Myrsky tuhoaa uhanalaisten lintujen pesintöjä Perämerellä
Mediatiedote 31.5.2019
Parhaillaan Perämerellä riehuva myrsky on osoittautumassa tuhoisaksi monille rannoilla pesiville linnuille. Yli metrin keskiarvon yläpuolelle noussut merivesi tulee tuhoamaan esimerkiksi erittäin uhanalaisen etelänsuosirrin pesinnät lähes täydellisesti. Etelänsuosirrin kanta on juuri saatu hienoiseen kasvuun aktiivisten hoitotoimien ansiosta, mutta myrskytuhojen yleistyminen uhkaa tehdä työn tyhjäksi.
”Vuonna 1994 alkaneiden kahlaajatutkimusten aikana myrskytulva on tuhonnut pesintöjä aiemmin vuosina 2009 ja 2015. Vaikka yksittäistä sääilmiötä ei voi laittaa ilmastonmuutoksen syyksi, on kriittisimpään pesimäaikaan osuvien myrskytulvien yleistyminen huolestuttavaa. Yksittäisen pesinnän nollavuoden etelänsuosirri vielä kestää, mutta usein toistuessaan ne vääjäämättä kääntävät kannan laskuun”, toteaa tutkija Kari Koivula Oulun yliopistosta.
Myös monilla muilla Perämeren rantaniityllä pesivillä kahlaajilla ja vesilinnuilla on juuri nyt haudontavaihe menossa. Mikäli vesi nousee niiden pesille, mitään ei ole tehtävissä. Joillakin varhain pesivillä lajeilla, esimerkiksi töyhtöhyypillä ja merihanhilla, poikaset ovat jo kuoriutuneet ja ne säästyvät pahimmalta tuholta. Jotkut lajit, kuten tukkasotka, voivat tehdä uusintapesyeen. Sen onnistumistodennäköisyys ja koko on kuitenkin aina ensipesyettä pienempi. Useimmat kahlaajat eivät enää ehdi pesiä uudelleen vaan lähtevät syysmuutolle.
Suomen tärkeimmät lintukosteikot, kuten Liminganlahti sekä Hailuodon ja Siikajoen lintuvedet sijaitsevat Perämeren alueella. Matalat vedet ja matalakasvuiset rantaniityt ovat optimaalisia pesimäympäristöjä useille uhanalaisille lintulajeille. Samalla alueet ovat kuitenkin alttiita erilaisille sään ääri-ilmiöille, etenkin kovan lännenpuoleisen tuulen ja syvän matalapaineen aiheuttamalle vedennousulle.
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: sydlig kärrsnäppa (etelänsuosirri), tofsvipa (töyhtöhyyppä), grågås (merihanhi), vigg (tukkasotka)
VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Clemens Küpper) mainittava
LISÄTIETOJA
yliopistonlehtori Kari Koivula, p. 0400 813 306, kari.koivula(at)oulu.fi
Oulun yliopisto
suojeluasiantuntija Petri Lampila, p. 010 406 6208, petri.lampila(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry