Päättyykö muuttolinnun matka luotiin tai liimaan?

Muuttolintujen matka sisältää runsaasti vaaratekijöitä: vesistöjen ja aavikoiden ylitykset, sääolojen muutokset, ravinnon puute ja pedot voivat kaikki katkaista matkanteon. Näiden lisäksi muuttolintumme joutuvat kohtaamaan laittoman metsästyksen liki kaikkialla matkojensa varrella.

Laiton pyynti on pahimmillaan massiivista. Pahimpia surmanloukkuja suomalaisten muuttolintujen matkalla on etenkin itäisen Välimeren alueella, mutta liki kaikissa Välimeren valtioissa laiton pyynti on huomattavaa – usein varsin voimakkaan laillisen metsästyspaineen ohella. BirdLifen tekemän selvityksen mukaan joka vuosi Välimeren alueella tapetaan lainvastaisesti noin 25 miljoonaa lintua, joista valtaosa on pikkulintuja. Selvästi pahimpia maita ovat Egypti ja Italia, joissa molemmissa tapetaan laittomasti liki kuusi miljoonaa lintua vuodessa.

Lintuja tapetaan laittomasti myös muualla Euroopassa, mutta määrät ovat pienempiä kuin Välimeren alueella. BirdLifen selvityksen mukaan muualla Euroopassa ja Kaukasuksella tapetaan laittomasti 0,4–2,1 miljoonaa lintua vuodessa.  Selvästi pahimpana yksittäisenä maana erottuu Azerbaidžan, jonka osuus luvusta on suunnilleen puolet. Lähi-idän selvityksessä puolestaan pystyttiin arvioimaan vain osa alueesta, mutta vajavaisten tietojen perusteellakin laittomasti tapettujen lintujen määrä kohosi 1,7–4,6 miljoonaan. Luvut tuntuvat kuitenkin aliarvioilta, sillä epävirallisten arvioiden mukaan esimerkiksi Kaspianmeren etelärannalla Iranissa, Fereydunkenaarin kosteikkoalueella, pyydetään pahimpien arvioiden mukaan jopa miljoona lintua vuodessa, pääasiassa laittomasti. Kaspianmeren alueen kosteikkolintujen kannat ovatkin taantuneet erityisen voimakkaasti.

Laittoman lintupyynnin saalista Etelä-Iranissa, saaliissa mm. maailmanlaajuisesti uhanalaisia marmorisorsia ja punasotkia.

Laittoman pyynnin menetelmät ja kohdelajit vaihtelevat eri maissa, mutta juuri mikään laji ei ole muuttoaikana siltä turvassa. Joillakin alueilla kaikki sopivalle etäisyydelle tulevat linnut lajista riippumatta ammutaan. Saaliiksi päätyvät niin pääskyt kuin haukatkin. Ampumalla tappaminen korostuu etenkin muuton keskittymäalueilla, kuten itäisen Välimeren rannikkoalueilla. Myös Malta tunnetaan pahana muuttolintujen surmanloukkuna. Erityisen suuria tappamisen populaatiotason vaikutukset voivat olla kookkailla ja hitaasti lisääntyvillä lajeilla, kuten petolinnuilla ja haikaroilla. Ampumisella ei ole useinkaan mitään tarkoitusta, se on ainoastaan julmaa ja turhaa huvia.  Saalisyksilöt jätetään ampumapaikalle.

Eniten lintuyksilöitä tapetaan pyydystämällä linnut verkoilla ja erityisen julmalla menetelmällä, levittämällä liimaa puun oksille. Tällöin linnut usein kituvat hitaasti kuoliaiksi. Usein pyynnin tehoa lisätään houkuttelemalla lintuja ääninauhojen avulla. Eräs tunnetuimmista lintuääniteverkkosivuista salaakin joidenkin lajien laulut, jotta niitä ei käytettäisi lajien houkutteluun pyyntitarkoituksessa. Myös vastuulliset rengastustarkoitukseen lintuverkkoja tekevät yritykset ovat tarkkoja sen suhteen, kenelle tuotteitaan myyvät.

Kotimaisista lajeista laiton pyynti lienee vaikuttanut selvimmin Suomesta hävinneeksi luokiteltuun kultasirkkuun, jonka maailmankanta on romahtanut vain noin prosenttiin 1980-luvun tasosta.  Lajin romahdusta onkin verrattu oikeutetusti muuttokyyhkyyn, joka tapettiin sukupuuttoon Pohjois-Amerikasta 1800-luvulla, vaikka sen arvioitiin olleen maanosan runsain lintulaji. Kultasirkku oli talvehtimisalueillaan Kaakkois-Aasiassa erittäin runsas ja suurina parvina esiintyvä laji, jota oli helppo pyydystää suuria määriä verkoilla ja äänihoukuttimilla.

Monet laittoman pyynnin kohteena olevat lajit ovat muutenkin pulassa elinympäristön ja ilmaston muutosten vuoksi. Hyvä esimerkki on peltosirkku, joka kärsii monenlaisista maatalousympäristön muutoksista ja sen lisäksi pyynnistä varsinkin Ranskassa. Lopputuloksena on lajin romahdusmainen väheneminen. Suomen kanta on vähentynyt noin 99 prosenttia 30 vuodessa.

Onneksi aktiivisella toiminnalla voi kuitenkin saavuttaa tuloksia: esimerkiksi Kyproksella paikallisen BirdLifen toiminnan ansiosta liimatikku- ja verkkopyynti on saatu vähenemään huomattavasti. BirdLife on toiminut jo pitkään laittoman pyynnin vähentämiseksi pahimmilla alueilla. Kussakin maassa käytetään toimintatapaa, jonka uskotaan tuottavan parhaan tuloksen. Esimerkiksi Maltalla on keskitetty nuorten ympäristökasvatukseen, minkä ansiosta nuoret suhtautuvat nykyään laittomaan tappamiseen hyvin kriittisesti. Tilanne ei muutu nopeasti, mutta määrätietoisella ja pitkäjänteiselle työllä tilanne voidaan muuttaa ja laiton metsästys saadaan vähenemään.

BirdLife tekee työtä salametsästyksen kitkemiseksi kaikkialla maailmassa. Tukemalla BirdLifen työtä autat muuttolintujamme.