Kolme viidestä maailman lintulajista vähenee – uusi arvio paljastaa huolestuttavan suunnan
Mediatiedote 10.10.2025
Tänään julkaistun selvityksen mukaan 11,5 prosenttia maailman lintulajeista on uhanalaisia. Selvityksen huolestuttavin tulos on kuitenkin tieto siitä, että 60 prosenttia lajeista on vähentynyt.
Tänään julkaistussa maailman lintujen uhanalaisuusarvion päivityksessä on muutettu yli 160 lintulajin uhanalaisuusluokka. Päivityksessä oli mukana 1 360 lajia. Nyt uhanalaisiksi luokitellaan 1 256 lajia maailman noin 11 200 lintulajista.
Uuden arvion mukaan 61 prosentilla kaikista lintulajeista populaatio on pienentynyt, ja vähenevien lajien määrä on kasvanut. Niiden osuus oli 44 prosenttia vuonna 2016.
”Selvitys osoittaa luontokadon kiihtyvän. Se, että 60 prosenttia maailman kaikista lintulajeista vähenee on tuloksena pysäyttävä. Vaikka valtiot ovat sitoutuneet luontokadon pysäyttämiseen useissa kansainvälisissä sopimuksissa, ei ole ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin monimuotoisuuskriisin ratkaisemiseksi”, toteaa BirdLife Suomen tutkimus- ja suojelujohtaja Teemu Lehtiniemi.
Kaitanokkakuovi kuollut sukupuuttoon
Kahden lajin – bermudanhaukan ja kaitanokkakuovin – vahvistettiin kuolleen sukuputtoon. Kaitanokkakuovi pesi aikoinaan Länsi-Siperiassa ja talvehti Välimeren ympäristössä.
Maailmanlaajuisesti yleisin lintukantojen vähenemisen syy on elinympäristöjen menetys. Metsien raivaaminen maanviljelyn tieltä ja hallitsemattomat metsäpalot ovat vähentäneet nopeasti metsäelinympäristöjä. Sen seurauksena esimerkiksi Madagaskarilla 14 kotoperäistä metsälintulajia luokiteltiin populaation pienenemisen vuoksi silmälläpidettäviksi ja kolme vaarantuneiksi. Vaarantuneeksi luokiteltiin muun muassa Luoteis-Madagaskarin koskemattomissa luonnonmetsissä elävä värikäs kelta-asitti, jonka populaatio on pienentynyt yli 30 prosenttia vuosikymmenessä.
Arvio antaa myös toivoa. Suojelutyöllä, kuten elinympäristöjen ennallistamisella voidaan pelastaa lajeja. Esimerkiksi Rodriguezin saarella Intian valtamerellä elävät rodriguezinkutoja ja rodriguezinkerttunen olivat 1900-luvun lopulla lähes sukupuuton partaalla metsien raivauksen, laidunnuksen ja vieraslajien vuoksi, mutta ne on saatu pelastettua määrätietoisilla ennallistamistoimilla. Saarella on onnistuttu palauttamaan ja laajentamaan alkuperäisiä metsiä, minkä ansiosta kutojakannan arvioidaan kasvaneen 20 000 yksilöön ja kerttusen 25 000 yksilöön ja lajit luokitellaan nyt elinvoimaisiksi.
Suomessa 13 maailmanlaajuisesti uhanalaista lajia
Suomessa pesivistä lajeista punakylkirastas luokiteltiin nyt elinvoimaiseksi, kun se aiemmin oli silmälläpidettävä. Pohjansirkun uhanalaisuusluokka laski vaarantuneesta silmälläpidettäväksi. Molempien lajien Suomen populaatiot ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet, vaikka niiden kannat ovat myös Suomessa olleet viime aikoina kasvussa.
Maailmanlaajuisesti vaarantuneista lintulajeista Suomessa pesii tai havaitaan säännöllisesti kolmetoista: kiljuhanhi, alli, allihaahka, punasotka, pilkkasiipi, mustakurkku-uikku, turturikyyhky, tundrakurmitsa, jänkäsirriäinen, kuovisirri, pikkukajava, tunturipöllö, kiljukotka ja punajalkahaukka.
Näiden lisäksi neljätoista muuta Suomessa tavattavaa lajia on arvioitu silmälläpidettäviksi. Näistä noin puolet on arktisten alueiden lajeja, mikä ilmentää ilmaston lämpenemisen vaikutusta arktiseen luontoon.
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: bermudavråk (bermudanhaukka), smalnäbbad spov (kaitanokkakuovi), grönryggig asit (kelta-asitti), rodriguefody (rodriguezinkutoja), rodriguessångare (rodriguezinkerttunen), rödvingetrast (punakylkirastas), videsparv (pohjansirkku), fjällgås (kiljuhanhi), alfågel (alli), alförrädare (allihaahka), brunand (punasotka), svärta (pilkkasiipi), svarthakedopping (mustakurkku-uikku), turturduva (turturikyyhky), kustpipare (tundrakurmitsa), myrsnäppa (jänkäsirriäinen), spovsnäppa (kuovisirri), tretåig mås (pikkukajava), fjälluggla (tunturipöllö), större skrikörn (kiljukotka), aftonfalk (punajalkahaukka)
VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi mainittava:
- kelta-asitti (Bradley Hacker)
- rodriguezinkutoja (Dubi Shapiro)
- rodriguezinkerttunen (Daniel Danckwerts / Rockjumper Worldwide Birding Adventures)
- pohjansirkku (Petri Vainio)
LISÄTIETOJA
viestintäpäällikkö Jan Södersved, p. 010 406 6202, jan.sodersved(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry
BirdLife International
BirdLife International on maailman vanhin ja suurin kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö, joka toimii 119 maassa kaikilla mantereilla. Jäseniä ja tukijoita järjestöllä on yli 13 miljoonaa. BirdLife International on IUCN:n yhteistyökumppani, joka vastaa maailman lintujen uhanalaisuusarvioinnista.
IUCN:n uhanalaisten lajien luettelo
IUCN:n punainen lista on tärkeä työkalu luonnonsuojelussa ja päätöksenteossa. Se on perusteellisin olemassa oleva tietolähde koko maailman eläinten, sienten ja kasvien suojelutasosta. Lajit luokitellaan punaisen listan luokkiin ennalta määrättyjen muun muassa kannan vähenemiseen ja kokoon liittyvien kriteerien mukaan. Punaisen listan luokat ennustavat lajin sukupuuttoon kuolemisen todennäköisyyttä lajin sen hetkisen tilanteen perusteella.