Tervapääsky – vuoden lintu 2026
Erittäin uhanalainen tervapääsky on BirdLifen vuoden lintu 2026. Tervapääsky on voimakkaasti vähentynyt laji, jota voidaan auttaa suojelemalla ja lisäämällä sen pesäpaikkoja. Tarvitsemme myös lisää tietoa lajin esiintymisestä.
Suomen tervapääskykanta on pienentynyt pitkään. Laji on vähentynyt noin 60 prosenttia 1980-luvulta ja edelleen noin 25 prosenttia edellisen reilun vuosikymmenen aikana. Suomen nykyinen tervapääskykanta arvioidaan noin 95 000 parin suuruiseksi (70 000–140 000 paria). Arvio on verraten epätarkka, koska lajin pesinnät keskittyvät kaupunkeihin ja linnustonseuranta-aineistot maaseudulle. Uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa tervapääsky on merkittävän vähenemisen takia luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.
Lajin vähenemisen syitä ei täysin tunneta. Tervapääskyn lisäksi myös monet muut ilmasta lentäviä hyönteisiä pyydystävät lajit ovat vähentyneet. Ravintoa voi olla vähemmän tarjolla, mutta tietoa hyönteisten määrän muutoksista ei ole. Merkittävin tunnistettu uhka tervapääskylle on sopivien pesäpaikkojen väheneminen.
Pitkän matkan muuttaja
Tervapääsky pesii laajoilla alueilla Euroopassa ja läntisessä Aasiassa. Laji muuttaa talveksi Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan. Tervapääskyt saapuvat pesimäpaikoilleen Suomeen toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa. Syysmuutto alkaa jo heinäkuussa, ja useimmat tervapääskyt lähtevät talvehtimisalueilleen viimeistään elokuun alkupuoliskolla. Viimeisiä yksilöitä voi havaita vielä syyskuussa.
Suomessa tervapääsky pesii koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Pesä sijaitsee useimmiten kaupunkiympäristöissä kerrostalojen yläosien koloissa. Laji pesii myös metsissä, tikkojen vanhoissa koloissa, mielellään korkealla keloissa. Tervapääskyjä tavataan pesivänä maatilojen pihapiireissä, ja se pesii myös lajille tarkoitettuun pönttöön. Tervapääskyt ovat hyvin pesäpaikkauskollisia. Rengastettuja yksilöitä on ollut samoissa pesäpaikoissa jopa yli kymmenen vuotta. Tervapääsky voi pieneksi linnuksi elää pitkään: vanhin Suomessa rengastettu lintu oli ehtinyt 20-vuotiaaksi.
Tervapääsky on sopeutunut elämään lennossa: laji viettää ilmassa valtaosan elämästään ja käy maassa lähinnä pesimässä. Tervapääskyt ruokailevat, parittelevat ja jopa nukkuvat lentäessään. Laji saalistaa ilmassa lentäviä hyönteisiä. Taitavana lentäjänä tervapääsky voi liikkua ällistyttävän pitkiä matkoja lyhyessä ajassa väistellessään saalistamista vaikeuttavia matalapaineita. Matkalennossa tervapääsky voi liikkua jopa 80–90 kilometrin tuntivauhtia ja saaliiden perässä tehdyissä syöksyissä vielä paljon nopeammin.
Helppo tuntea
Tervapääskyn ketterä sirppimäinen hahmo on kaupunkien asukkaille tuttu. Paras tuntomerkki on lentotavan ja muodon lisäksi hyvin tasainen mustanruskea väritys. Se näyttää taivaalla kiitäessään mustalta. Lentotavaltaan jonkin verran tervapääskyä muistuttavat pääskyt eli haara-, räystäs- ja törmäpääsky eroavat muun muassa alapuolelta valkean värityksen perusteella. Tervapääsky ei ole nimestään huolimatta pääsky, vaan se kuuluu kiitäjien heimoon.
Tervapääskyn kirkuna on varma kesän merkki! Ääni on helppoa tuntea [kuuntele] ja kattojen yllä kirkuen viuhuvat tervapääskyparvet huomiota herättäviä.
Pesimäpaikat uhattuina
Valtaosa Suomen tervapääskyistä pesii rakennetuissa ympäristöissä, kuten kerrostalojen kattorakenteissa. Niiden pesimäpaikkoja häviää säännöllisesti remonttien yhteydessä, vaikka pesäpaikkojen hävittäminen on kielletty. Taustalla on yleensä tiedon puute. Mikäli tiedät asuintalossasi pesivän tervapääskyjä, kannattaa olla yhteydessä remontin toteuttavaan yritykseen ja taloyhtiöön jo remonttia suunnitellessa.
Aina ei ole mahdollista estää pesimäpaikkojen häviämistä. Tällaisissa tapauksissa on tärkeää huolehtia, että remontin yhteydessä hävitettävät pesimäpaikat korvataan uusilla. Käytännössä tämä onnistuu asentamalla remonttikohteeseen tai sen välittömään läheisyyteen lajille sopivia pönttöjä tai tervapääskytiiliä. Lainsäädäntökin edellyttää hävitettävien pesimäpaikkojen korvaamista uusilla. Luonnonsuojelulain poikkeusluvista vastaavat viranomaiset ovat päätöksissään velvoittaneet hävitettävien pesimäpaikkojen korvaamista lajille sopivilla pöntöillä.
Lisätiedot ja yhteydenotot
Suojeluasiantuntija Aapo Salmela, aapo.salmela(at)birdlife.fi, p. 010 406 6208