Lintuyhdistysten suojeluväki kokoontui Orivedellä
Reilu parikymmenhenkinen lintujen hyvinvoinnista kiinnostuneen joukko kokoontui BirdLifen jäsenyhdistysten suojelutapaamiseen Orivedelle 17.–18.2. Tilaisuudessa alueelliset lintuyhdistykset kertoivat lintuyhdistysten suojelutyön saavutuksia ja haasteita sekä saatiin tiivistetyssä muodossa oppeja yhdistysten suojelutyön kehittämiseksi. Tapahtumassa oli hyvä tunnelma ja keskustelu monipuolista.
BirdLifen jäsenyhdistysten suojelutyö on erittäin monimuotoista ja kehittynyt monin tavoin. Luottamus BirdLife-yhteisön asiantuntemukseen on yhteiskunnassa yleisesti vahva ja viime vuosina entisestään parantunut muun muassa maakunnallisesti tärkeät lintualueet -hankkeen ja Tiira-lintutietopalvelun valtavan ja helposti käytettävissä olevan lintuhavainto- ja -alueaineiston ansiosta. Hyvän lintutietämys todettiin tärkeimmäksi työkaluksi lintujen suojelun edistämisessä.
Varsinkin kasvualueiden yhdistyksissä ollaan huolissaan viimeaikaisista ja suunnitelluista lakimuutoksista. Lintujen ja muun luonnon monimuotoisuuden pelätään jäävät yhä useammin liian pienelle huomiolle muun muassa kuntien kaavoitusratkaisuissa. Suojelutapaamisen ansiosta yhdistyksillä on vielä enemmän tietoja hyvistä käytännöistä linnuille tärkeiden alueiden puolustamiseksi.
Metsäelinympäristöjen ja metsälintujen tilasta koettiin yleisesti huolta. Metsien paikkalintujen, kuten hömötiaisen, kannat ovat huolestuttavassa laskussa, mutta tilanteen parantamiseksi ei ole käytännössä mitään tekeillä. Tulevaisuuden näkymistä ollaan perustellustikin huolissaan. Yhdistysten työ tuottaa kuitenkin hyvää tulosta myös metsissä. Tuoreena esimerkkinä ihasteltiin Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen kuvausta siitä, kuinka järjestöjen pitkäjänteisen yhteistyön tuloksena suojeltiin 1 127 hehtaaria metsää Oulussa Sanginjoen alueella.
Toinen paljon keskustelua herättänyt elinympäristö on lintukosteikot, joiden linnusto, varsinkin vesilinnusto, on ollut pitkään vähenemässä kosteikkojen hoidon vähäisyyden vuoksi. Vuoden linnun, punasotkan, jyrkkä alamäki on innostanut yhdistyksiä inventoimaan lintuvesiä laajemminkin, jotta saamme vuoden lintu -hankkeen avulla mahdollisimman ajantasaista tietoa punasotkan suojelun edistämiseksi. Naapurimaamme Ruotsin vuosittaiset 200 miljoonan kruunun satsaukset kosteikkojen hoitoon herättivät osallistujissa syviä huokauksia siitä, miten saisimme Suomessa poliitikot ymmärtämään tilanteen vakavuuden.
Viikonloppuun sisältyi monenlaista muutakin ohjelmaa, ja osallistujat pitivät tapahtumaa mielenkiintoisena ja tarpeellisena. BirdLife Suomen hallitus ja edustajisto saivat kiitosta siitä, että suojelutapaamisten säännöllinen järjestäminen on osa BirdLifen strategiaa.