Tervapääskyt Tiiran havaintoaineistossa

Vuoden 2025 loppuun mennessä Tiira-lintutietopalveluun oli kirjattu 112 437 havaintoa tervapääskystä. Havaintojen yksilömäärän summa on 3 637 617 yksilöä. Mitä havainnot kertovat tervapääskyistä Suomessa?

Historiallisesti aikaisimmat havainnot ovat Suomen Turusta vuosilta 1749-1755. 1700-luvulta on Tiirassa 13 havaintoa, 1800-luvulta 192 havaintoa ja 1900-luvulta yli 17 000 havaintoa. Tiira otettiin käyttöön maaliskuun lopussa 2006,

Kirjattujen havaintojen vuosittainen määrä on 20 vuoden (2007-2025) aikana noin kaksinkertaistunut. Havaintojen vuosittaisissa yhteisyksilömäärissä on ollut paljon vuotuista vaihtelua. Tämä johtuu mm. säästä, sillä erityisesti keväisin pohjoistuulisina kylmänpurkauksina tervapääskyt kerääntyvät ruokailemaan reheville vesistöille suurina joukkoina. Kokonaisyksilömäärä ei ole havaintojen lukumäärän kasvusta huolimatta kasvanut. Havainnon keskimääräinen yksilömäärä on siis 20 vuoden aikana laskenut.

Kokonaisyksilömäärän ja keskimääräisen yksilömäärän lasku voi johtua sekä lajin vähenemisestä että havaintojen kirjaamisessa tapahtuneista muutoksista. Lintuharrastajia on kannustettu kirjaamaan Tiiraan muitakin kuin erityisen kiinnostavia havaintoja, ja on todennäköistä, että tavanomaisia havaintoja kirjataan nykyään aiempaa enemmän.

Havaintoaineisto antaa kuitenkin viitteitä siitä, että tervapääsky olisi viime vuosina vähentynyt, sillä kevätaikaiset kerääntymät ovat olleet viime vuosina hieman pienempiä kuin aiemmin, vaikka vaihtelu on suurta. Muutosta suurimmissa kevätkerääntymissä on tarkastelu kokoamalla aineistosta kultakin vuodelta 20 suurinta touko-kesäkuista kerääntymää.

Tervapääskyn vuosi

Tervapääskyt ovat Suomessa verraten pienen osan vuodesta. Ne saapuvat toukokuussa, pesivät, ja poistuvat elokuun aikana

Kevät

Tervapääskyn vuoden ensimmäisen havainnon (ensisaapuja) mediaani on 30.4. (vaihteluväli 20.4.-7.5., vuodet 2007-2025). Aikaisimmat keväthavainnot ovat:

• 6.4.1992 Kotka Mussalo 1, otettiin hoitoon ja menehtyi myöhemmin
• 15.4.1968 Raasepori Pohja, Kasberget 2
• 15.4.1950 Hammarland Enskär 1, menehtyi 16.4.
• 20.4. alkaen havaintoja on enemmän. Huhtikuisia havaintoja on yhteensä 80.

Tervapääskyn kevätmuuton ajoittumisessa voi olla paljon eroa vuosien välillä. Mikäli toukokuu on hyvin kylmä, suuri osa yksilöistä voi saapua Suomeen vasta kesäkuussa. Selvästi keskimääräistä aikaisempia ovat olleet keväät 2007 ja 2014, ja vastaavasti myöhäisiä keväät 2026 ja 2018.

Tervapääskyn vuoden ensimmäisen havainnon havaintopäivä vaikuttaisi aikaistuneen viime vuosina.

Syksy

Tervapääskyn vuoden viimeisen havainnon mediaani on 13.10. (vaihteluväli 23.9.-6.11., vuodet 2007-2025). Myöhäisimmät syyshavainnot ovat:

• 10.11.1986 Turku Yliopistonmäki 1
• 10.11.1957 Turku Kaistarniemi 2
• 10.11.1957 Helsinki Pikku-Huopalahti 1
• Marraskuisia havaintoja on kaikkiaan 105.

Tervapääskyn syysmuutto tapahtuu usein harrastajien huomaamatta. Jonakin elokuun päivänä huomaa, ettei tervapääskyjä enää ole. Havaintoaineisto on vähittäisen häviämisen vuoksi verraten altis sille, että aineiston vuosittaisessa syysjakaumassa poikkeuspäivät korostuvat selvästi kevättä voimakkaammin. Esimerkiksi syksy 2009 on havaintojakaumaltaan poikkeuksellisen myöhäinen, mikä johtuu erityisesti muutamista syyskuun alussa pääkaupunkiseudulla tehdyistä parvihavainnosta, joista suurimman yksilömäärä oli lähes 2000.

Tervapääskyn vuoden viimeisen havainnon havaintopäivässä ei ole havaittavissa trendiä, vaikka vuosien välillä on suuria eroja.

Havaintoja koko Suomesta

Tervapääskyn voi havaita missä tahansa Suomessa. Vuosien 2007-2025 havaintojen suurimmat yksilömäärät on kirjattu valtaosin kaupunkien liepeiltä.

Tiiraan vuosilta 2007-2025 kirjatut tervapääskyhavainnot yksilömäärän mukaan (vasen). Havaintopiste on sitä suurempi, mitä suurempi on havainnon yksilömäärä. Oikealla on Tiiraan kirjatut havainnot 100 neliökilometrin ruuduittain. Ruutu on sitä sinisempi, mitä useampana vuonna ruudusta on kirjattu havainto tervapääskystä.

Tiiran havainnoista yksilömäärältään suurimmat ovat:

• 8.8.2007 Helsinki Niskala, pellot 19 000 (17000 m 2000 p)
• 23.7.1971 Helsinki Kaivopuisto 14200 m
• 13.8.2010 Helsinki Niskala 11200 (10400 m 800 p)
• Muita yli 10 000 yksilön havaintoja ei aineistossa ole.

Prologi

Analyysi perustuu Tiiraan kirjattuihin havaintoihin. Analyysissä on poistettu samoja yksilöitä koskevat havainnot käyttämällä päivä / kausikohtaisina tunnuslukuina 100 neliökilometrin ruutujen päivittäisiä maksimiyksilömääriä (havainto, jossa on suurin yksilömäärä) kaikkien havaintojen summan sijaan.