Luonnonsuojelujärjestöt vaativat: maataloustukien pitää hyödyttää ympäristöä
Mediatiedote 17.12.2019
BirdLife Suomen, Natur och Miljön ja Suomen luonnonsuojeluliiton tänään julkistama Kestävän maatalouden tiekartta haastaa kaikki maataloustoimijat kertomaan oman visionsa siitä, millä tavalla maataloustuilla (CAP) voidaan ohjata maataloutta kohti kestävyyttä ympäristön kannalta. Tiekartassa kootaan yhteen tutkimustietoa ja tehdään ehdotuksia siitä, miten maatalous voi tuottaa entistä enemmän hyötyjä myös ympäristölle seuraavalla rahoituskaudella vuosina 2021–2027.
Järjestöt haluavat herättää keskustelua siitä, miten EU:n antamia raameja toteutetaan Suomessa, sillä maataloustukien ympäristövaikutuksista ei ole käyty riittävän laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Näin on siitäkin huolimatta, että maataloustuet ovat suurin menoerä EU:n budjetissa ja myös Suomessa maataloustuet ovat merkittävä tulonsiirto. Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä tuet pitäisi ohjata niin, että hyöty ympäristölle olisi mahdollisimman suuri. Tämä on myös koko yhteiskunnan etu.
Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola tiivistää, että tiekartassa esitetyillä keinoilla voidaan vähentää maatalouden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä viidenneksellä vuoteen 2027 mennessä.
”Kustannustehokkainta on olla raivaamatta uusia turvepeltoja lannanlevitykseen. Jos lannasta tehdään biokaasua, siitä saadaan samalla energiaa tiloille ja liikenteeseen. Nykyisiä turvepeltoja voidaan myös viljellä ilmastoystävällisemmin, ja osa niistä voidaan ennallistaa tai metsittää.”
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, ilmastonmuutos ja vesistöjen pilaantuminen on pysäytettävä, ja maataloudella on tässä ratkaiseva rooli. Järjestöt korostavat, että tiekartassa esitetyt keinot perustuvat tutkimukseen ja ovat jo vähintään kokeiluasteella.
Maatalouden aiheuttamat ravinnepäästöt rehevöittävät sekä sisävesiämme että Itämerta. Jos haluamme uida sinilevättömissä vesissä, näitä päästöjä on vähennettävä. Natur och Miljön toiminnanjohtaja Bernt Nordman toteaa, että yksi keino on maksaa maataloustuista korvauksia muun muassa suojavyöhykkeistä ja peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä.
”Ympäristön tilan kannalta on ratkaisevaa, että tuet kohdennetaan oikein. Esimerkiksi suojavyöhykkeet on todettu tehokkaaksi toimenpiteeksi, kunhan ne kohdennetaan oikein: kalteville pelloille, jotka sijaitsevat lähellä vesistöjä.”
Maatalous on välttämätöntä myös kymmenille lintulajeille, mutta peltolintujen kannat laskevat. Erityisesti hyönteisiä syövät lintulajit ovat vaikeuksissa, toteaa BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.
”Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden yleinen väheneminen on ajanut esimerkiksi kaikki pääskyt uhanalaisiksi. Lintujen ahdinkoa voidaan lähivuosina helpottaa muun muassa luomua lisäämällä.”
LISÄTIETOJA
suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 010 406 6205, teemu.lehtiniemi(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry
toiminnanjohtaja Bernt Nordman, p. 045 270 0313, bernt.nordman(at)naturochmiljo.fi
Natur och Miljö rf
erityisasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola(at)sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliitto ry