Tervapääsky - vuoden lintu 2026
Erittäin uhanalainen tervapääsky on BirdLifen vuoden lintu 2026. Tervapääsky on voimakkaasti vähentynyt laji, jota voidaan auttaa suojelemalla ja lisäämällä sen pesäpaikkoja. Tarvitsemme myös lisää tietoa lajin esiintymisestä.
Miten voin auttaa tervapääskyjä?
Kirjaa havaintosi tervapääskyistä!
Suomen tervapääskykanta on pienentynyt pitkään. Laji on vähentynyt noin 60 % 1980-luvulta ja edelleen noin 25 % edellisen reilun vuosikymmenen aikana. Suomen nykyinen tervapääskykanta arvioidaan noin 95 000 parin suuruiseksi (70 000 – 140 000 paria). Arvio on verraten epätarkka, koska lajin pesinnät keskittyvät kaupunkeihin ja linnustonseuranta-aineistot maaseudulle.
Lajin vähenemisen syitä ei täysin tunneta. Tervapääskyn lisäksi myös monet muut ilmasta lentäviä hyönteisiä pyydystävät lajit ovat vähentyneet. Ravintoa voi olla vähemmän tarjolla, mutta seurantatietoa hyönteisten määrän muutoksista ei ole. Merkittävin tunnistettu uhka tervapääskylle on sopivien pesäpaikkojen väheneminen. Uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa tervapääsky on merkittävän vähenemisen takia luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.
Pitkän matkan muuttaja
Tervapääsky pesii laajoilla alueilla Euroopassa ja läntisessä Aasiassa. Laji muuttaa talveksi Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan. Tervapääskyt saapuvat pesimäpaikoilleen Suomeen toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa. Syysmuutto alkaa jo heinäkuussa, ja useimmat tervapääskyt lähtevät talvehtimisalueilleen viimeistään elokuun alkupuoliskolla. Viimeisiä yksilöitä voi havaita vielä syyskuussa.
Suomessa tervapääsky pesii koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Pesä sijaitsee useimmiten kaupunkiympäristöissä kerrostalojen yläosien koloissa. Laji pesii myös metsissä, tikkojen vanhoissa koloissa, mielellään korkealla keloissa. Tervapääskyjä tavataan pesivänä maatilojen pihapiireissä ja se pesii myös lajille tarkoitettuun pönttöön. Tervapääskyt ovat hyvin pesäpaikkauskollisia. Rengastettuja yksilöitä on tavattu samoista pesäpaikoista jopa yli kymmenenä vuotena. Tervapääsky voi pieneksi linnuksi elää pitkään: vanhin Suomessa rengastettu lintu oli ehtinyt 20-vuotiaaksi.
Tervapääsky on sopeutunut elämään lennossa: laji viettää ilmassa valtaosan elämästään ja käy maassa lähinnä pesimässä. Tervapääskyt ruokailevat, parittelevat ja jopa nukkuvat lentäessään. Laji saalistaa ilmassa lentäviä hyönteisiä. Taitavana lentäjänä tervapääsky voi liikkua ällistyttävän pitkiä matkoja lyhyessä ajassa väistellessään saalistamista vaikeuttavia matalapaineita. Matkalennossa tervapääsky voi liikkua jopa 80–90 kilometrin tuntivauhtia, ja saaliiden perässä tehdyissä syöksyissä vielä paljon nopeammin.
Helppo tuntea
Tervapääskyn ketterä sirppimäinen hahmo on kaupunkien asukkaille tuttu. Paras tuntomerkki on lentotavan ja muodon lisäksi on hyvin tasainen mustanruskea väritys. Se näyttää taivaalla kiitäessään mustalta. Sitä lentotavaltaan jonkin verran muistuttavat pääskyt eli haara-, räystäs- ja törmäpääsky eroavat muun muassa alapuolelta valkean värityksen perusteella. Tervapääsky ei ole nimestään huolimatta pääsky, vaan se kuuluu kiitäjien heimoon.
Myös tervapääskyjen ääni on helppo tunnistaa, ja kattojen yllä kirkuen lentävät parvet ovat huomiota herättäviä. Voit kuunnella ääntä täältä. Tervapääskyn ääni on varma kesän merkki!
Pesimäpaikat uhattuina
Valtaosa Suomen tervapääskyistä pesii rakennetuissa ympäristöissä, jossa niiden pesimäpaikkoja hävitetään säännöllisesti remonttien yhteydessä. Usein taustalla on tiedon puute. Mikäli tiedät talossasi pesivän tervapääskyjä tai muita lintuja, kannattaa olla yhteydessä remontin toteuttavaan yritykseen ja taloyhtiöön aiheesta jo remonttia suunnitellessa.
Aina ei ole mahdollista estää pesimäpaikkojen häviämistä. Tällaisissa tapauksissa on tärkeää huolehtia, että remontin yhteydessä hävitettävät pesimäpaikat korvataan uusilla. Käytännössä tämä onnistuu asentamalla remonttikohteeseen tai sen välittömään läheisyyteen lajille sopivia pönttöjä tai tervapääskytiiliä.
Myös lainsäädäntö edellyttää hävitettävien pesimäpaikkojen korvaamista uusilla. Luonnonsuojelulain poikkeusluvista ennen vuotta 2026 vastannut Varsinais-Suomen ELY-keskus on päätöksissään velvoittanut hävitettävien pesimäpaikkojen korvaamista lajille sopivilla pöntöillä.
Lue lisää tervapääskyn pesimäpaikkojen säästämisestä ja pöntöistä.