myötä vielä enemmän Suomi-painotteinen.
Ensimmäinen päämuutto on siis koettu, ja kaakkoinen-itäinen Suomi on nyt Barentsinmeren valkoposkihanhikannan pääruokailualuetta. Mitä on jatkossa luvassa, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen:
”Pohjois-Eurooppaan asettautuu seuraavaksi viikoksi lämmin sulkukorkeapaine, jossa vallitsee erinomainen muuttosää arktisille muuttajille: myötätuulta, poutaa, enimmäkseen hyvä näkyvyys ja lämmintä. Niinpä valkoposkihanhien pääjoukot muuttavat näinä päivinä, mikä näkyi jo maanantaina ensimmäisenä jättimuuttona. Erityisen hyvä muuttovirtaus kohti Kaakkois-Suomea näyttäisi vallitsevan tiistaina-keskiviikkona ja taas viikonloppuna. Lämmin myötätuuli myös jatkuu kohti Vienaa, joten linnuilla ei ole erityistä sääsyytä pysähtyä Itä-Suomen pelloille.”
Kylmyys rajoittaa valkoposkihanhien muuttoa
Tilanne 7.5.2024
Viimeisen viikon aikana valkoposkihanhien muutto ei ole juuri edistynyt vapun pientä hyppäystä lukuun ottamatta. Kolea sää etenkin idässä on hidastanut nurmien kasvukauden alkua. Karjalassa ja Savossa pellot ovat vielä keltaisena ja ruskeina, joten syötävää valkoposkihanhilla on siellä varsin niukasti.
BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan 30.4.–6.5. havaittiin eniten muuttavia valkoposkihanhia, 13 500 yksilöä, vappuaattona Helsingin Vuosaaresta. Toukokuun puolella muuttajamäärät ovat olleet parhaimmillaankin vain muutamia tuhansia Etelä- ja Kaakkois-Suomessa.
Levähtäviä ja ruokailevia valkoposkihanhia on arvioitu enimmillään 4.5. Kouvolan Jaalanlahdella 20 000 yksilöä. Savon suurin paikallismäärä on puolestaan 2 500 valkoposkihanhea Joroisten Pasalassa vappupäivänä, Etelä-Karjalan 8 000 yksilöä Parikkalan Pohjanrannassa 4.5. ja Pohjois-Karjalan 8 000 hanhea Liperin Siikakoskella 1.5. Koko Suomessa tällä hetkellä lepäilevien valkoposkihanhien yhteismäärää on vaikea arvioida, mutta se liikkuu karkeasti parissasadassa tuhannessa yksilössä. Barentsinmerellä pesivä, suurelta osin Suomen läpi muuttava kanta on yhteensä noin 1,2 miljoonaa valkoposkihanhea.
Suomalais- ja saksalaistutkimusten GPS-seuratuista hanhista yksitoista on Suomessa: viisi Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson alueella sekä kuusi Karjalassa ja itäisessä Savossa. Yksi lähetinhanhi oli useita päiviä Tohmajärvellä, mutta palasi Parikkalaan. Aunuksessa on yksi tai kaksi, Virossa 18, Tanskassa neljä, Saksassa 12 ja Alankomaissa kuusi hanhea.
Miltä vaikuttaa lähipäivien sää valkoposkihanhien muuton kannalta, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen:
”Tuleva viikko on kokonaisuudessaan kylmä, aluksi jopa poikkeuksellisen kylmä. Koska näkyvyys on koko ajan erinomainen eikä laajoja sadealueita tai pahaa vastatuulta ole esteenä, voisivat valkoposkihanhet silti saapua tällä viikolla Suomeen yhä lisääntyvässä määrin. Ne eivät ole niin arkoja kylmyydelle kuin tropiikista saapuvat pikkulinnut. Voisi kuitenkin arvioida, että hanhet pysähtyvät tavallista herkemmin ja pitemmäksi aikaa ruokailemaan Suomen pelloille odottaessaan lämpimiä myötätuulia. Ensi viikonlopun tienoilla näyttää siltä, että luoteenpuoleinen viileä ilmavirtaus voimistuu, mikä estää hanhien muuttoa ja toisaalta siirtää sitä kaakkoon, Suomen ohi.”
Valkoposkihanhien muutto ennätysaikaisessa
Tilanne 30.4.2024
Viikon aikana on valkoposkihanhien muutto edennyt paljon enemmän kuin aavistettiin. Säät ovat olleet ennusteita lämpimämpiä, ja myös myötätuulet ovat vauhdittaneet muuttoa. Nyt voidaan puhua jo ennätysaikaisesta muutosta.
Viikon aikana havaittiin yli tuhannen valkoposkihanhen muuttoja kymmenissä havaintopaikoissa pitkin Etelä-Suomea. Esimerkiksi 24.4. laskettiin Kirkkonummen Porkkalassa 3 000 ja 28.4. Ypäjän Lavansuolla 3 300 muuttavaa hanhea.
Melkoinen ryntäys koettiin 29.4. illansuussa etelärannikolla. Tällöin havaittiin Suomen kovin huhtikuinen muutto koskaan, kun illansuussa Helsingin Kallvikin ohitti 11 600 valkoposkihanhea suunnaten itään ja koilliseen. Samana päivänä oli Etelä-Ruotsissa kovaa muuttoa, suurin laskettu muuttajamäärä oli 41 000 Ottenbyssä.
Paikallisia valkoposkihanhia on arvioitu enimmillään noin 30 000 Orimattilan Artjärvellä 28.–29.4. Kymenlaakson suurin tämän kevään paikallismäärä on puolestaan 29.4. Kouvolan Junkkarinjärven 8 000 ja Pohjois-Karjalan puolestaan Rääkkylän Oravilahden 8 000 valkoposkihanhea. 29.4. illan muutto ei vielä näy vappuaaton paikallismäärissä, mutta päivän mittaan varmasti tulee BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalveluun uusia ilmoituksia isoista valkoposkihanhimääristä.
Suomalaisen ja saksalaisen tutkimusprojektin GPS-satelliittivalkoposkihanhet ovat myös siirtyneet melkoisesti viikon aikana. Viikko sitten Suomessa oli yksi lähetinhanhi, nyt jo kuusi. Vappuaamuna linnut olivat Mäntsälässä, Orimattilassa, Hollolassa, Kouvolassa, Parikkalassa ja Kiteellä. Lisäksi yksi valkoposkihanhi kävi kääntymässä Suomessa ja laskeutui Viroon. Virossa onkin nyt 17 satelliittihanhea, Venäjän Aunuksessa yksi. Loput parikymmentä satelliittihanhea ovat Alankomaiden, Saksan Tanskan ja Ruotsin alueella.
Maastohavaintojen ja satelliittihanhien perusteella voidaan karkeasti arvioida, että noin puolet reilusta miljoonasta Barentsinmeren alueella pesivästä valkoposkihanhesta on nyt Suomessa ja etenkin Virossa.
Jatkuuko lämmin sää ja tuleeko lisää valkoposkihanhia Suomeen Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?
”Seuraavan viikon aikana korkeapaine ja kaunis poutasää vallitsevat Etelä-Suomessa ja Itämeren alueella, jolloin sää on täällä oikein hyvä valkoposkihanhien kasvavalle saapumiselle Suomen pelloille ja tulvaniityille. Ne pääsevät myös vaivatta siirtymään Etelä-Suomesta koilliseen, Savoon ja Karjalaan. Ongelmana on kuitenkin tiistaista torstaihin jatkuva voimakas idän-koillisenpuoleinen tuuli Etelä-Itämerellä ja Tanskan seudulla. Se merkitsee, että hanhia voi saapua Virosta Suomeen koko seuraavan viikon, mutta vielä kauempaa tuleville muuttosää on hyvä vain nyt tiistaina ja perjantaina-sunnuntaina. Sen jälkeen näyttää pitkissä sääennusteissa olevan taas muuttoa haittaavaa koillistuulta ja kylmenevää. Muutto siis edistyy, mutta ei vielä kiihdy isoksi päämuutoksi”
Valkoposkihanhet aikatauluaan edellä
Tilanne 23.4.2024
Oikukas kevät lennätti lämpimien säiden vallitessa valkoposkihanhet reilusti edelle keskimääräistä aikatauluaan. Suomen omaa pesimäkantaa saapui meille totutusti maaliskuun lopulta lähtien. Ensimmäiset noin 80 lintua havaittiin Kaarinassa 21.3. Etelä- ja Lounais-Suomeen keskittynyt saapumisaalto toi maaliskuussa mukanaan joitakin tuhansia valkoposkihanhia.
Määrät nousivat huhtikuun ensimmäisten takatalvien jälkeen. Esimerkiksi 9.4. arvioitiin Pukkilassa oleilleen 5 000 valkoposkihanhea. Lintuja saapui lisää, ja mukana oli jo Barentsinmeren kantaa. Esimerkiksi 20.4. oli Pukkilan Kanteleen – Orimattilan Ruhan alueella vähintään 20 000 valkoposkea. Etelä-Karjalassa kevään suurin määrä on toistaiseksi Lappeenrannan Hanhijärven 2 000 lintua, Pohjois-Karjalassa suurimmat kerääntymät ovat puolestaan olleet vain muutaman kymmenen valkoposkihanhen suuruisia.
Pukkilan–Orimattilan alueella on jo yksi saksalainen GPS-lähetinhanhi. Virossa suomalaisia ja saksalaisia lähetinhanhia on jo kymmenen sekä Gotlannissa yksi. Valtaosa lähetinhanhista on vielä päätalvehtimisalueellaan Alankomaista Tanskaan, mutta kolmasosa on siis jo Suomen kynnyksellä tai jopa Suomessa, jonne ne saapuivat yli viikko sitten.
Aikaisessa muutossa on vaaran merkit, sillä jos hanhet lentäisivät pian Pohjois-Karjalaan ja Parikkalaan, päätyisivät ne kasvittomille pelloille. Linnut joutuisivat tällöin kevään 2022 tavoin syömään mitä pystyvät, keräisivät voimia pesimäkautta varten hitaammin eli viipyisivät pitempään pelloillamme ja todennäköisesti aiheuttaisivat esimerkiksi viime kevättä suuremmat vahingot maanviljelyksille. Toivotaan, että valkoposkihanhet tankkaavat lounaassa kauemmin, jossa myös on ollut tavallista kylmemmät säät viikon ajan.
Mitä sääennusteet kertovat muuton etenemisestä, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?
”Poikkeuksellisen kylmä, takatalvinen ilmamassa väistyy tämän viikon aikana vähitellen Suomesta, mutta kolean ilman laaja pussi sinnittelee Keski-Euroopassa viikonloppuun asti. Niinpä ruoho ei juuri viherry Itämeren ympäristössä ja innosta Jäämeren valkoposkihanhia suurin joukoin etenemään vielä lumiseen Itä-Suomeen, vaikka keskiviikkona onkin tilapäisesti hyvä tuuli muutolle. Suomen pesimäkantaa saattaa silloin kuitenkin saapua lisää. Vasta viikonlopusta alkaen sää lämpenee laajemmin Keski-Euroopassa, ja sopiva myötätuuli hanhille ja etenkin monille muille, myöhässä oleville muuttolinnuille alkaa siellä. Läpimuuttavista valkoposkihanhista saapunee vasta pieniä alkujoukkoja Etelä-Suomeen.”