Räkätti- ja punakylkirastaiden muutto myöhässä
Lumipeitteen nopeasta katoamisesta ja lähes kesäisistä päivälämpötiloista huolimatta lintuharrastajat ovat tänä keväänä kiinnittäneet huomiota monien muuttolintulajien niukkuuteen. Suomen yllä on vallinnut sulkukorkeapaine. Se tarkoittaa lämpimiä päiviä mutta kylmiä öitä ja sitä, että maamme eteläpuolella puhaltaa koillistuuli, joka ei ole muutolle suotuisa. Varsinkin yöllä muuttavia varpus- ja vesilintuja saapuu tällaisessa säässä Suomeen vähän.
Tiira-lintutietopalveluun kirjattujen havaintojen perusteella esimerkiksi räkätti- ja punakylkirastaiden muutto on ollut selvästi myöhässä, ja laulurastaitakin on havaittu vain keskimääräisesti. Alla tarkastellaan muutaman rastaslajin muuton etenemistä.
Räkättirastas
Viimeisten 20 vuoden (2007–2026) aikana on räkättirastaita havaittu maaliskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin ulottuvalla jaksolla tätä vuotta vähemmän vain vuonna 2013. Tänä vuonna jaksolla havaittu räkättirastasmäärä on vain 38 % keskimääräisestä. Määrät olivat hyvin pieniä noin 10.4. saakka.
Räkättirastaan yksilömäärien summa* jaksolla 16.3.–15.4. vuosina 2007–2026.
Räkättirastaan muuton eteneminen 16.3.–15.4. vertailujakson myöhäisimpänä vuonna 2013 (keltainen), aikaisimpana vuonna 2014 (sininen), vuonna 2026 (oranssi) ja jaksolla 2007–2025 keskimäärin (harmaa).
Punakylkirastas
Viimeisten 20 vuoden aikana huhtikuun puoliväliin mennessä on havaittu kuluvaa kevättä vähemmän punakylkirastaita vain vuosina 2012 ja 2013. Tänä vuonna jaksolla 16.3.–15.4. havaittu punakylkirastasmäärä on vain 44 % keskimääräisestä.
Punakylkirastaan yksilömäärien summa* jaksolla 16.3.–15.4. vuosina 2007–2026.
Punakylkirastaan muuton eteneminen 16.3.–15.4. vertailujakson myöhäisimpänä vuonna 2013 (keltainen), aikaisimpana vuonna 2024 (sininen), vuonna 2026 (oranssi) ja jaksolla 2007-2025 keskimäärin (harmaa).
Laulurastas
Punakylkirastaan tavoin pääsääntöisesti yöllä muuttavan laulurastaan kevätmuutto on edellisistä poiketen edennyt erittäin keskimääräisessä aikataulussa. Huhtikuun puoliväliin mennessä laulurastaita on tänä vuonna havaittu vain 2 % keskimääräistä enemmän. Laulurastaan alkukevään havaintomäärissä on havaittavissa toisenlainen trendi kuin punakylkirastaalla, mikä voi heijastella lajien toisistaan poikkeavia kannankehityksiä: eteläinen laulurastas runsastuu ja pohjoinen punakylkirastas vähenee.
Laulurastaan yksilömäärien summa* jaksolla 16.3.–15.4. vuosina 2007–2026.
Laulurastaan muuton eteneminen 16.3.–15.4. vertailujakson myöhäisimpänä vuonna 2013 (keltainen), aikaisimpana vuonna 2024 (sininen), vuonna 2026 (oranssi) ja jaksolla 2007-2025 keskimäärin (harmaa).
Kulorastas
Muista rastaista poiketen kulorastaan kevätmuuttajamäärät ovat olleet selvästi keskimääräistä suurempia. Toisaalta laji on runsastunut suuresti Suomessa parin edellisen vuosikymmenen mittaan. Huhtikuun puoliväliin mennessä on tänä vuonna havaittu kulorastaita 27 % keskimääräistä enemmän. Muutamista viime vuosien aikaisimmista keväistä ollaan kuitenkin selvästi jäljessä.
Kulorastaan yksilömäärien summa* jaksolla 16.3.–15.4. vuosina 2007–2026.
Kulorastaan muuton eteneminen 16.3.–15.4. vertailujakson myöhäisimpänä vuonna 2013 (keltainen), aikaisimpana vuonna 2024 (sininen), vuonna 2026 (oranssi) ja jaksolla 2007-2025 keskimäärin (harmaa).
Kiitos kaikille rastashavaintojaan Tiiraan kirjanneille! Ilman teitä tämäkään katsaus ei olisi ollut mahdollinen.
*Yksilömäärä on laskettu jakamalla Suomi neliökilometrin suuruisiin ruutuihin, joista jokaiselta on laskettu summaan suurin ruudulta Tiira-lintutietopalveluun kirjattu päiväkohtainen määrä.