Pönttöbongaus 2025: paljon kirjosieppoja, kottaraiset hukassa

Kottarainen. Kuva: Pertti Rasp

Pönttöbongauksessa 7.–8.6.2025 tarkkailtiin linnunpönttöjen elämää noin 6 100 paikalla ja osallistujat ilmoittivat yhteensä lähes 49 000 linnunpöntön tiedot. Luvut ovat tapahtuman uusia ennätyksiä, ja viime vuodesta osallistujamäärä kasvoi liki 2 000 paikan verran.

Tarkkailluista pöntöistä ilmoitettiin asutuksi 53 prosenttia. Osuus on keskimääräistä suurempi mutta ei aivan huippuvuosien tasoa: korkeimmillaan (2014) asutusprosentti on noussut jopa kuuteenkymmeneen. Viime vuoden tapaan eniten asuttuja pönttöjä oli Etelä- ja Länsi-Suomessa, ja idässäkin yli puolessa pöntöistä oli asukkaat. Pohjoisessa sen sijaan asutusprosentti jäi alhaiseksi, mihin siellä toukokuussa kevään tuloa hidastaneilla lumituiskuilla lienee ollut vaikutuksensa.

Pönttöbongauksessa 2025 havaitut pesinnät (%-osuus tarkkailluista pöntöistä) sekä 10 runsainta lajia (%-osuus pöntöistä) eri osissa Suomea.

Kirjosieppoja pesi paljon

Runsaimmat Pönttöbongauksessa havaittavat pönttöpesijät ovat vuodesta toiseen kirjosieppo, talitiainen ja sinitiainen.

Kirjosiepolla oli hyvä vuosi. Lajin pesintä havaittiin yli 21 prosentissa pöntöistä, mikä on pönttöbongaushistorian toiseksi suurin määrä. Monena vuonna kirjosieppoja on havaittu suhteellisesti eniten Pohjois-Suomessa, mutta nyt määrät jäivät siellä toista vuotta peräkkäin tavallista pienemmiksi.

Tali- ja sinitiaisen pesintämäärät nousivat viime vuoden pohjalukemista, mutta olivat edelleen keskitasoa alhaisemmat. Tiaiskantoja ovat voineet verottaa kovat talvet, eikä viime kesäkään ollut niiden pesinnöille erityisen suosiollinen.

Kottaraiset kateissa

Kottaraisia havaittiin pönttöbongauksessa vähemmän kuin koskaan: ensimmäistä kertaa kottaraisten osuus asutuista pöntöistä jäi alle yhden prosentin. Vaikka eteläisimmässä Suomessa kottaraisella menee edelleen varsin hyvin, ovat monet pohjoisemmat ja sisämaan pesimäpaikat vuosien saatossa autioituneet. Etelän aikaisen kevään ja lämpimän huhtikuun poikimat varhaiset pesinnät voivat kuitenkin vääristää tulosta: tavallista useampi kottaraispönttö oli jo ehtinyt tyhjentyä. Myös esimerkiksi aikaisen kevään 2018 jälkeen kottaraisia nähtiin Pönttöbongauksen aikaan enää niukasti.

Vähissä olivat viime vuosien tapaan myös esimerkiksi käenpiika ja leppälintu. Näillä lajeilla pesintöjen määrä on laskenut tasaisen varmasti kaikkien pönttöbongausvuosien mittaan.

Kottaraisen ja leppälinnun runsaus (%-osuus tarkkailluista pöntöistä) Pönttöbongauksessa 2025 eri osissa Suomea.

Aikaisia pesintöjä

Edellä mainitun kottaraisen poikueista oli Pönttöbongauksen tulosten perusteella poikkeuksellisen suuri osa ehtinyt jättää pesänsä. Myös tiaisilla pesinnät vaikuttivat edenneen tavallista ripeämmin. Sen sijaan myöhään Suomeen saapuvalla kirjosiepolla ei pesinnän vaiheessa ollut suurta eroa viime vuosiin verrattuna. Pesinnän ajoitusta on Pönttöbongauksen tuloksista kuitenkin hieman vaikea tulkita, koska tapahtuman ajankohta vaihtelee vuosien välillä ja yhdenkin vuorokauden aikana iso osa poikueista ehtii lähteä pesästä tai varttua äänekkäiksi ravinnon kerjääjiksi.

Seuraavan kerran pönttöbongataan taas vuoden päästä, tervetuloa silloin mukaan!