Naakan rauhoitusajan kuuluu alkaa maaliskuun alusta
Naakka kuuluu Euroopan Unionin luonnonsuojelulainsäädännön peruskiven lintudirektiivin liitteeseen 2 eli niihin lajeihin, joiden metsästyksen jäsenmaa voi halutessaan sallia. Suomi purki vuonna 1993 säädetyn naakan rauhoituksen kesällä 2018. Kaikilla rauhoittamattomilla lajeilla on oltava lintudirektiiviin perustuva kevät- ja kesäaikainen rauhoitusaika, jota naakalle ei Suomessa ole vielä säädetty.
Maa- ja metsätalousministeriö asetti 14.1.2019 lausuntopyynnön asetusluonnoksesta, jossa esitetään naakan pesimäaikaisesta rauhoitusajaksi 1.5.–15.7. Lausunnot on jätettävä 25.2.2019 mennessä. Ministeriön esitys naakan pesimäaikaiseksi rauhoitusajaksi on lintudirektiivin vastainen.
EU-lainsäädännön vaatimukset
Lintudirektiivin 7 artiklassa määritellään metsästyksen, joksi myös rauhoittamattomien lajien tappaminen luetaan, reunaehdot. Reunaehtojen mukaan mitään lajeja ei saa metsästää niiden lisääntymisaikana eikä kevätmuuttoaikana. Suomen naakkakannasta suurin osa on muuttolintuja.
EU:n komission ohje lintudirektiivin mukaisesta metsästyksestä on julkaistu suomeksi komission sivulla. Ohjeessa todetaan muun muassa, että:
- Lisääntymiskausi alkaa pesimäpaikoille asettumisesta tai paikkalinnuilla, joilla pesimäpaikoille asettuminen on vaikeaa todeta, pesän rakentamisesta.
- Lisääntymiskausi päättyy siihen, kun nuoret linnut saavuttavat täydellisen lentokyvyn. Lajeilla, jotka ovat täydellisen lentokyvyn saavuttaessaan riippuvaisia emon huolenpidosta (kuten varislinnut), lisääntymiskausi katsotaan päättyvän, kun vanhempien huolenpidon lakkaaminen ei merkittävästi heikennä nuorten lintujen selviämismahdollisuuksia.
- Rauhoituksen on oltava täydellinen, eikä sitä voi rajoittaa esimerkiksi osaan lajin kannasta.
Kaikkien Suomessa esiintyvien lintudirektiivin liitteen 2 lajien kevätmuutto- ja lisääntymiskaudet on määritelty EU:n metsästysaikojen perusteet (key concepts) –dokumentissa. Siinä naakan lisääntymiskaudeksi Suomessa on määritelty 20.4.–20.7. ja kevätmuuttokaudeksi 1.3.–30.4. Kyseisen dokumentin mukaan EU-lainsäädännön vaatimukset täyttyvät, kun naakan rauhoitusajaksi asetetaan 1.3.–20.7.
Naakan muutto ja lisääntymiskausi viime vuosien havaintojen mukaan
Suomen naakkakannasta suuri osa on muuttolintuja. Suomen rengastusatlaksen mukaan valtaosa nuorista naakoista muuttaa, ja talvehtimisen painopiste on Tanskassa. Vanhoista naakoista ilmeisesti melko suuri osa talvehtii Suomessa.
Syksyllä naakat muuttaavat varsin kapeaa reittiä lounaaseen ja siksi varsinkin Ahvenanmaalla havaitaan lokakuussa erittäin voimakasta syysmuuttoa. Esimerkiksi syksyllä 2013 Hammarlandissa Signilskärin lintuasemalla laskettiin lähes 150 000 muuttavaa naakkaa, joista viitenä päämuuttopäivänä yhteensä yli 100 000.
Keväällä naakka on yksi aikaisimpia muuttolintulajeja. Sen kevätmuutto ajoittuu syysmuuttoa pidemmälle ajanjaksolle, eikä se ole samaan tapaan maantieteellisesti tai ajallisesti keskittynyttä kuin syysmuutto.
Tiira-lintutietopalvelun aineiston mukaan naakan kevätmuutto alkaa keskimäärin helmikuun viimeisellä kolmanneksella ja päättyy toukokuun aikana. Muuttajien määrä on helmikuun kolmannella kolmanneksella 2,5 prosenttia kevätmuuttokauden (20.2.–31.5.) summasta ja toukokuun kahdella viimeisellä kolmanneksella yhteensä 2,4 prosenttia muutosta.
Naakan kevätmuuton (20.2.–31.5.) jakautuminen Tiira-lintutietopalvelun vuosien 2007–2018 havaintojen mukaan. Mahdollisesti samaa havaintotilannetta koskevien päällekkäishavaintojen vaikutusta on korjattu valitsemalla tarkasteluun kultakin päivältä suurin kustakin 100 km²:n ruudusta kirjattu muuttavien naakkojen summa.
Tiiraan kirjattujen havaintojen mukaan naakat käyvät pesillä myös talvella. Pesimäkoloilla ja -pöntöissä käyntejä ja pesäkolon puolustamista on raportoitu säännöllisesti tammi–helmikuulta. Tällaisten havaintojen määrät kasvavat selvästi helmikuun viimeiseltä kolmannekselta alkaen.
Havaintoja, joissa on todettu naakkojen rakentavan pesää, on raportoitu säännöllisesti maaliskuun toiselta kolmannekselta alkaen. Pesänrakennushavainnot eivät sijoitu vain eteläisimpään Suomeen, vaan pesänrakennusta on todettu esimerkiksi 18.3.2015 Ylitorniossa. Pesänrakennus on kiistaton merkki pesinnän alkamisesta.
Tiiraan kirjattujen havaintojen perusteella ei pysty päättelemään lisääntymiskauden päättymistä. Havaintoja, joissa linnun iäksi on merkitty maastopoikanen tai joissa on raportoitu emojen ruokkivan poikasia, on kirjattu liian vähän johtopäätösten tekemiseksi.
Lintudirektiivin mukainen rauhoitusaika
Viime vuosina kerätyn luonnontieteellisen aineiston mukaan naakan kevätmuutto ajoittuu pääosin ajalle 1.3.–10.5., mikä vastaa varsin hyvin EU:n metsästysaikojen perusteet -dokumentin kevätmuuttoaikaa (1.3.–30.4.). Sen sijaan lisääntymiskausi alkaa havaintojen mukaan jo maaliskuun toisella kolmanneksella, eli selvästi dokumentissa esitettyä ajankohtaa (20.4.) aikaisemmin. Koska merkittävä osa suomalaisista naakoista muuttaa, naakan lintudirektiivin mukaisen rauhoitusajan pitää alkaa viimeistään 1.3.